Keskustelut Metsänomistus Nukkuvatko metsäpolitiikan ”viisaat”?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 150)
  • Nukkuvatko metsäpolitiikan ”viisaat”?

    Metsäteollisuuden kuusen erityisesti kuidun tarve on koko ajan pienenemässä. On ollut jo vuosia, suunta on ollut näkyvissä.

    Hiokkeen valmistus loppuu suunnattoman sähkönkulutuksen ja hienopaperin,vähäisen, ellei olemattoman, kysynnän takia.

    Kuusishahatavara kelpaa vain euroopassa.

    Miksi siis kaikki suosittelevat, lähes pakottavat uudistamaan aukot kuuselle?

    Vastaus: koska hirvet syövät koivun, männyn ja haavan taimikot.

  • Gla

    Ammatti Raivooja, tuokaan ei vastaa kysymykseen hirvituhojen määrästä ja koska Saksan tutkimus ei ole netissä luettavana, ei nyt voida tarkistaa, mitä prosentit tarkoittavat. Luetaan kuitenkin siteeraamaasi kirjaa hiukan eteenpäin. Jo seuraavalla sivulla sanotaan näin:

    ”Muuten hyvän kehityksen jarruksi ovat tulleet hirvieläinten aiheuttamat tuhot, jotka ovat lisääntyneet eläinkantojen kasvaessa. Käytännössä rauduskoivun istutusta pidetään nykyisin mahdollisena vain lähellä asutusta ja liikennettä, jolloin koivun taimikot voivat jäädä hirvieläimiltä rauhaan. Syrjemmälle ei rauduskoivuja kannata istuttaa, ellei taimikkoa voida suojata aitaamalla.”

    Ammatti Raivooja

    Muuten hyvä mutta hirvikannat ovat olleet laskussa tuosta ajanjaksosta kun kirja on tehty. Nämä puheet koivunkasvatuksen sietämättömyydestä perustuvat siihen 2000 – luvun alun räjähdykseen vai mitä? Hirvikanta kun on samahko kuin 90-luvun alussa niin voidaan kait olettaa, että tuhot merkittävät tuhot olisivat laskeneet takaisin sinne 7 prosenttiin.

    mehänpoika

    Ammatti Raivooja:
    ””Tilanne on todella hankala kun neuvojien mielipide ei ole linjassa tutkimuksen kanssa.””

    – Glan viestin luettuasi ymmärrät kai sinäkin, että neuvojien mielipide koivun istutuksen hirvituhouhkasta on tarkkaan linjassa juuri sinun esittelemäsi kirjan kanssa. Siinähän kerrotaan, että koivua on hirviltä turvallista istuttaa vain vilkasliikenteisten teiden tai asutuksen läheisyyteen.

    Mutu-tuntumia tietysti voi palstalla kertoilla, ja ne joskus voivat jossain pitää paikkansakkin, mutta kyllä neuvojat tietävät parhaiten puulajivalinnan kussakin kohteessa nykyisen hirvipolitiikan vallitessa.

    Nytkin on selvät viitteet lisätä hirvitiheyttä, mikä kuuluu eduskunnan ja hallituksen hyväksymän biotalousstrategian toteutukseen metsien hyvinvointipalvelujen varaan 100 000 uuden työpaikan luomiseksi. Kaupallista hirvenmetsästystä varten tuntuu olevan koko strategia alunperin tehty. Vain hirvi-sanaa on peitelty.

    Ammatti Raivooja

    Pitäs tulla jo pois sieltä vuodesta 2005. Siitähän voi olla tietenkin olla montaa mieltä miten merkittävää tollanen n.10% tuhoriski on.

    Minulla ei ole ainakaan pokkaa väittää, että kuusenistutus on ainakin paremmin tai ainakaan yli 90% sesti. Mutta kait se on kymmenen kertaa kauheampaa, että hirvet syövät taimet kuin että ahava, heinät tai vesakko. Perustamalla hirvivapaita vyöhykkeitä aitaamalla jokainen voi olla valittajan sijasta voittaja.

