Nuoresta metsästä jatkuvaan kasvatukseen?

Tämä aihe sisältää 95 vastausta, 25 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta, 9 kuukautta sitten aegolius toimesta.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 95)

1 2 3 4 5 6 … 8 9 10

Nuoresta metsästä jatkuvaan kasvatukseen?

Lähetetty: 26.1.2022, 17:34
Merkitty: harvennus Jatkuva kasvatus

Aikaisempien hakkuiden seurauksena minulla on nyt 34 ha taimikkoa T1 ja T2 noin 30 ha (maapohja MT ja OMT). Jos ajattelisin kasvattaa sitä jatkuvalla kasvatuksella, niin millä logiikalla nuorta puustoa pitäisi harvennuksissa käsitellä. Pitäisikö hyvin kasvaneet säästää ja antaa niiden kuroa etumatkaa muihin? T2 tulossa harvennukseen lähikesinä.

Tekijä
PHR

Teema Metsänhoito

A.Jalkanen 27.1.2022, 13:21

Jos tuo arvio on suuntaa antavasti oikein, jalostushyötyä ei ole vielä mainittavasti saatu. Metsien kasvu voisi siis edelleen kohentua merkittävästikin, jos ikärakenne pysyisi optimaalisena ja hoitotoimet toteutuvat ajallaan, ja jos suojelualueiksi ei siirry liian suurta osaa etelän parhaista kasvupaikoista. Aika monta jos-sanaa…

Timppa 27.1.2022, 13:32

Takavuosina lähes kaikki männiköt uudistettiin siemenpuuasennon kautta. Tämä näkyy tietenkin tilastoissa.

Jos siellä aukossa on paljon männyn taimia, niin runkolukua on.

Miksi ihmeessä metsät ovat villiintyneet nykyiseen kasvuun, jos kaikki on luontaista?

aegolius 27.1.2022, 13:46

>luontainen runkoluvusta laskettuna vieläkin suurempi 91 %

Suosittelen Jovain jatkamaankin varovaisesti. Kymmenvuotiaan MT-taimikon runkoluku on 30000 kpl / ha, vaikka 1800 kuusta istutettiin.

Hienoa kuitenkin, että nostat näitä esille!

Puuki 27.1.2022, 14:06

”2/3 osaa uudistusalueista viljellään”(~ 67%) , Ja 41 % oli viljeltyjä . Puuston määrästä, kpl-määristä vai pinta-alasta ? 16 % kokonaispuustosta oli viljeltyjä .

Kuusta istutetaan eniten ja kuuset kasvaa muita pääpuulajeja hitaammin kuutioita taimikkovaiheessa. Olisiko niin että viljellyt metsät pääosin on vasta tulossa parhaaseen kasvuikään . Melko suuri osa metsien pinta-alasta on tod. näk. kasvatusmetsäikäisiä männiköitä. Rästiharvennuksiakin muutamia milj. ha:ja männiköitä pohjoisessa.

Planter 27.1.2022, 14:16

Vähän pieniä kuvia, mutta ylemmästä kuvasta ehkä selviää. Ylin käyrä on istutus, keskimäärin keskimmäinen luontainen uudistus ja alin kylvö. 60-luvun puolivälissä istutus ohitti luontaisen, järeä puusto on pääosin luontaisen uudistamisen tuotosta.

Aloituksen kysymys oli kuitenkin tämä: ”Jos ajattelisin kasvattaa sitä jatkuvalla kasvatuksella, niin millä logiikalla nuorta puustoa pitäisi harvennuksissa käsitellä.

Jovain 27.1.2022, 15:34

Parasta puuta on tietenkin taimikoissa ja tapoja puuston kasvattamiseen on monia, kaikki ovat tervetulleita. Yleensä taimikot eivät ole vielä kolhittuja ja eivät tampattuja. Alkaen vaikka sekasiemenellä kylvetyistä taimikoista, joista pioneeripuut, valopuut tulevat edellä. Lehtipuut sieltä nousee ensimmäisenä ja mänty kannoilla ja kuusi ehtii viimeisenä.

Tuosta aloituksen puuston kasvatuksen etumatkasta. Jos siellä on lehtipuut esim koivu hyvällä etumatkalla, lähtisin siitä, että kannattaa säästää ja sen parhaat osat kasvattaa tukiksi, samoin mänty ja kuusi ehtii viimeisenä.

Tapoja on tietenkin monia, mutta jos metsä on tuloillaan, kannattaako sen kasvua estää. Onko tarpeen torjua metsän eriarenteisuutta tai jaksottaisena kasvattamista.

mehtäukko 27.1.2022, 15:48

”…Parasta puuta on tietenkin taimikoissa ja tapoja puuston kasvattamiseen on monia, kaikki ovat tervetulleita. Yleensä taimikot eivät ole vielä kolhittuja ja eivät tampattuja…”

Millä perusteella taimikoissa? Myyntikuntoinen puuhan on särpimen suhteen parasta! Jos Jovain ei ole lähtenyt Perkon völjyyn tamppailemaan, mikäpä siinä.Muuta tuosta lauseesta ei ole ymmärrettävää.

Metsuri motokuski 27.1.2022, 17:59

Mistähän niitä kolhuja sinne taimikoihin syntyy ? Kuinka luulee jovain että ne taimet säilyisivät parempana jk metsässä.

Gla 27.1.2022, 18:18

”Jos ajattelisin kasvattaa sitä jatkuvalla kasvatuksella, niin millä logiikalla nuorta puustoa pitäisi harvennuksissa käsitellä.”

Jatkuva kasvatus perustuu puuston luontaisiin uudistumismenetelmiin. Luonto on päättänyt, että aukkoon tulee ensin valopuita ja vasta niiden alle kuusta. Kuusen alle ei mikään puulaji uudistu muutama kasvupaikkatyyppi poikkeuksena. Uudistuminen vaatii runsaasti valoa, jolloin syntyy edellytykset valopuiden menestymiselle. Kuusi voi taimettua vähemmässäkin valossa eli valopuiden alle, mutta kuusikkoon syntyneen taimen kasvu on talousmetsän kriteerein arvioituna luokattoman heikkoa.

Henittyminen on myös ongelma taimettumisessa. Muokkaus parantaa taimettumista. Luonnossa metsäpalo ja myrskytuhot tekevät samaa.

Kun kohteena on viljelty kuusitaimikko, mielestäni lähtökohta jk:lle on toivoton. Näennäinen jk-potentiaali voisi syntyä hoitamattomassa kohteessa, jossa lehtipuusto on kirinyt taimikon ylle. Mutta eipä ole järkeä hidastaa kalliin viljelytaimikon kasvua tällä tavalla varsinkaan, kun tällainen lehtipuusto tuottaa vain kuitua tai energiapuuta.

Jovain 27.1.2022, 19:33

Kuusen alikasvokset ovat usein kolhittuja ja joskus moneen kertaan tampattuja. Mitä nyt tamppaamisella milloinkin tarkoitetaan. Kannattaako viljeltyjä kuusen sen paremmin kuin männynkään istutustaimikoita lähteä kiilaamaan jk metsiksi. Eiköhän ne ole tarkoitettu jaksottaiseen metsänkasvatukseen ja hoidettavaksi viljelytaimikoina.