Keskustelut Luonto Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 166)
  • Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

    Maata viljelevä ihmiskunta on aina tiennyt, että märkä maa ei kasva kunnolla mitään.
    Nyt äkkiä meillä onkin metsäneuvontaan  tullut muotiin ”uusi viisaus”, että märät maat voi jättää ojattomiksi ja ojat perkaamatta, ilman että se vaikuttaa puuston kasvuun. Tämähän on järjetöntä eikä pidä paikkaansa.
    Mihin on unohdettu 100 vuoden suometsätieteen tutkimus?
    Miksi emme käytä silmiämme ja näe, että märät maat vain eivät kasva ja hyvin ojitettuna kosteat notkot ja tuoreet maat kasvavat valtavasti puuta?
    Nyt metsiemma kasvu taantuu, koska umeepn kasvavia ojia on jo miljoonia kilometrejä ja pohjavedet ovat edeleen nousussa.
    Vaikka puut haihduttavatkin ojattoman maan pintakerroksesta vettä kasvukautena, ne eivät tee sitä syksy- kevät välillä, jolloin maan herkkä ja typpeä sitova pieneliöstö tuhoutuu tai vaurioituu pohjaveden sisässä.
    Märässä maassa juuret myös kasvavat aivan maan pintaan, jolloin ne saavat vähemmän ravinteita ja kuivuvat helposti kuivuusjaksoissa. Myös tuulenkaatoja tulee paljon herkemmin ja siitä aiheutuvia hyönteistuhoja.

     

  • Kalle Kehveli

    Meillä päin sataa niin paljon, että ojituksen väli pitäisi olla 15 metriä ja nekin kaivaa uudestaan 10-15 vuoden välein, kun ojien pohjat kasvaa voimakkaasti sammalta. Lisäksi pitkän talven takia soilla on lyhyt kuivumisaika. Tämä selittänee Lapin olosuhteita.

    Tomperi

    Kuinka moni on käynyt järvellä, järvillä, pienillä, jotka ovat valtaosaltaan soiden ympäröimiä, joissa on näkösyvyys useita metrejä vesi kirkasta kuin saimaan vedet -80 luvulla?  Minä olen. Näkösyvyys useita metriä ja ahvenia sai ihailla pohjalla uimassa.

    Jos alueella kasvaa tukkimetsä ja hyvä sellainen, onko sellaisen alueen ojitus tarpeellista,  jos metsä on ojitta syntynyt kuten lähes kaikki suomen tukkimetsät  vielä 1950 luvulla …. jne.  Jokin organisaatio tutki suomen pienvesistöjä, suurin ongelma oli löytää vesistöjä joihin ei olisi ojitus vaikuttanut. Järviä oli nimetty joita oli valittu. Kävin yhden järven rantamailla kävelemässä, vanhoja ojia epäonnistuneill ojituksilla puuttomilla suolla metsäisten soitten ojituksia jne… se tutkimuksen tasosta Suomessa. Järvi sijaitsee edelleen Varpaisjärvellä.

    Metsuri motokuski

    Täällä myös tuttuja tuollaiset suolammet. Tosin ei enää kun kaikki notkotkin on ojitettu ja kuravedet johdettu vesistöön.  Silloinhan se oli ihan luvan varaista ja jopa kehoitettiin ojitustyöhön .

    Ihmeen hyvin tuo äänekosken tehdaskin vaan porskuttaa vaikka puhdistavat nykyään jätevetensä. Silloin kun Päijänne liike oli voimissaan niin tehdas luvattiin siirtää muualle kun piti likavetensä puhdistaa. Nyt ei kukaan kyseenalaista sitä etteikö tehtaan pitäisi vetensä puhdistaa.

