› Keskustelut › Metsänhoito › Nuoren metsän hoito

  • Tämä aihe sisältää 27 vastausta, 13 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Nalle toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 27)
1 2 3

  • Nuoren metsän hoito

    Lähetetty: 4.10.2017, 10:44

    Mitä tehdä tiheikölle joka on istutettu kuuselle n. 20 vuotta sitten eikä sen jälkeen ole tehty mitään? Kuuset 6-8m pitkiä, koivut 10- 12 m pitkiä ja tiheyttä 20-30000. Ongelmana koivut, jättääkö täytöksi vai poistaako kaikki. Mikäli jätetään koivuja, tulkitaanko nuo ylispuiksi kemerassa?

    Tekijä
    Nalle
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 4.10.2017, 11:39

    Itse tekisin kuusen ehdoilla. Mutta toiki koivuakin sinne voi jättää. Itse olen noissa samanlaissia kohteissa sahannut ronskisti koivua maahan mutta jättänyt kuitenkin selviin aukkopaikkoihin koivua. Minula oli samanlainen kohde juuri  syyskuun alussa jonka tein em tavalla.

    Apli 4.10.2017, 11:52

    Jos joku ostaa sielläpäin energiapuuta niin harvennus ja kaikki energiaksi..

    Savolainen Metsämies 4.10.2017, 11:52

    Kemeran suhteen ehdot ovat selvät:  Jos pääpuulaji on työn tekemisen jälkeen kuusi ja sen pituus on 8 m, niin runkoluku täytyy olla haarukassa 1200 – 2400 kpl/ha.  Jos pääpuulajiksi tulee 10 -12 m pitkä rauduskoivu, niin runkoluvun täytyy olla työn jälkeen 700 -1600 kpl/ha, jotta sille voi saada kemeratukea. Nuo runkoluvut löytyvät Metsäkeskuksen maastotarkastusohjeen liitteestä.  Lisäksi kuvion pinta-alan täytyy olla vähintään 0,5 ha ja koko hankkeen täytyy olla vähintään 2 ha.  Poistuman (= kaadettujen runkojen määrä) on varmasti riittävä jos tiheys on nyt 20 000 – 30 000.  Lisäksi kasvatettavien puiden keskiläpimittä täytyy olla alle 16 cm, sekin ehto täyttyy varmasti tuollaisessa kohteessa.

    Eli jos haluat kemeratuen, niin joudut tekemään sen kerralla noiden ehtojen mukaisesti, eli pudottamaan runkoluvun riittävän alas.

    Jos unohdetaan kemeraehdot ja mietitään vain pelkkää metsänhoitoa niin jos kuusikko on täystiheää ja hyväkuntoista niin poistaisin kaiken koivun sen päältä, varsinkin jos koivu on pääosin hieskoivua.  Jos taas kuusikko on jo kärsinyt kovasti varjostuksesta ja on laadustaan heikompaa ja koivu on hyvää rauduskoivua niin kasvattaisin rauduskoivun ehdoilla eli pudottaisin sen runkoluvun n 1200 – 1600 kpl/ha.

    Välttäisin kaksijaksoisen metsän kasvattamista, koska ne tuottavat hiukan enemmän puuta, mutta koneellisessa puunkorjuussa tulee vastaavasti usein ongrelmia.  Puukaupassa ne eivät ole useinkaan haluttuja leimikoita ja uskon ongelman vain pahenevan tulevaisuudessa.

    Gla 5.10.2017, 04:55

    Koivuja voi mielestäni jättää, mutta kannattavuus on toinen juttu, kun tiheys on tuota luokkaa. Täytyisi katsoa ja arvioida, tuleeko niistä tukkia ja jatkuuko kasvu ylipäätään, vai onko kyse kituvista tupsulatvoista, jotka harvevettuna tuuli kaataa.

    Millaisesta alasta on kyse eli kun käytännössä hyvään lopputulokseen tuollaisessa kohteessa pääsee käytännössä vain metsurityönä, mutta palkattu metsuri tulee kalliiksi. Onko sinulla siis mahdollisuus hakata tuo itse, ajattaa puut ajokoneella ja myydä rangat energiapuuksi? Parin hehtaarin leimikosta saa sen verran puuta, että kauppa saattaa kiinnostaa ja aikaa sen tekemiseen kuluu kuukauden päivät. Pelkkä raivaus teettää sellaisen määrän tavaraa maahan, etten minä ainakaan lopputulokseen tyytyväinen olisi.

    Kaksijaksoista kasvatusta en hylkäisi tässä kohteessa, jos koivuja voi jättää kasvamaan harvakseltaan eli kuuset ehtii kasvaa kohtalaisen isoiksi ennen seuraavaa harvennusta. Nekin voi kasvattaa ensiharvennuksen jälkeisessä runkoluvussa, joten tilaa seuraavaan koneelliseen harvennukseen pitäisi jäädä.

    Ennakkoraivaus on kuitenkin ensimmäinen toimenpide. Sen jälkeen puusto avautuu katsojan silmiin selkeämmin kuin nyt.

