› Keskustelut › Metsänomistus › Nukkuvatko metsäpolitiikan ”viisaat”?

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 150)
1 2 3 … 8 9 10 … 13 14 15

  • Nukkuvatko metsäpolitiikan ”viisaat”?

    Lähetetty: 13.11.2014, 07:49

    Metsäteollisuuden kuusen erityisesti kuidun tarve on koko ajan pienenemässä. On ollut jo vuosia, suunta on ollut näkyvissä.

    Hiokkeen valmistus loppuu suunnattoman sähkönkulutuksen ja hienopaperin,vähäisen, ellei olemattoman, kysynnän takia.

    Kuusishahatavara kelpaa vain euroopassa.

    Miksi siis kaikki suosittelevat, lähes pakottavat uudistamaan aukot kuuselle?

    Vastaus: koska hirvet syövät koivun, männyn ja haavan taimikot.

    Tekijä
    abietis
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 5.12.2014, 13:58

    ”Ei kuusta tarvitse koivuun verrata” mitä ihmettä? Tämähän on täysin oleellista ettei metsät kuusetu niinkuin mehänpoikakin tuo jatkuvasti esille. Tämä on kaikista relevantein kysymys kun mietitään mitä puulajia istutetaan. Kumpi on riskittömämpi? Taloudelliset seikat sitten toinen. Kyllä tässä ollaan niin ytimessä kun joku miettii uskaltaako koivulle uudistaa ja pitääkö se jättää tekemättä hirvien vuoksi. Irrationaalisesta päätöksenteosta pitäisi päästä riskien vertailun Kautta rationaaliseen päätöksentekoon. Tässä tulee kuvaan oikean tiedon levittämisen merkitys e. Parhaan mahdollisen tiedon hirviriskeistä versus pahan mielen kauhujutut.

    mehänpoika mehänpoika 5.12.2014, 13:58

    suorittava porras:
    ””Mitä noihin hoitorästeihin tulee , on niiden määrä kasvanut 400 000:sta hehtaarista 700 000:een hehtaariin vajaan 20 vuoden aikana.””

    – Hirvituhojen vertaamisella hoitorästeihin ei mitenkään pysty puolustelemaan eriasteisten hirvituhojen (1 000 000 ha) suureksi paisunutta määrää. Nimittäin suuri osa ”hoitorästeistä” on muuten normaalisti hoidettuja taimikoita, mutta joita metsänomistaja ei halua harventaa, vaikka ne ovatkin ylitiheitä. Harventamista ei myöskään metsälaki velvoita tekemään.

    Edelleen hoitorästejä syntyy runsaasti hirvituhojen tuloksena. Toistuvista hirvituhoista kärsineet alueet jäävät hyvin usen luonnontilaan, koska metsänomistajalta on usko mennyt uuden metsän perustamiseen. Myös hirvien ohjetiheyttä harvempaan asentoon tai aukkoiseksi syömät taimikot näkyvät esim. täydennyksen osalta rästeinä.

    Nimimerkki suorittava porras aina tuntuu löytävän metsänomistajan syypäiksi taimikon hirvituhoon tai autoilijan liikenteen hirvikolariin. En ole vielä huomannut hänen tunnustavan hirvenmetsästäjää syntipukiksi. Hirvilaskennasta johtuvat virheet hirvikannan heilahteluineenkin ovat hänen mielestä enemmän määrärahojen niukkuuden syytä.

    Ovatko kaikki hirvimiehet noin täynnä itsekkyyttä? Heidän tekemisiään ja tekemättä jättämisiään seurauksineen ei ilmeisesti haluta kenenkään edes tutkia. Ei pitäisi jämähtää edes 2005 vuoteen, jolloin viimeinen VTV:n hirvitarkastus on valmistunut. Ajat ovat kuulumma jo muuttuneet, ja hirvistä ei näinollen olisi enää kenellkkään haittaa!?

    Gla Gla 5.12.2014, 14:19

    Ammatti Raivooja: ””Ei kuusta tarvitse koivuun verrata” mitä ihmettä?”

    Tavoitteena on mahdollisimman kannattava metsätalous, eikä välttää kaikkein huonoin ratkaisu. Ota esimerkiksi vaikka lahon kuusikon uudistaminen. Mitä enemmän lahoa, sitä suuremman hirvikannan se mielestäsi kestää, jos kuusta verrataan koivuun. Eikö vain, että tuo on täysin väärä lähtökohta?

