Keskustelut Metsänhoito Nuoresta metsästä jatkuvaan kasvatukseen?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 95)
  • Nuoresta metsästä jatkuvaan kasvatukseen?

    Aikaisempien hakkuiden seurauksena minulla on nyt 34 ha taimikkoa T1 ja T2 noin 30 ha (maapohja MT ja OMT). Jos ajattelisin kasvattaa sitä jatkuvalla kasvatuksella, niin millä logiikalla nuorta puustoa pitäisi harvennuksissa käsitellä. Pitäisikö hyvin kasvaneet säästää ja antaa niiden kuroa etumatkaa muihin? T2 tulossa harvennukseen lähikesinä.

  • mehtäukko

    Keposia ovat Perkon uskottelut, että jk:ssa säästyy rs teriä ja viiloja kun muka lomakohteisiin pääsee sen sijaan ryllöttämään.

    Kommentoisi nyt kerrankin asiasta, miksi jk on tutkimuksilla saatu tutkittua puolitoistatonnia/ ha tappiollisemmaksi?

    KeMeRat

    Lämminhenkistä keskustelua on taas saatu aikaan jatkuvasta kasvatuksesta. Suhtautuminen asiaan  on palstalla avoimen uteliasta, eikä suinkaan ehdottoman negatiivista ja kiilusilmäistä. Myös kasvatusmenetelmään tykästyneitä pidetään arvossa ?

    Jovain

    Asian sisäistämistä helpottaa, jos on nähnyt ja kokenut harsinnasta siirtymisen (50-60 luv.) jaksottaiseen metsän kasvatukseen. Ja nyt uuden metsälain myötä siirtymävaihetta takaisin harsintaan.

    Onhan siinä ollut sietämistä, miten on voinut mennä näin, että peitteinen metsänhoito suljettiin kokonaan ulkopuolelle, vaikka harsintajulkilausuma ei sitä edellyttänyt. Olihan siinä aimoannos arvovallasta kysymys.

    Vielä näihin päiviin asti on painotettu, miten paljon on ollut parsimista harsinnan jäljiltä. Kieltämättä onhan sitä parsimista riittänyt ja kirjaimellisesti ohjetta on noudatettu. Kysymys on myös siitä, että harsittuja metsiä ei enää nähty ohjeen mukaisina metsinä.

    Vielä 60-70 luvulla näitä metsiä palautettiin metsän kasvulle, hoitohakattiin ja pahimmat vajaatuottoiset uudistettiin. Kunnes tällaisen vaiheen jälkeen, jos sitä siirtymävaiheeksi voidaan sanoa, päädyttiin kokonaan harsittujen metsien uudistamiseen.

    Tällä hetkellä on (yleistä) vaikeuksia hahmottaa mistä on kysymys. Harsintametsiä ei enää ole ja sitä vastaavia kasvatusmetsiä on vähän. Ottaa aikansa uuden metsälain jälkeinen siirtymäaika. Ja nähtäväksi jää, missä mitassa on sitten toteutumassa?

     

     

     

     

     

    Rane

    ”Suhtautuminen asiaan  on palstalla avoimen uteliasta,”

    Pitää paikkansa.Ranellakin on muutama harva kuusikko jossa voi seurata tapahtuuko mitään havaittavaa kehitystä.

    Kasvatusmenetelmään tykästyneet taas saavat sitä mitä tilaavat.Asiaan asiaa ja vinkulehtijat sitten ei.

    mehtäukko

    Jovain ”Asian sisäistämistä helpottaa, jos on nähnyt ja kokenut harsinnasta siirtymisen (50-60 luv.)..”

    Miksi pitäisi peruuttaa näkemään? Eikö harsinnan seuraukset ja siitä tehdyt tutkimustulokset riitä todistamaan menetelmän tuhoisuuden ja kannattamattomuuden?”

    ”…Tällä hetkellä on (yleistä) vaikeuksia hahmottaa mistä on kysymys. Harsintametsiä ei enää ole..”

