Keskustelut Metsänhoito ojanpenkat taimikonhoito & ennakkoraivuu

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)
  • ojanpenkat taimikonhoito & ennakkoraivuu

    Minkälaisia tekniikoita raivuussa ja eri käsittelyvaihtoehtoja teillä on varsinkin rehevämpien pohjien ojanpenkoissa. Noissahan on usein taimia hirvittävän tiheässä ja jos taimikonhoidot on vähänkään myöhässä, ovat ojanpenkat työläitä.

    Itse olen kaadellut poistettavat puut ensin ojan penkan läheltä niin että sinne on tilaa kaadella ja sitten kaadellut puita osin käsin vääntäen tuonne raivatulle alueelle, raskastahan se on ja ojasta joutuu välillä silti vetämään rankoja. Parilla kuviolla kyllästyin tuohon jumppaan ja kaatelin puita ojaan mitkä eivät luonnostaan kaatuneet muualle ja lopuksi putsasin ojan moottorisahalla, tuntui helpommalta ja ei ollut todellakaan raskasta noita riukuja putsata verrattuna niiden repimiseen raivaussahan kanssa. Ja joo, olen jättänyt joskus jonkun muutaman metrin pätkän raivaamatta, kun ei ole järkevän tuntuisia puita jätettävänä ja noistakin kaksihaaraisista tai pajuista suurinosa kaatuisi ojaan.

    Pohjanmaalla tuntuu olevan kosteita pohjia ja ojanpenkoilla kasvaa puu hyvin ja itävyys on rikotulla pinnalla mahdoton. Varmasti on kohtia missä kymmenien metrien matkalla enempi neliöitä, joilla on yli 10 runkoa kuin alle 10 runkoa, noissa kun pisimmät poistettavatkin on yli 7 metriä niin onhan se mielenharmi vaikka vain sen näkee.

  • oksapuu

    Takavuosina joku kehitteli vetokoukun juuri tuohon raivuuhommaan. Onkohan vielä myynnissä, kokemuksia?

    Puuki

    Osa ojanpenkoista on jäänyt ”riistapöheiköiksi”. Voisi ehkä toimia sekin, että pätkii isoimmat useampaan osaan heti pystystä.

    arto

    Itse kävelen jos pystyy ojan pohjaa, Siitä vetävällä terällä poistettavat nurin. alta 7cm rungoissa hyvä. Paksummat 2 tasolla ja tyrkkäys. Jotkut vanhat ojat 5m kummankin puolen ojaa läpipääsemätön kuusikko , koivu helppoa kuusi taas hankalaa, Pahimmat olleet 8-10cm poistolla ne hitaita tehdä kuusella  ei meinaa kaatua johtuen oksista. Jos ojan yli raivarilla latvapää tippuu toiselle puolelle tyvi jää toiselle.

    Jätkä

    Sen koukun tekee helposti itsekin taivuttamalla 10 millin teräksestä koukkupäisen varren, johon toiseen päähän kädensija.

    Tuo pitkä ranka ei mielestäni ole varsinainen ongelma, vaan esim. MH:n raivaus-savotoissa se täystiheä kuusentapikko, joka on polvenkorkuista kuusta ja elävää oksaa tyveen asti. Se on työohjeen mukaa raivattava ja oja jää auki.

    Kyllä siinä hommassa paras yhdistelmä on pikku.Tilhi ja Jeessi konttaamaan ojanpohjaa pitkin.

    Aina pitää kuitenkin raivata ojan vierusta avoimeksi, että ojanpenkan ja luiskan rojut mahtuvat loppusijoitukseen sinne.

    Ja sahassa sektorisuoja paikallaan ja käytössä.

    jees h-valta

    Juuri katselin uuden palstan ojanpenkkoja ja täynnä kuustahan ne. Osaksi kuitukoon tavaraa ja osa aivan olematonta pöheikköä. Siltä osin ainakin yhden ojan lähimpänä rajaa saa jättää vain isompien otolle kun tekee pengertien siihen. Saa kaivuri hyvää tukivärkettä kuusiturkista tien pohjaaan. Sitä on turha katkoa kun kaivuri kippaa sen vain nätisti tien uralle maata.

    Gla

    Tekniikasta sen enempää tiedä, mutta talvella jään päältä on hyvä noita perata, jos vain vettä sen verran on, että tasainen pohja sinne syntyy.

    jees h-valta

    Nyt kyllä on vettä kunhan jäätyy vaan. Paikoin ojat olivat niin täynnä ettei yli joka paikasta hypittykkään. Nyt nimittäin viime lauantaina tuli jopa koko palsta kierrettyä. Tyytyväinen olin näkemääni. Paljolti ylispuun poistolla suunnataan hakkuissa.

    Metsäkupsa

    Parhaita oja-alueen raivauskelejä on sellainen vähäluminen talvi,jolloin paanannejää on ojan pohjan kovettanut.Itse olen koittanut kaadella silputa raipat pois päin ojasta,osin joutuu käsin mättäämään. Josku olen kyllästynyt mättelemään ja jättänyt muutamaksi vuodeksi ojaan,Sitten kun ovat lahonneet pehmeiksi,olen pitkään varteen tehdyllä perunakuokalla perannut.Samainen kuokka myös kätevä majavan patojen purussa,ei vesi roisku ja irtoaa puut ja kivi esteet. Ojien käyttöikää helposti parillakymmenellä vuodella sopivissa kohteissa saa jatkettua ilman kaivuri perkausta ,kun kuokkii tukkeet ja ns.kynnykset pois.

    Korpituvan Taneli

    Metsäkupsa:

    ” Ojien käyttöikää helposti parillakymmenellä vuodella sopivissa kohteissa saa jatkettua ilman kaivuri perkausta ,kun kuokkii tukkeet ja ns.kynnykset pois.”

    Parhaat päiväpalkkani olen varmaan tienannut ojissa lapion kanssa kävellen ja neulaspatoja purkaen. Silloin kun oja on täynnä vettä, niin isäntä lapion kans hommiin. Minulla ”pirunkouraksi” sanottu vehe. Isäukko pajassa taivuttanut sontatarikon piikit suoraan kulmaan ja siihen sitten pitkä varsi, on eto peli ojahommissa. Sen tyylistä on muuten myynnissäkin rauta-maatalouskaupoissa nykyään. Puutarhakäyttöön tarkoitettu vahvapiikkinen tarikko on myös hyvä ase silloin kun ojasta päin hommia tehdään.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    pikkutukki

    Taimikonhoidossa ojanpenkat tehtävä hyvään kasvukuntoon(siistiksi) ja ennakkoraivauksessa sen verran , että motolla helppo puida , välttää turhaa siistimistä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)