Tuota hätälaukaisinta on tarvinnut kun on liukastunut tuolla jyrkällä/kivikkoisella/auratulla rinteellä ja ruoto on ollut pitkällään mäessä ja saha alla. Tämmöisen kampurajalan on helpompi köntyillä pystyyn kun saa sahan ensin irti vyöstä
.
Kävin vielä kokeilemassa vanhempia valjaita jossa oli tuo sama lukko ja vielä vanhempia joissa oli vain pelkkä nauha koukun jatkeena. Kaikissa oli tuo lukitustuntuma sama. Ei ole ollut missään tuota irtoamisongelmaa näin satunnaisraivaajan kannalta katsottuna.

On ylimielysyyttä väittää, että kun ei ole omalle kohdalle sattunut, että joku turvalaite on turha. Jos JätkänPätkä et ole ikinä ollut autokolarissa, niin sillä perusteella et pidä esim. auton turvavyötä kiinni?
Tai koska kotonasi ei ole syttynyt tulipaloa, et tarvitse sammutuslaitteistoa ja kotivakuutusta?

Näitä asioita kannattaa miettiä omaa nenäänsä pidemmälle. Työturvallisuus ei ole tuottavuudesta pois. Mutta saattaa lisätä terveitä työvuosia.

Muutaman kerran tarvinnut pika irrotinta, aina ampparin pakoon juoksussa edessä niin sakea risukko että sahan kanssa ei olisi päässyt minnekään, ja olen aina testannut että toimii sitten hätätilanteissa. Tiedä milloinka oikeasti tarvitsee, se todella irtoa nopeasti sitten kun tarvitsee.

Kerran huomasin varhaiperkauksen yhteydessä ojanreunassa seisovani maapesässä sahoineni mutten saanut vielä pistoa. Raivurin sammutus ja pikapudotus, hitaasti peruutin kauemmas, sillä ampparit pörräsi äkäisenä. Kävin ottamassa evästä ja sitten hain pitkän kepin, millä hilasin raivurin pois. Samalla kuviolla vaihdoin sitten repun paikkaa. Seuraavalla tauolla menin repulle ja pian huomasin, että olin heittänyt sen toisen maapesän päälle!
Hitaalla liikkeellä taas otin repun ja takavasemmalle. Toisena päivänä sain kuvion reunassa ampparinpiston huuleen. Pesää en nähnyt kun satoi mutta peruutin TAAS hitaasti pois, sahan jätin siihen, koska lähdin samoin tein terkkariin otettuani kyypakkauksen, allerginen kun olen.
Seuraavana päivänä hain raivurin ja jatkoi työtä. Kun päivän päätteeksi riisuin sadevaatteet autolla, pisti amppari käsivarteen.
Oli oikea ampparifarmi. Se oli vanha savipelto ojineen, niin jostain syystä täynnänsä amppareita! Huhhuh..

Mutta olen myös kaatunut niin pöljästi, että on ollut todellakin parasta irroittaa pikana raivuri. Myös hyppäsin ojan yli, hyppy jäi vajaaksi, jalka vajosi ojaan. Siinä on vaikea enää nostaa mitään, itseäänkään, joten pikairroitus ja raivurin heitto kuivalle, ennen kuin perä oli vedessä. Muutoinkin on hankala saada jalka suosta tai ojasta, jos oikein reilusti saappaan vartta myöten jää jalka uppeluksiin, niin raivurin kanssa erittäin vaikea päästä irti. Kun usein se saapaskin irtoaa jalasta, kun ei muuten pääse ylös.

Onhan näitä….

Kun on ilmennyt noin valtava määrä onnettomuuksia ja koheltajia, niin kysynpä teiltä, että ettekö ole vieläkään hoksanneet kaikissa valjaissa olevaa pikalaukaisinta?
Pitääkö MINUN kaikki teille opettaa?
Sitä, joka oikein säädetyissä valjaissa on keskellä rintalastaa ja josta nykäisemällä sekä saha, että valjaat putoavat maahan.
Riiputuskoukun voi vaikka liimata ikuisiksi ajoiksi kiinni, sopivia aineitakin löytyy ja silti koneesta pääsee irti hetkessä.

Sahan syttyminen palamaan on niin harvinainen tapaus, että en usko kenenkään sahan syttyneen kesken sahauksen.
turvaohjeissakin kielletään sahan käyttäminen, jos se haisee bensiinille.

Olen ollut autokolareissa ja kerran on nahka lähtenyt rintakehästä turvavyön ansiosta. olen käyttänyt esim turvakypärää metsähommissa jo silloin kuin suurin osa teistä oli vielä margariinipaketissa Osuuskaupan hyllyssä.
Olin Metsähallituksella työsuojeluvaltuutettuna vuosikausia.