› Keskustelut › Metsänhoito › Nuoresta metsästä jatkuvaan kasvatukseen?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 95)
1 2 3 … 5 6 7 8 9 10

  • Nuoresta metsästä jatkuvaan kasvatukseen?

    Lähetetty: 26.1.2022, 17:34

    Merkitty: 

    Aikaisempien hakkuiden seurauksena minulla on nyt 34 ha taimikkoa T1 ja T2 noin 30 ha (maapohja MT ja OMT). Jos ajattelisin kasvattaa sitä jatkuvalla kasvatuksella, niin millä logiikalla nuorta puustoa pitäisi harvennuksissa käsitellä. Pitäisikö hyvin kasvaneet säästää ja antaa niiden kuroa etumatkaa muihin? T2 tulossa harvennukseen lähikesinä.

    Tekijä
    PHR
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 27.1.2022, 19:40

    En ole moista tamppaus- käsitettä kuullut mistään, kunnes Perko alkoi vatkutuksensa. Jovainin papukaija koettaa jatkaa, vaikkei edes tiedä tarkoitusta!!? Siinä se menee näköjään aika kiilattessa.

    Teufelin Zumi 27.1.2022, 21:15

    Uutuus on tällä palstalla tuntematon käsite.

    Perko 28.1.2022, 23:01

    Tärkeimpiä  toimia  aukkomenetelmässä  on tamppaus.    Mehtäukolla  muisti valskaa vai lie  heittänyt  tunkiolle laskuopilla pyyhkiessä.  Tamppauksen peruskurssiin alkuosan löydätte; goolelta : Kummelit Tamppaajat Youtube.    Riemullisia hetkiä opiskeluun!

    Jk -menetelmästä sen verran  jos havaitsette elottomia  puita niin silloin on syytä huoleen muuteen kasvu jatkuu varmasti.

    Kysyjälle , voit lainata kirjastosta kirjan;    Metsän jatkuva kasvatus

    Kirjassa on esitetty siirtyminen jk ja eri-ikäisen metsän perustus taimikkovaiheista ja  ym olosuhteet.    Mukavia lukuhetkiä  ihan jokaiselle!

    ISBN   978-952-61-0304-4  [Itä-Suomen yliopisto] 2011 .

    ”  Metsänkäsittelyssä metsäammattilaiset ja metsäluonto toimivat usein eri suuntiin. Metsäammattilainen yksipuolistaa metsää tasakokoiseksi yhden puulajin puustoksi ja selittää hoitavansa sitä, mutta metsäluonto pyrkii palauttamaan ”hoidetun” metsän takaisin monimuotoiseksi, vaihtelevarakenteiseksi sekametsäksi. Mitähän saataisiinkaan aikaan, jos metsäammattilainen tekisi sovinnon metsäluonnon kanssa ja ryhtyisikin sen kanssa yhteistyöhön? Tässä kirjassa metsäsuunnittelun professori Timo Pukkala, metsänhoidon professori (emer.) Erkki Lähde ja tohtori Olavi Laiho tarkastelevat tätä yhteistyön vaihtoehtoa eli metsän jatkuvaa kasvatusta uusimman tutkimustiedon valossa. Jatkuvassa kasvatuksessa ei tehdä avohakkuita. Sitä käyttäen metsät säilyisivät metsinä ja olisivat nykyistä monikäyttöisempiä ja monimuotoisempia. Jatkuva kasvatus on lisäksi taloudellisesti kannattavampaa kuin avohakkuuseen ja viljelyyn perustuva tasaikäismetsätalous.  ”

     

    aegolius 29.1.2022, 00:26

    Tässä kirjassa Arvometsä Oy:n perustaja ja jk-myyjä Timo Pukkala… 😀

    Perkolla taitaa olla siniset silmät ja vaalea tukka.

    Olen kovasti pahoillani, mutta myyjät, tontut ja voimat eivät liikuta pöllöä. Metsän kanssa olen yhteistyössä nyt jo.

    En kuulu Perkon kohderyhmään, koska olen huono uskonnossa. Luotan tieteeseen.

    Perko 29.1.2022, 01:15

    Ihan vaan kehityksen ikää niin puut ovat kehittyneet  jo parisataa milj.  vuotta sitten ja niiden menestyksen ymmärrys menee yli pöllön hilseen.   En  ollut pyytänyt minkäänlaista arvostelua Arvometsästä. Sen voit osoittaa sen yhtiön henkilöille.   Sama  jos on kirjasta on haittaa tai sanomista niin kerro sekin tekijöille, vaadi yliopistolta korvausta särystä ja  kivusta.