    Tomperi

    Yhteiskunta maksoi Lievesjärven sotkuista ison hinnan. Sehän se on ja paljon pahempaa vapaa markkinatalous.  Jos puhdistuslaitteita vaatii niin on mitä on mutta vähintään viherpiipertäjä tai mitä nimityksiä niitä lieneekään. Jämsänkoskella tekivät ison investoinnin aikoinaan vedenpuhdistukseen kun tehtaalle tuleva vesi ei ollut enää riittävän puhdasta. Oliko vesi likaantunut vai oliko joku myy syy se ei jutussa selvinnyt. JNE

    reservuaari-indeksi

    No nythän poijat vallan hurjana, vähän vaan myöhässä tuloo teillä heräämiset. Täällä on kellariporukan kärkietenijät vuosikauret tykittänyt 100:illa viesteillä per/v.si miten notta teollisuus lähtöö (tai oikeastansa jo lähti) jos ruetahan suodatinta putkenpäähän vaatimahan.

    Velli housun kuvatukset hiljaasen tukensa annoitta eikä kukaan uskaltanu eres k:ma-karvojansa kohottaa. Nyt sitten joku herätys, no parempi kai myöhähän. No ei nyt mettä ojille kuitenkaan rueta mitään tekemähän.

    Leena

    Kurki

    Vesistöjä pilaa moni muukin kuin ojituksita tulevat ravinteet ja kiintoaineet.

    Sisävesikalastus piti vesistöt puhtaina. Nyt pitää oikein tehokalastaa välillä särkikalat pois, että saatasiin vesistöjen tilaa parannettua.

    Matalien järvien yksi pahimpia vitsauksia on tulokaslaji vesirutto.

    Kannattaa myös muistaa tämä pahoinvoiva Littoisten järvi, johon ei laske yhtään ojaa, mutta on yksi Suomen saastuneimmista ja johon on uhrattu rahaa ties kuinka paljon eikä siitäkään ollut mitään pitempiaikaista apua.

    Kannatan toki turvemaiden ojitusten päästöjen vähentämistä, johon olemassa monia konsteja ja sinne tulisi ennaltamisrahaa käyttää. Kokonaanhan niitä ei saa pois, kun ovat myös luonnollinen päästö.

    Gla

    ”Vesistöja pilaa moni muukin kuin ojituksita tulevat ravinteet ja kiintoaineet.”

    Totta, mutta se ei vähennä tarvetta metsäojitusten kuormitusten hallintaan.

    ”Matalien järvien yksi pahimpia vitsauksia on tulokaslaji vesirutto.”

    Vieraslaji.

     

    Tomperi

    yksi totuus ja vain totuus on se että liuennut tummuutta aiheuttava aines ei vedestä edes hevillä poistu. Tehkää koe joja pitäisi jo peruskoulussa tehdä.  Laitetaan lasipulloon teetä, teehän on veteen liennutta tummaa ainesta kuten suovedet joissa on liuenneita aineita jotka ovat kasveista peräisin.  Toiseen pulloon oikein hinoa ainesta kuten savi, kipsi yms oikein hienoa liukenemista karttavaa ainetta, miten käy, kaikkihan sen tietää paitsi patriootit jotka ovat uskollisia metsasiantuntijoiden suoltamaan propagandaan.  Tehkää ihmeessä tuo testi vaikka suovedellä, näette mikä vaikutus on ajalla ja stabiileilla olosuhteilla… käyhään siihen testiin pilkkireissulla talteen otettu lammen tai järven tummavesi….

    mehtäukko

    ”…paitsi patriootit jotka ovat uskollisia metsasiantuntijoiden suoltamaan propagandaan…”

    Nyt olisi oivallinen tilaisuus esittää konkreettisesti se propaganda, että kaikki sen uskovat. En ole nimittäin monen vuosikymmenen jälkeen sellaiseen törmännyt.

    reservuaari-indeksi

    Minun silimihin se näyttäytyy mtk-mhy-maalaisten liittolais brobagandana. Notta kaikki on kunnossa ja veret oli jo ennestänsä sameat. Muutama siitä opista  jo vaarallisesti radikalisoit:t kirjoottaja ahkeroi tälläkin palstalla. Mutta ei mehtä-U:n. silimihin ole osunut.

    Leena

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 166)