Luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton uusin kampanja lähettää terveisiä Stadin Vihreille.Mitä sanoo vanha savottakaverini Anni ja muut Hesan kaavoituksesta päättävät valtuutetut?

Kaadetaan kaava, ei metsää – Suomen luonnonsuojeluliitto (sll.fi)

”Eikä ne mitään hyönteistuhoja aiheuta naapurille,koska luonnonmetsässä on aina luontaisia vihollisia kirjanpainajille ja muille ötököille.”

Itku ei ole kaukana, kun näen luontoväen esittävän tällaisia näkemyksiä. Oikeasti tilanne on paljon monimuotoisempi ja tuollainen cityvihreys edustaa minusta ylevien tarkoitusperien kaapuun puettua tarkoitushakuista monokulttuuria ja kertoo siksi ajattelun suppeudesta. Niillä eväillä ei kannata luontoa puolustaa, tulee vain vahinkoa. Haaskalinnut parveilevat hyväntahtoisten hölmöjen kimpussa ja tuskin niiden ravinnoksi kukaan itseään tietoisesti haluaisi asettaa. Tosin milloinkaan ei keskustelussa voi tietää, onko kyseessä haaska vai haaskalintu.

Kun tuulenkaatojen määrä pysyy maltillisena eli vuosittain kaatuu enintään muutamia runkoja, tilanne on hyvä. Ja vaikka luonnonmetsän puuston vastustuskyky tuhoutumista vastaan voikin olla parempi kuin talousmetsän, myrskyssä helposti kaatuu sellainen määrä puuta, että siitä seuraa kirjanpainajien joukkoesiintyminen. Kuuluuhan metsien luonnolliseen kehitykseen hyönteistuhot, jotka tappavat vanhan metsän puustoa ja jonka tilalle kasvaa pioneerilajien hallitsema uusi metsä. Ei luontoväki suojelukiimassaan saa nousta luonnon yläpuolelle ja väittää jotain muuta.

Luonnonmetsiä ja talousmetsiä arvioidaan täysin eri tavoin. Luonnonmetsien tarkoitus ei ole talousmetsien tavoin tuottaa ihmiselle raaka-ainetta ja mahdollisimman hyvää taloudellista tulosta. Siten pystyyn kuolleet puutkaan ei luonnonmetsissä ole ongelma. Luonnonmetsän normaaliin kiertoon kuuluu puuston tuhoutuminen, joten luonnonmetsä ei aina pysy aina ”terveenä” eli jopa puupelto voi olla tässä suhteessa paremmassa kunnossa. Koska luonnonmetsässä puuston tuhoutuminen ja uudistuminen on normaali prosessi, se on luonnon tapa ”tervehdyttää” metsä. Tämäkin on siis vain ihmisen näkökulmasta katsottuna, luonnossahan kirjanpainaja on yhtä arvokas kuin järeä elossa oleva kuusi. Siksi laitoin nuo sanat lainausmerkkeihin. Luonnonmetsä on oikeasti terve niin kauan, kuin tuhoutumisen ja uudistumisen prosessi toimii. Mutta talousmetsässä tilanne on toinen, koska puuston tuhoutuminen aiheuttaa omistajalleen suuret tappiot.

”Monokulttuurinen puupelto,esim 50 vuotias istutus kuusikko on ihanteellinen kohde mm. kirjanpainajalle!”

Siksi talousmetsiin suositellaankin sekapuustoa ja valtaosassa metsiä sekapuustoa onkin. Tämän voit todeta mm. VMI-tuloksista, vaikka cityvihreiden lasien takaa pääosin vain puupeltoja näkyykin.

Risuparralta voikin nyt kysyä, uudistaako luonto metsän aukon kautta, vaiko ei? Jatkuvan kasvatuksen hakkuutapa ei ole luonnonmukainen.

Ongelma on siinä, että suurin osa meistä elää realimaailmassa ongelmia ratkaisemassa. Joillakin on etuoikeutettu mahdollisuus olla niitä ongelmia keksimässä.

Jokainen metsänomistaja voi muodostaa maalleen pieniä säästiöitä eli luonnonmetsän saarekkeita (”vankileirien saaristoja”), joista kaarnakuoriaisten luonnolliset viholliset kuten tikat ja loispistiäiset voivat aina tarvittaessa tulla avuksi. Saareke muodostuu, kun annetaan esimerkiksi johonkin tärkeään elinympäristöön muodostua lahopuujatkumo, aina alle 10 mottia per hehtaari tuulenkaatoja kerrallaan.