Keskustelut Metsänhoito Nuoren metsän hoidon kemera-pykälistä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
  • Nuoren metsän hoidon kemera-pykälistä

    Ostopalstan mukana työmaaksi tuli vuonna 96 avohakattu kuuden hehtaarin 02-kehitysluokan kuvio, joka oli ollut hoitamattomana avohakkuuta seuranneesta kuusenistutuksesta asti. Edellinen omistaja oli kyllä metsänhoitotyöt teetättänyt ajallaan, mutta tälle kuviolle ei Metsäkeskuksen suunnittelija ollut sattunut minkäänlaista taimikonhoidon toimenpide-ehdotusta antamaan metsätaloussuunnitelmassa. Viljavuudeltaan vaihteleva omt/mt -kuvio Eteläisessä Suomessa, reunametsissä koivua ja loput voittekin arvata.

    Ala jaettiin neljään kuvioon viljavuuden ja puuston mukaan: paikoin oli koivu ottanut selkeän ylivallan kookkaimpien runkojen lähennellessä vaneritukin mittoja. Paikoin taas selväpiirteinen kuusikon kasvatus oli mahdollista. Palstalla tehtiin kauttaaltaan 10 vuotta myöhässä oleva taimikonhoito / ennakkoraivaus ja kahdella koivu-kuusi-sekametsäkuviolla edelleen energiapuuhakkuu miestyönä.

    Sekametsäkuvioilla, joista energiapuuta korjattiin, runkoluku hakkuun jälkeen on noin 1300. Kahdesta muusta kuviosta toinen on kuusikko, runkoluku tässä vaiheessa 2800 ja keskipituus 8 metriä ja -rinnankorkeusläpimitta 8 cm. Koska runkoluku ennen harvennusta oli luokkaa 50 000 kpl/ha, on lumituhoriski iso, ja metsikkö jätettiin näin ollen kohtuullisen tiheäksi ja harvennetaan parin vuoden päästä raivaussahatyönä sopivaan tiheyteen koneellisesti tehtävää ensiharvennusta silmällä pitäen. Toinen kuvio on koivikko, jossa pituus noin 11 metriä ja runkoluku 2000.  Myös tässä tavoitteena kannattava koneellinen ensiharvennus aikanaan. Työt tehtiin niin, että kemera-tukiehdot täyttyisivät.

     

    Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta sanoo seuraavaa:

    9§: Käsittelyn jälkeinen nuoren metsän hoitokohde

    Kasvatuskelpoisen puuston keskipituuden tulee työn jälkeen olla yli kolme metriä ja pohjapinta-alalla punnittu keskiläpimitta rinnankorkeudelta enintään 16 senttimetriä. Kasvatuskelpoisella puustolla tarkoitetaan pääpuulajina kasvatettavaa puustoa. … Toimenpiteen jälkeen kasvatettavan puuston määrän tulee olla enintään 3000 runkoa hehtaaria kohden.”

    Toteutusilmoituksen käsittelyvaiheessa Metsäkeskus kuitenkin linjasi, että kuviot, joilta pienpuuta ei ole korjattu, eivät täytä tukiehtoja. Ote päätöksestä:

    ”Rahoitus on myönnetty osittain, sillä kuviot … ovat jääneet liian tiheuksi rajoitusehtoihin nähden eikä työ siten ole tehty metsäalan hyvän ammattikäytännön mukaisesti.”

    Selvisi, että asetuksen jälkeen on vielä lisäpöytäkirja nimeltä maastotarkastusohje (http://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/smk-maastotarkastusohje-2016-taulukot-taimikoiden-kemera-tarkastuksiin.pdf).

    Väittäisin, että työ on tehty ”hyvää ammattikäytäntöä” paremmin. Hoitamaton, ylitiheä metsä harvennetaan raivaussahatyönä moniportaisesti lumituhoriskin hallitsemiseksi tähdäten korjuuolosuhteiltaan kannattavaan koneelliseen ensiharvennukseen. Normaali ammattikäytäntö olisi ollut tehdä nuoren metsän kunnostus koneellisesti ja sellaisen hakkuujäljen myös varmasti tiedättekin. Toinen vaihtoehto olisi ollut jättää kuviot lepoon siihen asti, kun valtapuusto on järeydeltään ensiharvennuskokoista ja tehdä ennakkoraivaus sen alla.

