Keskustelut Luonto Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 166)
  • Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

    Maata viljelevä ihmiskunta on aina tiennyt, että märkä maa ei kasva kunnolla mitään.
    Nyt äkkiä meillä onkin metsäneuvontaan  tullut muotiin ”uusi viisaus”, että märät maat voi jättää ojattomiksi ja ojat perkaamatta, ilman että se vaikuttaa puuston kasvuun. Tämähän on järjetöntä eikä pidä paikkaansa.
    Mihin on unohdettu 100 vuoden suometsätieteen tutkimus?
    Miksi emme käytä silmiämme ja näe, että märät maat vain eivät kasva ja hyvin ojitettuna kosteat notkot ja tuoreet maat kasvavat valtavasti puuta?
    Nyt metsiemma kasvu taantuu, koska umeepn kasvavia ojia on jo miljoonia kilometrejä ja pohjavedet ovat edeleen nousussa.
    Vaikka puut haihduttavatkin ojattoman maan pintakerroksesta vettä kasvukautena, ne eivät tee sitä syksy- kevät välillä, jolloin maan herkkä ja typpeä sitova pieneliöstö tuhoutuu tai vaurioituu pohjaveden sisässä.
    Märässä maassa juuret myös kasvavat aivan maan pintaan, jolloin ne saavat vähemmän ravinteita ja kuivuvat helposti kuivuusjaksoissa. Myös tuulenkaatoja tulee paljon herkemmin ja siitä aiheutuvia hyönteistuhoja.

     

  • mehtäukko

    Kun on kunnolliset koneet ja etenkin ammattitaitoa, myös turvemaiden korjuu kannattaa siinä missä muidenkin.Eräällä kohteella kolme muuta oli tuloksetta tussaroinut ja sittenpä se 800 mottia liikahti…

    Nostokoukku

    Minkähälaiset jäljet jätti se 800 motin liikahtaminen? Tarkoitin, että on koneita joilla laskee melkein verkot pyyntiin jos on vähänkään lumpeikkoa. Niillä ei vain tule 20 kiintoa kerralla laaniin. Taksapolitiikka vain ei suosi näitä koneita.

    mehtäukko

    Ei pahoja rypyjälkiä yleisesti. Kerran upposi ajokone sukkeloon, että vetää piti…

    Alue piti ensin kävellä läpeensä, yksi kokooja lavottaa jne. Osa ajaa vajailla kuormilla. Haasteet ja niiden ratkaisu on työnteon suola.

    Ola_Pallonivel

    Pikakelauksella selasin tuon Mm:n mainitseman ”luonnon aikakausi” jakson läpi. Vaan eihän siinä suomesta mainittu sanaakaan, vaan jostain pingpong maasta. Katsokaa ennemmin se MOT:n jakso ”Tummenevat järvet”, esitetty 9.10. Ihmetyttää, miten vähän se aiheutti keskustelua täällä. Pari kommenttia taisin joskus nähdä.

    Suurin yllätys itselle oli, ettei veden tummuminen ole kriteeri veden laatua mitatessa.

    Metsuri motokuski

    Se on totta että esimerkit olivat muualta kuin suomesta. Uskon kuitenkin että aika paljon samoja havaintoja on täälläkin.  Aika hyvä esimerkki on se että nykyään katsotaan että matalampi ojasyvyys on riittävä tarpeelliseen kuivattamiseen. Täällä on myös samoja havaintoja ollut että liian syvät ojat voivat liian paljon kuivattaa turvetta kuivina kesinä.

    Ola_Pallonivel

    Naapuri kaivoi syvän vallihaudan, ei edes aikuinen mies päässyt siitä yli. Muutama vuosi ja ojan reunat olivat romahtaneet. Leveyttä oli edelleen, mutta ei syvyyttä. Tuo on myös tutkimuksissa havaittu, ettei liian syvistä ojista ole mitään hyötyä. Haittaa kyllä.

    Kalle Kehveli

    Naapuri kaivoi syvän vallihaudan, ei edes aikuinen mies päässyt siitä yli. 

    Sehän on hyvä, suurta plussaa, ettei tyhjänpäiväiset kulkijat pääse kulkemaan.

    A.Jalkanen

    Olalle kommentti että vesien tummumisesta on keskusteltu ketjussa Metsätalouden vesistövaikutukset. Asia on vaikea kun ei tiedetä luontaisen tummumisen määrää, jonka päälle tulee siis ojituksen vaikutus. Jos joku tietää aiheesta tutkimusta niin voi linkata siihen ketjuun.

    Kurki

    Luken mukaan vuosina (2015-2021) Lapin metsät olivat Suomen suurin hiilinielu -6,5 Mtn ja maanielujen kanssa – 3,3 yhteensä -9,8 Mtn. Yllättävää on, että ojitetut turvemaatkin ovat nielu.

    Kangasmaat olivat pieni hiilidioksidin nielu kaikissa maakunnissa. Turvemaat olivat kuitenkin hiilinielu ainoastaan Lapin maakunnassa, joka oli ainoa maakunta missä maaperä oli kokonaisuudessaan nielu. Lapissa maaperän hehtaarikohtainen nielu oli keskimäärin -1,3 t CO-ekv ja kokonaisnielu -3,3 Mt CO-ekv. vuodessa.

    https://www.luke.fi/fi/tilastot/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma/kokeellinen-tilasto-metsien-maakunnittainen-hiilidioksidin-nettonielu

    Lapin maakunnan maapinta-ala 9,266 miljoonaa hehtaaria, josta metsätalousmaata 9,083 miljoonaa hehtaaria (sisältää suojelualueet) eli 98 prosenttia maa-alasta. Metsämaata 4,96 miljoonaa hehtaaria, josta puuntuotantoon käytettävissä 3,75 miljoonaa hehtaaria eli 75 prosenttia.

    Olisiko syy tuohon turvemaiden nieluun siinä, että ojittamattomilla suojelualuilla (nehän ovat mukana) turvetta kasvaa enemmän kuin mitä ojitetuissa talousmetsissä häviää. Tai sitten ojitetut suoalueet ovat karuja ja kerryttävät turvetta kuten Ojasen linkki näin väittää. Ojavälikin ratkaisee. Leveän 50 m  ojavälin keskellä kuivuminen Lapin ilmastossa voi olla heikkoa, mutta lähellä ojia kuivunut turve hajoaakiin ja tiheämmällä ojavälillä 15 m koko alue olisi maapäästö.

     

     

    Kurki

    Toisaalta Paavo Ojasen tässä linkissä rehevilla turvemaaojituksilla on ollut aikamoinnen hajonta CO2-päästöissä ja nieluissa.

    Vaihteluväli CO2-nielu -5 tn/ha aina CO2-päästöihin +10 tn/ha. Nuo CO2-nielujen mittauspisteet kyllä kiinnostavat, mitkä olosuhteet siihen ovat olleet syynä.

    https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

     

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 166)