- Tämä aihe sisältää 13 vastausta, 11 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, 11 kuukautta sitten toimesta.
-
Nuoren metsän hoidon kemera-pykälistä
Ostopalstan mukana työmaaksi tuli vuonna 96 avohakattu kuuden hehtaarin 02-kehitysluokan kuvio, joka oli ollut hoitamattomana avohakkuuta seuranneesta kuusenistutuksesta asti. Edellinen omistaja oli kyllä metsänhoitotyöt teetättänyt ajallaan, mutta tälle kuviolle ei Metsäkeskuksen suunnittelija ollut sattunut minkäänlaista taimikonhoidon toimenpide-ehdotusta antamaan metsätaloussuunnitelmassa. Viljavuudeltaan vaihteleva omt/mt -kuvio Eteläisessä Suomessa, reunametsissä koivua ja loput voittekin arvata.
Ala jaettiin neljään kuvioon viljavuuden ja puuston mukaan: paikoin oli koivu ottanut selkeän ylivallan kookkaimpien runkojen lähennellessä vaneritukin mittoja. Paikoin taas selväpiirteinen kuusikon kasvatus oli mahdollista. Palstalla tehtiin kauttaaltaan 10 vuotta myöhässä oleva taimikonhoito / ennakkoraivaus ja kahdella koivu-kuusi-sekametsäkuviolla edelleen energiapuuhakkuu miestyönä.
Sekametsäkuvioilla, joista energiapuuta korjattiin, runkoluku hakkuun jälkeen on noin 1300. Kahdesta muusta kuviosta toinen on kuusikko, runkoluku tässä vaiheessa 2800 ja keskipituus 8 metriä ja -rinnankorkeusläpimitta 8 cm. Koska runkoluku ennen harvennusta oli luokkaa 50 000 kpl/ha, on lumituhoriski iso, ja metsikkö jätettiin näin ollen kohtuullisen tiheäksi ja harvennetaan parin vuoden päästä raivaussahatyönä sopivaan tiheyteen koneellisesti tehtävää ensiharvennusta silmällä pitäen. Toinen kuvio on koivikko, jossa pituus noin 11 metriä ja runkoluku 2000. Myös tässä tavoitteena kannattava koneellinen ensiharvennus aikanaan. Työt tehtiin niin, että kemera-tukiehdot täyttyisivät.
Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta sanoo seuraavaa:
9§: Käsittelyn jälkeinen nuoren metsän hoitokohde
Kasvatuskelpoisen puuston keskipituuden tulee työn jälkeen olla yli kolme metriä ja pohjapinta-alalla punnittu keskiläpimitta rinnankorkeudelta enintään 16 senttimetriä. Kasvatuskelpoisella puustolla tarkoitetaan pääpuulajina kasvatettavaa puustoa. … Toimenpiteen jälkeen kasvatettavan puuston määrän tulee olla enintään 3000 runkoa hehtaaria kohden.”
Toteutusilmoituksen käsittelyvaiheessa Metsäkeskus kuitenkin linjasi, että kuviot, joilta pienpuuta ei ole korjattu, eivät täytä tukiehtoja. Ote päätöksestä:
”Rahoitus on myönnetty osittain, sillä kuviot … ovat jääneet liian tiheuksi rajoitusehtoihin nähden eikä työ siten ole tehty metsäalan hyvän ammattikäytännön mukaisesti.”
Selvisi, että asetuksen jälkeen on vielä lisäpöytäkirja nimeltä maastotarkastusohje (http://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/smk-maastotarkastusohje-2016-taulukot-taimikoiden-kemera-tarkastuksiin.pdf).
Väittäisin, että työ on tehty ”hyvää ammattikäytäntöä” paremmin. Hoitamaton, ylitiheä metsä harvennetaan raivaussahatyönä moniportaisesti lumituhoriskin hallitsemiseksi tähdäten korjuuolosuhteiltaan kannattavaan koneelliseen ensiharvennukseen. Normaali ammattikäytäntö olisi ollut tehdä nuoren metsän kunnostus koneellisesti ja sellaisen hakkuujäljen myös varmasti tiedättekin. Toinen vaihtoehto olisi ollut jättää kuviot lepoon siihen asti, kun valtapuusto on järeydeltään ensiharvennuskokoista ja tehdä ennakkoraivaus sen alla.
Jos ja kun ensiharvennus noilla ”liian sakeilla” kuvioilla tehdään, niin on epävarmaa, täyttyvätkö tukiehdot, joihin kenties vielä siinä vaiheessa voisi olla edellytykset. ”Kohteelta tulee kaataa vähintään 1000 kappaletta kantoläpimitaltaan vähintään kolmen senttimetrin runkoa hehtaarilta.” Ei siis parane raivata riukukoivuja nurin ennen enskaa. ”Kasvatuskelpoisen puuston keskipituuden tulee työn jälkeen olla yli kolme metriä ja pohjapinta-alalla punnittu keskiläpimitta rinnankorkeudelta enintään 16 senttimetriä.” Kuusikkoonkin on siis lähetettävä kone hyvissä ajoin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.