    Jos ja kun ensiharvennus noilla ”liian sakeilla” kuvioilla tehdään, niin on epävarmaa, täyttyvätkö tukiehdot, joihin kenties vielä siinä vaiheessa voisi olla edellytykset. ”Kohteelta tulee kaataa vähintään 1000 kappaletta kantoläpimitaltaan vähintään kolmen senttimetrin runkoa hehtaarilta.” Ei siis parane raivata riukukoivuja nurin ennen enskaa. ”Kasvatuskelpoisen puuston keskipituuden tulee työn jälkeen olla yli kolme metriä ja pohjapinta-alalla punnittu keskiläpimitta rinnankorkeudelta enintään 16 senttimetriä.” Kuusikkoonkin on siis lähetettävä kone hyvissä ajoin.

  • Puuki

    Voihan siitä päätöksestä tehdä valituksen, mutta toisaalta ei mene välttämättä läpi ainakaan isommitta mittausoperaatioineen.

    harrastelija

    Kateeksi käy tuo puuston kova kasvu etelässä näin pohjoisen alueelta verrattuna. Tuo runkoluku 50 000 kpl/ha tarkoittaa 5 runkoa neliömetrille ! Eihän siitä läpi pääse!

    Mikä siinä on, ettei Kemeraan kelpaa? Tuollainenhan täyttää sen minimivaatimuksen (poistuma 1000 runkoa/ha, jäävä puusto alle 16 cm rinnan korkeudelta) kirkkaasti.
    Kyllä tuollaisessa metsässä näkee hoitotuloksen jo muutaman vuoden jälkeen – ja puu kasvaa!

    Jätkä

    Kun metsänhoitotoimenpiteet on menneet päin Peetä, niin eipä siihen kannata Kemerarahaa polttaa. Kun RS- hommat eivät ole kiinnostaneet, eikä taitokaan ole riittänyt, niin paree antaa olla.

    Tolopainen

    Etelässä poistumaan pitää olla 1500 runkoa, jos on varaa ostaa huonoa metsää, miksi siihen pitäisi saada valtiolta avustusta jos ei ole edes täytetty tuen ehtoja raivauksessa. Ei se paljon maksa, kun käy risukkoa laittamassa nurin raivaussahalla.

    Mti-98

    Raivaa parin vuoden päästä 1000 runkoa hehtaarilta vielä pois. Hae kuviolle silloin kemerat. Vanhat kannot vielä silloin pystyssä jotka lasketaan myös poistumaan. Maalaisjärjellä tuo kohde olisi kyllä pitänyt hyväksyä sellaisenaan.

    ChesterC

    Tukea saamatta jääneet kuviot ovat selkeästi yli harvennusmallien ylärajan. Ei auta valittaa päätöksestä, pelkkää ajan ja resurssien hukkaa. Kemera säännöt ovat jäykät, mutta jossain on raja oltava. Pilkun viilausta ei harrasteta, mutta selkeiden hylättävien rahoituksien katsominen läpi sormien, milloin milläkin tekosyyllä on loputon suo. Jos kuusikon tiheys on nyt 2800 ja harvennus 6-7 vuoden päästä, täyttää se nykyiset kemeraehdot, mikäli silloin tällä systeemillä hommaa rahoitetaan. Tuskin vastaavaa himmeliä kuitenkaan ole käytössä. Koivikkoon oli voinut jättää myös 400 kpl enemmän runkoja hehtaarille, jolloin sekin täyttäisi ehdot myöhemmässä harvennuksessa. Tai sitten nyt kaatamaan lisää kuvioilta. Väärin sammutettu.