    Kirja on mainio, tarkoitettu lukutaitoisille.

    mehtäukko 29.1.2022, 05:26

    Tuonko esitetyn perusteella ” tärkeimpiä toimenpiteitä on tamppaus”- muisti valskaa? Kun siellä oikeiden toimenpiteiden seurauksina ei tampata, toteankin Perkon väitteen pöljyydeksi. Äläkä levitä tuota valhetta jk:n paremmasta kannattavuudesta.

    Gla 29.1.2022, 05:35

    Tuo kirja on hyllyssäni. Olen samaa mieltä siitä, että kirja on mainio. Suorastaan huvittava, ellei jopa naurettava. Lukemalla sen ymmärtää paremmin jk-keskustelua. Opiksi omaan metsätalouteen siitä ei ole.

    Onneksi sentään kelpasi verottajalle metsätalouden kuluihin.

     

    Puuki 29.1.2022, 05:37

    Miten esim. karu mä-kangas saadaan puustoltaan monimuotoisemmaksi ?   Tai miten jk:ssa lisätään puuston lehtipuuosuutta (kasvun ja tuoton kärsimättä liiaksi) ravinteikkaammilla kasvupaikoilla kiertoaikana ?      Siinä saapi jk -firman henkilötkin  ryhtyä yhteistyöhon luonnon ja toistensa kanssa (lyödä viisaat päänsä yhteen) jotta nuo ongelmat jotka on useimmiten siitä pienimmästä päästä jk:n muiden hankalampien ongelmien ohessa (= kuusenjuurikääpämetsien jatkuvakasvatus, tuulituhot liian harvaksi hakatuissa  kuusikoissa , korjuukustannusten lisääntyminen yms.)

    Paljon saadaan toki aikaan kun aletaan yhteistyöhön luonnon kanssa, kuten ref:ssa  kehotetaan.  Kun ei esim. yritetä väkisin saada aikaan metsää joka ei ko. kasvupaikalle ole sopiva , säästytään paljolta harmilta.  Kuivat  kasvupaikat ei esim. sovi kuusettamiselle ollenkaan.    Tuulisille kasvupaikoillekin on hyvä jättää ajoissa riittävän paljon puuta pystyyn eikä mennä tekemään emämokaa ja harsia pilalle.    Turvemaillakaan ( joille osalle myös jk sopii ) ei esim. kannata mennä tohertamaan ja lopettaa puiden kasvu liian harvalla puustolla joka harsinnan jälkeen ei haihdutakaan vettä riittävästi. Tai yrittää luont.uudistumista vaikka kasvupaikka ei siihen sovi ilman sopivaa maanmuokkausta.

    A.Jalkanen 29.1.2022, 06:52

    Mitkä kasvupaikat uudistuvat luontaisesti ilman maanmuokkausta? Tulee mielen vain kaksi: karuimmat mäntykankaat joissa voi riittää kesäaikaan metsätraktorilla ajelu, ja jotkut turvemaan kasvupaikat joissa turpeen pinta on herkkä taimettumaan. Edellyttää että ei ole heinää, varpuja eikä karhunsammalia vaan rahkasammalta? Nämä ovat siis harvinaisia poikkeuksia.

    Se Kummelin tamppaajat -sketsi kannattaa katsoa. Hervoton!

    Lukekaa myös Erkki Lähteen kirja ”Rakkaudesta luontoon”. Siitä päätellen saatamme syntyä vielä uudelleen jos emme ole tässä elämässä oppineet tarpeeksi. Syntyminen tapahtuu toiseen paikkaan, joten jiikoon oppimisen edellytykset saattavat sitten puuttua. Tsempatkaamme!

    Puuki 29.1.2022, 06:59

    Sehän  meni niin, että Kummelin tamppaajat teki jk-metsään ajouran pohjia jäätymään jotta ei tulisi niin paljon korjuuvauriota niistä liian useista (15 v;n välein)  käynneistä samoilla leimikoilla.  Perko on käsittänyt tamppaamisen tarkoituksen väärin.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 95)
1 2 3 … 5 6 7 8 9 10