Keskustelut Luonto Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 166)
  • Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

    Maata viljelevä ihmiskunta on aina tiennyt, että märkä maa ei kasva kunnolla mitään.
    Nyt äkkiä meillä onkin metsäneuvontaan  tullut muotiin ”uusi viisaus”, että märät maat voi jättää ojattomiksi ja ojat perkaamatta, ilman että se vaikuttaa puuston kasvuun. Tämähän on järjetöntä eikä pidä paikkaansa.
    Mihin on unohdettu 100 vuoden suometsätieteen tutkimus?
    Miksi emme käytä silmiämme ja näe, että märät maat vain eivät kasva ja hyvin ojitettuna kosteat notkot ja tuoreet maat kasvavat valtavasti puuta?
    Nyt metsiemma kasvu taantuu, koska umeepn kasvavia ojia on jo miljoonia kilometrejä ja pohjavedet ovat edeleen nousussa.
    Vaikka puut haihduttavatkin ojattoman maan pintakerroksesta vettä kasvukautena, ne eivät tee sitä syksy- kevät välillä, jolloin maan herkkä ja typpeä sitova pieneliöstö tuhoutuu tai vaurioituu pohjaveden sisässä.
    Märässä maassa juuret myös kasvavat aivan maan pintaan, jolloin ne saavat vähemmän ravinteita ja kuivuvat helposti kuivuusjaksoissa. Myös tuulenkaatoja tulee paljon herkemmin ja siitä aiheutuvia hyönteistuhoja.

     

  • Kurki

    Kalle on oikeassa. Kun ei saa uusiutuvaa turvetta käyttää (fossiilisia kyllä saa), niin kasvatetaan soilla sitten metsää. Tuo ojaväli on lähellä oikeaa. Minulla oli 20 ha rämettä 50m ojavälein ja kasvu aika surkeaa. Nyt kun vanhojen ojien välissä on 2 ojaa, niin näkee jo kasvun ihmeen.

    MTurvemaapohjan  CO2-päästöt eivät voi lämmittää ilmastoa, kun hiilidioksidi  on otettu tästä nykyisestä ilmasta.

     

    Metsuri motokuski

    Mites sen metaanipäästöjen kanssa ? Eikös se öljykin ole uusituvaa jos turvekkin on ? Muodostuuhan öljyä joka päivä merten pohjassa. Jos turve kasvaa jonkun sentin sadassa vuodessa niin onhan se toki uusiutuvaa.

    Sehän riippuu vain tarkasteluajasta.

    Kurki

    – Soiden metaanipäästöt lähes loppuvat ojittamalla. Vain luonnon suot tuottavat merkittäviä määriä tätä nykyistä ilmastoa lämmittävää metaania.

    – Suomessa turvetta kasvaa lisää joka vuosi ja turpeen sitoma CO2 on tästä nykyisestä ilmastosta.

    – Fossiliiset varastot ovat muodostuneet satoja miljoonia vuosia sitten eikä niiden sitoma CO2 ole tästä nykyisestä ilmastosta.

    – Missä öljyä muodostuu meren pohjassa joka vuosi?

    Rukopiikki

    Mistä vuosiluvusta tämä nykyinen ilma sitten laskennallisesti alkaa?

    käpysonni

    Ilmastonmuutosuskonto on nykypäivän  Suomessa jo suositumpi kuin kristinusko, uskonnon papit ja pastorit täälläkin näköjään pitävät päivittäisiä saarna- ja hartaushetkiään.

    Kurki

    Mistä vuosiluvusta tämä nykyinen ilma sitten laskennallisesti alkaa?

    Paavo Ojanen sanoo, että soiden CO2-sidonta kumoaa tuhansien vuosien aikana ilmastoa lämmittävien soiden metaanipäästöjen vaikutuksen. Suomen suothan ovat enintään 10 000 vuoden ikäisiä ja suurin osa suoturpeesta on muodostunut viimeisen 2000 kylmän kauden aikana ja seuraava jääkausi taas puhdistaa kaiken biomassan Suomen maakameralta. Eli Suomen soiden hiilivarasto ei ole ikuinen, vaan palautuu ennen pitkää takaisin ilmakehään.

    Rukopiikki

    Onko jossain virallisesti ilmoitettu tämä nykyisen ilman alkuvuosi? Mihin se turve jääkaudella menee? Eikö se voi mennä meren pohjaan tai peittyä jonnekin maa-ainesten alla tai mitä tahansa? Tai mitä jos se jää paikoilleen. Ja mistäs sen tietää milloin se seuraava jääkausi tulee. Siihenhän voi mennä vaikka ja kuinka kauan. Jos jääkausien välissä on pitkiä aikoja niin suothan ovat hyvinkin paksuja. Saa ihmetellä että miten semmonen määrä turvetta voi kadota olemattomiin jääkauden myötä. Jäähän sitä työntelee mutta luulisi jostain löytyvän melkoinen turverytö.

     

    Kalle Kehveli

    Nyt eletään lämmintä kautta ja jääkausi siintää edessä. Tästä linkistä näet myös maapallon normaalin lämpötilasyklin.

    https://fi.m.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kausi

    Ola_Pallonivel

    Vuosikymmeniä rummutettiin, että turvesuot pilaa vesistöt. Niin minäkin joskus luulin, niin hyvin meni aivopesu perille.

    Jopa 90-luvulla on tehty katkoja ja altaita, ei ole uusi asia. Eikä noista haittaa puun kasvuun ole, kun 30 vuotta olen seurannut. Viisi vuotta sitten osa aukosta ojitettiin kevyesti, mutta sitä ei yhdistetty vanhaan ojaverkostoon. Ei ole tuostakaan ollut ongelmia, taimikko kasvaa hyvin.

    Onhan noita kosteikkoja rakennettu jopa keskelle peltoja, ettei valu rakenteet vesistöön. Luultavasti EU-tuella, niin tuolla verukkeella voisi lypsää enemmänkin EU rahaa.

    A.Jalkanen

    Olisiko syy tuohon turvemaiden nieluun siinä, että ojittamattomilla suojelualuilla (nehän ovat mukana) turvetta kasvaa enemmän kuin mitä ojitetuissa talousmetsissä häviää.

    Periaatteessa luonnontilaisten ja suojelualueiden turpeen kasvu ei ole mukana missään kasvihuonekaasutaseiden laskennassa. Päästöjä lasketaan ihmisen muuttamille alueille eli heikosti puuta kasvaville ojitetuille (kosteikot) ja hyvin puuta kasvaville (metsämaa-maaluokka). Kivennäismaan suojelualueiden puuston kasvu on mukana hiilinielussa mutta en tiedä miten luonnontilaiset suot rajataan pois. (Edit)

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 166)