    Burl

    Kirjotin tapauksesta lähinnä informoidakseni muita. Em. maastotarkastusohjeessa määritellyt tiheysrajat tulivat yllätyksenä itselleni, kun normaalisti on työt tehty ajallaan ja tälläisiä kohteita ei ole sattunut. Taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen kemeraehdoissahan on myös määritelmä, että kuviolla ei saa olla hoitotarvetta seuraavan viiden vuoden aikana, mikä on sinällään aivan ymmärrettävää ja viisasta.

    Omaan toimintakulttuuriin ei kuulu nostettavien kemera-avustusten maksimointi, vaan johtoajatuksena on, että työt tehdään kustannustehokkaasti ajallaan ja samalla metsänhoidollisesti hyvin. Myös uudistettu kemera-lainsäädäntö painottaa oikea-aikaista töiden tekoa laiminlyöntien korjaamisen tukemisen sijaan. Tässä nyt kuitenkin on esimerkki, että jos ryteiköstä haluaa vaivoja säästämättä tehdä tuottavan metsän, saattaa tuki jäädä saamatta. Kuten nimimerkki ChesterC kirjoitti: ”Väärin sammutettu”.

    pihkatappi

    Kiitokset Burlille linkistä hyödyllisiin taulukoihin. Ihan järkeviä nuorenmetsänhoitoja jää helposti tukien ulkopuolelle. Tuosta katsoin ainakin tänne pohjoiseen liittyen, kuusikon runkoluku minimit menee helposti ali, jos poistetaan isompia koivuja sekä harvennetaan kasvatettava kuusikko ja halutaan jättää tasainen nuori kuusikko kasvamaan, lyhyitähän puut täällä ovat.

    Kemerat ei ole tietystikään mikään tärkein tavoite, mutta vaikuttaa rajatapauksissa käytäntöihin. Nopeasti hankittu ~200 euroa/ha on kuitenkin nuoressa metsässä huomattava summa.

     

    wanhajätkä

    Nyt siellä taas valmistellaan kiristystä nuorenmetsän hoito rajoihin. Tietyt tahot on niin hyvin teollisuuden loppaamina juoksupoikina. Teollisuus pelottelee kuidun menevän polttoon. Poistuvan runkoluvun määrää esitetään nostettavaksi ja jäävän läpimittaluokkaa laskettavaksi radikaalisti.

    Lapissa tämä johtaisi nuorien metsien hoitohakkuiden loppumiseen kokonaan. Poistuma menisi niin pieneksi ettei ne kuviot kelpaisi kenellekkään.

    Alueellisilla metsäkeskuksilla ei enää ole minkäänlaista vaikutusvaltaa alueen metsänhoidon suhteen. Ennen tätä organisaatiomuutosta sentään oli jonkun verran.

    Suomen metsäkeskus on ottanut keskitetysti vallan uusien henkilöiden tullessa. ministeriö on täysin juoksupoika ja poliitikot pelkää ja uskoo teollisuutta.

    On suurta harhaa ja teollisuuden probagandaa kuidun valuminen polttoon.

    Esimerkiksi koko pohjoissuomessa polttoon menee kaikkiaan 300-400 tuhatta kiintoa puuta. Tokihan siinä on seassa hieman kuiduksi kelpaavaakin. Niin luulis…..mutta eihän kuidulla ole edes menekkiä,,,ei sen vertaa että yksityismetsistä voitaisi laskea keskihintoja.

    Tämän uuden lain valmistelun takia tuet pysyy hakukiellossa vappuun saakka.

    Nyt ois meidän jokaisen otettava alueen kansanedustaja ja varsinkin maa-ja metsätalousvaliokunnan jäsenet puhutteluun että estäisivät tuoomoset kiristykset….uskon että se vaikuttas ees vähäsen…tuskin ne uskaltavat suututtaa äänestäjiään ….vois ainakin kokeilla vaikuttaa

     

     

    Tolopainen

    Nykyinen nuoren metsän hoito Kemera on tarkoitettu entisen taimikon hoidon korvaajaksi. Ei sitä enää voikaan käyttää nuoren metsän hoitoon, ei hoidetusta nuoresta metsästä voi poistaa 1500 runkoa ensiharvennuksessa. Ongelmia tällaiset muutiset tietenkin aiheuttavat.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)