     

     

     

    pihkatappi 5.10.2017, 06:49

    Tuolla tiheydelläkin siellä on kuitenkin niitä isompia koivuja, joista suorat yksilöt voi jättää ja tietysti aukkopaikkoihin vaikka mutkaisenkin. Tavallinen metsuri tekee tuolla poistumalla alle puolihehtaaria päivässä, eli kemeran jälkeen jää vielä noin 300 euroa maksettavaa. Omatoimiselle kova urakka ja raivaussahalla maahan kaataen tuntuu melkoiselta haaskaukselta. Toisaalta energiapuuhakkuussa moton työstä tullee myös lasku, joka ei kata puiden hintaa ja ennakkoraivuuhan tuohon on tehtävä. Jos olisi omia vehkeitä käyttää, kannattaisi tehdä järeimmät pölkyiksi ja viedä tienvarteen vaikkapa saunapuiksi, tuollaisen hakkaaminen manutyönäkin on hieman ajan haaskausta, toisaalta koivun tyvet ovat täysin oksattomia, joten aika nopeaa tulee pölkky tyvestä ja silmä tykkää kun ei jää paksuja tyviä maahan. Eli Gla taisikin jo samat asiat kirjoittaa.

    wanhajätkä 5.10.2017, 06:50

    Mites vain metsurityönä päästään tyydyttävään tulokseen? Olen tehnyt tuommosia motolla paljonkin. Siistiä tulee. Helppoahan se on 20m uravälillä poimia kuin rikkaruohot kasvimaalta ja pui uralle. Tuostahan tulee melkonen energiapuumäärä. Sahapelillä siellä rytössä ei ole rapponen kahlata. Taas tarkoitan keskikokoista motoa enkä traktorihännänheiluttajaa…

    Taas mutu meinaa voittaa tiedon ja kokemuksen.

    Tolopainen 5.10.2017, 07:07

    Tuossa on kyse vain myöhästyneesta kuusentaimikon raivauksesta eli sen mukaan raivaussahalla koivut nurin lannoitteeksi, ei energiapuulla ole markkinoita eikä riittävää hintaa eikä riukuja varten kannata alkaa tieuria hakkaamaan. Eipä tuo paljon maksa, kun laittaa raivausssahan tulille ja varaa muutaman viikonlopun aikaa tai syysloman. Viime syksynä hakkasin  männyntaimikosta lähes kaikki koivut maahan, saa harvennushakkuun tehdä muutaman vuoden päästä, kun ryteikkö on hiukan lahonnut ja painunut maatavasten. Aluueelle oli suunnitelma harvennuksesta ja energiapuun korjuusta mutta parin euron kantohinta ei vastaa korjuusta tulevia vaurioita.

    Gla 5.10.2017, 07:24

    Wanhajätkä: ”Mites vain metsurityönä päästään tyydyttävään tulokseen? Olen tehnyt tuommosia motolla paljonkin.”

    Noissa rästikohteissa, joissa tehdään energiapuuta, on tarkastusten perusteella varsin usein lopputulos epätyydyttävä. Ongelma tämä ei ehkä sinulle ole, mutta monille muille se tuntuu olevan.

     

    Gla 5.10.2017, 07:27

    Tolopainen: ”Tuossa on kyse vain myöhästyneesta kuusentaimikon raivauksesta eli sen mukaan raivaussahalla koivut nurin lannoitteeksi, ei energiapuulla ole markkinoita eikä riittävää hintaa eikä riukuja varten kannata alkaa tieuria hakkaamaan.”

    Toistaiseksi itse olen saanut energiapuut kaupaksi tievarsikaupalla kuitupuuhun verrattuna muutaman euron alemmalla kuutiohinnalla, joten vaikka energiapuun kysyntä ei huipussaan ole, kysyntää silti on. Itse tehtynä + kemerat päälle, niin hommasta jää muutama euro itsellekin.

    30 m3/ha + muu vesakko maahan kaadettuna on aikamoinen lopputulos. Sen jälkeen kuviolle ei seuraavaan 15 vuoteen ole kellään mitään asiaa. Koivurankojen ajo pois ei lannoitemäärään paljon vaikuta. Kannot, vesakko + oksat maahan kuitenkin jää. Jollei lannoittamaan, niin mikrobitoimintaa ainakin vilkastuttamaan.

    harrastelija 5.10.2017, 07:40

    Alkuasetelma tuntuu utopistiseltä! Perkasin 6,4 ha:n männylle istutetun aikoinaan. Siellä arvioitiin 4 500 – 6 000 rkl/ha. Alue oli niin tiheä, ettei raivaussahalla tahtonut saada ennakkoraivausta tehdyksi!

    Alue tehtiin pääasiassa tr-motolla energiapuuksi ja kuiduksi. Lopputulos oli positiivinen ja alue kasvaa pääasiassa mäntyä aivan hyvin. Energiapuun keruun kannattavuus riippuu ko lämpölaitoksen läheisyydestä.

    Tuossa ketjussa on hyviä ohjeita, tarvitaan vain tekoja, Eli ennakkoraivaus lienee välttämätön ja sitten koneet apuun.

    Miksei metsurityökin onnistu, jos on metsureita saatavana? Eikö metsurikin voi tehdä urakalla? Jotain 18 €/m3 autotien varteen? Kaikilla metsureilla lienee m.saha, mutta löytyykö yrittäjämetsurilla ajokonetta?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 27)
1 2 3