Minusta ensimmäinen harvennus ihan normaalisti. Sitten kun toinen harvennus tulee niin siinä vaiheessa kannattaa katsoa onko taimettumista tapahtunut ja kuinka eri rakenteinen metsä. Olisiko metsästä ainesta jk metsäksi. Kuusikko on haasteellinen saada taimettumaan luontaisesti. Mutta jos se onnistuu hyvin niin mikä ettei. Ensimmäistä harvennusta ei ainakaan kannata jättää tiukaksi jotta uuden metsä alulle olisi paremmat olosuhteet.

En kyllä ymmärrä yhtään mitä järkeä on kasvattaa tavallista talousmetsää jatkuvalla kasvatuksella.  Kasvu ja tulos ovat selvästi pienempi.  Korjuu vaikeaa ja riskialtista jäävän puuston osalta.  Ostajat pitävät selkeästä tyylistä ja ovat valmiit maksamaan siitä.

Sekametsä on eri juttu, mutta sellaistahan ei saa jatkuvalla kasvatuksella syntymään.  Sitähän kannattaa perkauksissa ja harvennuksissa suosia.

Jos nuorta puustoa alkaa harventaa jk-tavoitteena, niin pohjapinta-ala pitäisi pudottaa tosi alas, mistä kasvu kärsisi.  Samalla saisi myös pahentuneen tuulituhoriskin.  Suomen metsät pilattiin aikanaan harsinnalla.  Ei kannata samaa tehdä uudelleen.

Kuten on monesti todettu Jatkuva kasvatus on makeimmillaan kun on jaksollisesti kasvatettua metsää jossa sitä harjoittaa.Homma huononee heti kun joudut harjoittamaan sitä jo valmiiksi harsitussa metsissä.

Eli hyvä taktiikka on että kasvatat metsäsi ihan normaalisti jaksollisesti.Kun sitten joskus alat miettiä että olisiko kohta aika tehdä päätehakkuu niin teetkin harsinnan josta saat mukavasti puuta hiukan huonommalla hinnalla kuin päätehakkuusta.Sitten korjailet muutamia vuosia tuulenkaatoja ja odottelet taimettumista.Lopulta vedät väistämättömän johtopäätöksen ja teet aukon johon istutat taimet.

Tässä taktiikassa on toki mahdollista että järki palaa päähäsi ja jätät tämän jk-välivaiheen pois ja säästät rutkasti rahaa ja  hermojasi.

Edelleen on siis olemassa tuulia jotka osaavat valita kohteekseen jatkuvan kasvatuksen metsän, onko olemassa asiasta joku tutkimus?