    Kyllähän niitä tällä vouhotuksella tulee uusia koko ajan. Viimeisimmät on todennut , että”vituiks meni”. Eli historia ja  lähimenneisyys´osoittaa, että heikoilla jäillä on systeemi.

    aegolius

    >Lämminhenkistä keskustelua on taas saatu aikaan jatkuvasta kasvatuksesta. Suhtautuminen asiaan  on palstalla avoimen uteliasta, eikä suinkaan ehdottoman negatiivista ja kiilusilmäistä. Myös kasvatusmenetelmään tykästyneitä pidetään arvossa

    Lipsahtiko marakatti vähän linjasta? Viestien tyylin säilyttäminen on vaikeaa, kun tunnuksia on useita.

    Perko ei kirjoittanut jatkuvasta kasvatuksesta. Hän soitti pelkästään suutaan. Poistamalla halveksinnan viestiin jää vain välimerkit. Omani on samanlainen.

    Puuki kirjoitti hieman karumpien kankaiden kuusiongelmasta ja yleisemminkin valopuiden uudistumisen haasteesta jatkuvan varjostuksen metsässä. Perko ohitti ne näin: ”ongelmat voivat johtua ehkä siitä entisestä systeemistä ja muutoksesta, suuri osa myyteistä ei johdu jk:stä”. Voi sanoa, että kannattaa siellä kylpylässä ja rannalla pysyäkin säästämässä teriä, itseään ja myös metsää, jos metsän _biologia_ on näin hakusessa. Lukeminenkin on jo todettu tehottomaksi. Talousasiat ovat aivan sivussa, koska riittää, että on silloin tällöin myytävää. Luvut eivät kiinnosta. Proosa ja huonon automyyjän tyyli tulee jatkumaan.

    aegolius

    Näitä kylpylöissä ja rannoilla viihtyvien teränsäästäjien palstoja olisi taas myytävänä.

    Hyvin näkee, että MT-kuviot ottavat hieskoivun ja VT-kuvioille tulee silti lähes pelkästään mänty. Voisi ajatella, että yhtä ”intensiivisellä” hoidolla ovat kuitenkin olleet.

    Perko

    Timppa on ”mietaalaiseen” tapaan kerrasta toiseen kamppaillut  DDR – systeemin mukana nurkumatta.  Runebergiläistä  sankaruutta joka jänteessä, raivaten kerta toisen jälkeen eikä hellitä.  Onhan tuo jo aika löysätä menoa jos siltä tuntuu.

    Timpan hyvä briiffaus, kiitos.  Miulla on kuntopyörä näille pyrypäiville. Metsässä vaellan mieluusti vain mittanauhataskussa ja makkarat kaljat ja repussa.  Metsässä tulilla tai taukotuvalla on mainio kertailla kaveriporukassa  muistoja matkoilta ja ryystää kaljaa ja viiniä.  Muun ajan vie jaloharrastus ja opiskelu.   R- sahan ajosta on jo yli   30 vuotta enkä suuremmin kaipaa värkkiä.  Olis se hienohomma  mutta kun ei oo  olut kohteita kun ei itse niitä aiheuta.

    aegolius

    Joo, tuollaiselta kuntopyörähobbyhallista -tyyppiseltä kaljanjuonnilta tämä kuulostikin. Eikös se jk ollut enemmän sitä saksalaisten puuhaa. Siinäkään ei halveksunta osu.

    Siinä ylempänä näitä terän- ja kulujensäästäjien kuvioita on: 80 vuotta ja puolet hieskoivua. Kyllä se kuusikko sieltä tulee kunhan odottelee vielä seuraavat 150 v. Hieskoivu aloittelee tuon ikäisenä jo poistumisen suunnittelua lahon kautta. Sitä odottelua se on ollut jo tuhansia vuosia sitten – osalla se on sitä vielä nykyisinkin. Tiede tutkii, selvittää ja saa aikaan tuloksia. Niiden mukaan ei kuitenkaan tarvitse toimia, jos ei halua. Se on ihan ok, jos sen tekee itse tietoisesti. Perkon tyyli ei ole ok. Hän katsoo kaljoineen ja kuntopyörineen olevansa muiden yläpuolella. Mittanauha muka pyörii metsässä mukana, mutta tuloksien käsittelytaito (tai halu) puuttuu. Ei jatkoon. En arvosta.

    Perko

    Säästyy ne r-sahan valjaat  myös ja se on se joka viimein ” kamelinselän” taittaa aukossa.  Otappa  pöllö  tämä mukaan arviontiin.   Mittanauhani ei pyöri niin kuin pöllön pää,  nauha on rullalla.  Helpottiko tämä pöllön  päätä?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 95)