Keskustelut Luonto Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 166)
  • Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

    Maata viljelevä ihmiskunta on aina tiennyt, että märkä maa ei kasva kunnolla mitään.
    Nyt äkkiä meillä onkin metsäneuvontaan  tullut muotiin ”uusi viisaus”, että märät maat voi jättää ojattomiksi ja ojat perkaamatta, ilman että se vaikuttaa puuston kasvuun. Tämähän on järjetöntä eikä pidä paikkaansa.
    Mihin on unohdettu 100 vuoden suometsätieteen tutkimus?
    Miksi emme käytä silmiämme ja näe, että märät maat vain eivät kasva ja hyvin ojitettuna kosteat notkot ja tuoreet maat kasvavat valtavasti puuta?
    Nyt metsiemma kasvu taantuu, koska umeepn kasvavia ojia on jo miljoonia kilometrejä ja pohjavedet ovat edeleen nousussa.
    Vaikka puut haihduttavatkin ojattoman maan pintakerroksesta vettä kasvukautena, ne eivät tee sitä syksy- kevät välillä, jolloin maan herkkä ja typpeä sitova pieneliöstö tuhoutuu tai vaurioituu pohjaveden sisässä.
    Märässä maassa juuret myös kasvavat aivan maan pintaan, jolloin ne saavat vähemmän ravinteita ja kuivuvat helposti kuivuusjaksoissa. Myös tuulenkaatoja tulee paljon herkemmin ja siitä aiheutuvia hyönteistuhoja.

     

  • Kurki

    Onko jossain virallisesti ilmoitettu tämä nykyisen ilman alkuvuosi?

    Eipä juuri ole.

    Kannataa pitäytyä tässä viime jääkauden jälkeisessä ilmastossa ja siitä viimeisessä 2000 vuodessa, jonka aikana suurin osa suomalaisesta turpeesta on muodostunut, kun turpeesta puhutaan.

    Jääkausi siirtää pintamaat Suomesta kaakkoon Ukrainan ja Etelä-Venäjän aroille, jossa biomassat hajoavat ja CO2 vapautuu takaisin ilmaan.

    A.Jalkanen

    Ojien kuivatuskykyyn vaikuttaa ainakin sademäärä, lämpösumma, maalaji, suotyyppi ja puuston haihdutuskyky. Ei siis voi oikein yleistää, että syvemmät ojat, enemmän ojia tai ojien puhtaaksi perkaaminen ovat aina tarpeen.

    Sammaloitunut oja pidättää valumavesistä maapartikkeleita ja humusta ja se myös estää metaanin haihtumista. Hoitaako se kuivatuksen riittävän hyvin, se varmistuu katsomalla nouseeko pohjavesi keväällä liian ylös.

    Joku maanviljelijä voisi kertoa lisäävätkö metsäojat ja pelto-ojat keväällä tulvia alajuoksulla. Huonosti salaojitettu pelto tai ojittamaton suo on keväällä lumien sulaessa jo valmiiksi veden kyllästämä, joten ylimääräinen sulamisvesi hulahtaa saman tien alamäkeen?

    Rane

    No sulamisvedethän eivät  mene routaantuneeseen maahan vaan suurimmaksi osaksi pintoja pitkin.Avo-ojat tietysti nopeuttavat sulamisvesien liikettä eli varmaan lisäävät tulvia.

    A.Jalkanen

    Totta: tilanne on erilainen ennen kuin routa on sulanut. Sulamisen jälkeen kuiva maasto voi pidättää vettä sen verran kuin maaperän huokosiin mahtuu (ennen kuin se hulahtaa ojiin), mutta märkä maasto ei pidätä vaan tulvii.

    Gla

    Muistaakseni on esitetty väitteitä, jonka mukaan ojitus ei tulvia lisäisi. Perustelut meni kai niin, että suot ovat kyllästyneet vedellä, joten ylimääräinen osa valuu kuitenkin pois.

    Ihan varma en tämän teorian uskottavuudesta ole, todennäköisesti ainakin virtaamien vaihtelut kasvaa ja siten myös huuhtoumat.

    mehtäukko

    Olen käsittänyt niin, että kaikenlainen ojitus teillä,pelloilla ja metsissä lisäävät nopeammin sulamis-ja sadevesien johtumista vesistöihin. Tulvat ovat siten herkemmässä. Ojittamattomat laajat laaksot ja jontkat luovuttavat vetensä todella hitaasti jos ollenkaan ja kasvuston kautta haihtumalla.

    Visakallo

    Jos ojilla ei olisi veden kulun nopeuteen merkitystä, niin aika paljon on silloin Suomessa turhaan kaivettu peltojenkin ympärille ojia ja tehty salaojia ja kaikki metsäojatkin olisivat aivan turhia!

    Gla

    Ei nyt sentään ihan noin. Ojitus vaikuttaa veden pinnan korkeuteen, ei ainoastaan valunnan nopeuteen.

    Visakallo

    Juuri näin, eli vedenpinnan laskulla saadaan maanpinta keväällä lämpenemään aikaisemmin ja kasvukausi pidemmäksi. Saman syyn takiahan uudistusala mätästetäänkin. Jo viikon pidennyksellä kasvukauteen keväällä on uskomattoman suuri vaikutus niin metsässä kuin pellollakin. Omissa metsissäni juuri vesitaloudella on ollut suurin vaikutus hyviin kasvutuloksiin jopa niin paljon, että kevytnimimerkit ovat nostaneet joka vuosi siitä täällä riemun. Paikan päälle heitä en ole kuitenkaan onnistunut houkuttelemaan.

    A.Jalkanen

    Tutkijat Starr ja Päivänen:

    ”Suolta tapahtuviin ylivalumiin eli vuoden suurimpiin valumiin vaikuttavat siten lähinnä meteorologiset tekijät (lumen vesiarvo, ilman lämpötila, sulanta, sadanta), maan mahdollinen routaantuneisuus, turpeen ominaisuudet (mm. tiheyden ja makrohuokosten säätelemä vedenjohtavuus sekä vedenvirtausreittiverkostot) ja kasvillisuus puusto mukaan lukien.”

    ”Tarkastelun perusteella on pääteltävissä, että ojitus ilmeisestikin lisää virtaamien suurenemisen mahdollisuutta. Virtaamien todelliset muutokset riippuvat kuitenkin oleellisesti sadetapahtuman (tai lumen sulamisen) luonteesta, ojituksen tehokkuudesta ja alueen kasvillisuudesta, erityisesti puustosta. Vaikka metsäojitettu pinta-ala on maassamme suuri verrattuna suoviljelystä ja turpeenkorjuuta varten kuivatettuun alaan, metsätaloudessa käytettyä ojitusta on kuitenkin pidettävä tehokkuudeltaan suhteellisen alhaisena. Edelleen otettaessa huomioon vuotuinen kokonaisvalunta ja ojitusalueen elpyvä puusto, ojituksen vaikutuksesta mahdollisesti lisääntyvä valunta tulee aikaa myöten pienenemään ja jopa asettumaan ojittamattoman vertailualueen valunnan alapuolellekin.”

    https://suo.fi/article/9527/selected/-9527

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 166)