    jees h-valta 5.12.2014, 14:30

    Kun näistä hirvistä nyt väännetään kerron juuri tuoreen yhden ammattirymän käsityksen asiasta tältä syksyltä. Eli myyntiedustaja jonka olen tuntenut kymmeniä vuosia totesi enstöikseen ovesta tultuaan että mikä ihmeen hirvieläinkatastrofi täällä päin suomea on käynnissä. Hän kuulemma on välttynyt vain vastaantulevien varoituksilla jo useamman kerran hirvi-Tai peurakolarilta. Pahinta aluetta Kankaanpäästä Vaasan ja Seinäjoen sekä Huittisten Loimaan suunnat. Jälkimmäinen lähinnä enemmän peurojen suhteen. Kun päivät ovat olleet hämäriä valaistukseltaan on ajankohta saattanut olla heti jo puolenpäivän jälkeen kun karjaa näkyy teiden varsilla. Juuri oli rekkakuski pelastanut kolarin valoja vilkuttamalla. Heti rekan jälkeen iso hirvi nousi tielle ja kaksi pienempää seurasi. Näitä läheltä piti tilanteita ollut useita. En muista hänen muina syksyinä erityisemmin asiasta kauhistelleen. Olisko tilanne hirvien suhteen hiukan kuitenkin erimaailmaa kuin suorittava täällä yrittää kaunistella?

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 5.12.2014, 15:34

    Mulle on itsestäänselvyys, että se laitetaan koivulle. Ei ole tarvetta spekuloida miten iso hirvikanta voisi olla. Jättäisin siemenkoivuja ja tuuppaisin siemeniä vielä sekaan jos oikein pelottaisi. Liiketoimintaan liittyy aina riskejä ja silti metsätalous on ainakin vielä ihan kannattavaa. Se mikä se kanta pitäisi olla on muiden päätettävissä ja nyt toimitaan ja tehdään päätökset sen mukaan. Ei minua haittaisi vaikka kanta olisi alempikin mutta jo nyt kokonaiskuvassa hirvituhot ovat vähämerkityksiä.

    Timppa 5.12.2014, 16:28

    Minua kyllä jaksaa ihmetyttää tämä hirvituhoista meuhkaaminen. Meidän metsät ovat hirvien talvilaidunalueella ja siitä huolimatta syntyy erittäin hyviä männyntaimikoita. Muutama vuosi sitten kaadettiin hirviä jopa 6 kpl/1000 ha. Nyt kanta ja kaatomäärät ovat puolittuneet.

    Lohdutukseksi huolestuneille kannattaa tosiaan todeta, että hirvikannat ovat laskeneet. Toinen positiivinen piirre hirvituhojen suhteen on Eteläisen Suomen lyhentyneet talvet. Hirvet pystyvät syömään varpuja, mikä vähentää paineita taimikoita kohtaan. Lyhentyneet talvet saattavat vaikuttaa myös siihen, etteivät hirvet laumaannu, kuten ennen. Tämä taas saattaa vähentää paikallisia tuhoja.

    Gla Gla 5.12.2014, 16:49

    Ammatti Raivooja: ”Mulle on itsestäänselvyys, että se laitetaan koivulle.”

    Eli et vertaa kuusta ja koivua, vaikka ihmettelit, miksi noita ei pidä verrata.

    Ammatti Raivooja: ”Liiketoimintaan liittyy aina riskejä ja silti metsätalous on ainakin vielä ihan kannattavaa. Se mikä se kanta pitäisi olla on muiden päätettävissä ja nyt toimitaan ja tehdään päätökset sen mukaan.”

    Osaatko sanoa edes yhden syyn, miksi riskejä ei pitäisi pienentää ja näin parantaa kotimaisen taloudellisen toiminnan kannattavuutta?

    Anton Chigurh Anton Chigurh 5.12.2014, 16:50

    Ennenpitkää pää tulee tuolla timpan tyylillä vetävän käteen. Itseasiassa on tullut jo. Lehtipuukierto tarvitaan tuohon väliin. Tuo on poltetun maan taktiikkaa.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 5.12.2014, 17:15

    Muille se ei välttämättä ole itsestäänselvyys. Joku saattaa pelätä hirviriskiä niin paljon, että ei pysty punnitsemaan näitä kaikkia riskejä tarpeeksi hyvin. Minun päätökset ei ole keskiössä vaan muiden ihmisten päätökset. Minä valitsen aina koivun maaperä on sopiva.

    Taloudellisuuden parantamisella voidaan saada muutama euro mutta e. 30% vähennys hirvenlihassa on 30 miljoonaa euroa. 7 miljoonaa kiloa x 15e/kg – 30%. Ruotsin kasvutappioiden teoreettinen arvo 20 miljoonaa. Olen suorittavan kanssa samaa mieltä, että se kanta ei voi olla liian alhainen tai muuten harrastus loppuu ja sitten jos kanta räjähtääkin niin ei ole enää ampujia. Vai istutko sinä pilkillä vaikka sieltä ei tule mitään?

    setori 5.12.2014, 18:24

    On tämä masentavaa keskustelua.Jos jotain eläinlajia on jonkun mielestä liian vähän,niin metsästäjien vika ja jos hirviä on joidenkin mielestä liikaa niin metsästäjien vika.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 150)
1 2 3 … 8 9 10 … 13 14 15