    Anton Chigurh

    ja sen ansiokasta päätoimittajaa kontroa? Nyt saimme taas täsmätietoa hirvikannan kehityksestä ja siitä kuka määrittelee sen tason suoraan huipulta.

    Maaseudun tulevaisuus 03.12.2014:
    ”Hirvijahtiin koko maahan myönnetyistä reilusta 33500 pyyntiluvasta suuri osa on käytetty.
    Metsästäjät arvioivat hirvikannan vahvistuvan suuressa osassa maata.”

    ”Maakunnan pohjoisosissa luvista oli käytetty kuuden viikon metsästyksen jälkeen lähes 70 prosenttia. Hirvikanta vahvistuu, vaikka kaikki luvat käytettäisiin”, arvioi keski-suomen riistapäällikkö jukka purhonen.
    ”Tavoitteena on, että lupia olisi aina riittävästi käytettävissä. Metsästäjien tehtävä on jahdin edetessä arvioida, kuinka paljon hirviä alueelta voidaan kaataa (purhonen).”

    Ammatti Raivooja

    ”Teollisuuden kannalta se on jo vuosikymmeniä sitten johtanut vanerintuotannon laajaa supistamista.”

    Nii jos se koivikko on päätehakkuussa 60-70 vuotiaana ja siihen lisätään parivuosikymmentä niin eikös me jo sovittu, että se ei ole johtunut hirvistä.

    suorittava porras

    #””Maakunnan pohjoisosissa luvista oli käytetty kuuden viikon metsästyksen jälkeen lähes 70 prosenttia. Hirvikanta vahvistuu, vaikka kaikki luvat käytettäisiin”, arvioi keski-suomen riistapäällikkö jukka purhonen”#

    Jep jep. Meillä oli tuossa vaiheessa jo kaikki nurin , lisäksi liikenteen uhrina oli ”kaatunut” kolme yksilöä . (mikä oli muuten suurempi määrä ,kun korkeiman hivikannan vallitessa jäi auton alle kymmenessä vuodessa yhteensä alueellamme)
    Jahti tapahtui sulan maan aikaan . Lumien tultua kolmen viikon seurannan tuloksena löytyi kuudet (6 !! )metsästysmaillamme pistäytyneen hirven jäljet . Niiden lopullinen suunta oli alueelle , jossa ”piikki” on vielä auki . Merkkejä paikallisesta kannasta ei
    ole . Alueelle jäänyt hirvikanta metsästyksen jälken on siis 0 !

    Tasapuolisuuden nimissä on todettava , että pitäjän rajan toisella puolen seuramme koiranohjaajan kolme ”virka-apukeikkaa” tuotti kaadon viimeistään parin tunnin sisällä . Peninkulman päässä kyseisestä paikasta samassa pitäjässä pyyntiä rajoitetaan , kun hirviä ei ole.

    Maastullin kirjoituksessa riistapäällikkö muuten toteaa , että lupia myönnetään riittävästi . On metsästysseuran asia käyttä ne oikein .
    Meidän kohdallamme olisi ollut perusteltua pidättäytyä jahdista kokonaan . Nyt se tapahtuu mitä todennäköisemmin tulevana
    syksynä.

    Hirvikolarien määrä oli yllätys . Samoin se , että maillemme ei jahdin loputtua eikä kolmeen viikkoon sen jälkeen ole ilmaantunut merkkejä pysyvästä hirvikannasta . Tilanne on jo heikompi , kun 60-luvulla , jolloin hirvi rauhoitettiin kokonaan. Hirvikannan säätely ei ole helppoa.

    PS.Maakunnan eteläosassa hirvet vähenevät edelleen…..jäi ”Antonilta” mainitsematta.

    mehänpoika

    Suorittava porras::
    ””Lumen tultua kolmen viikon seurannan tuloksena löytyi kuudet ( 6 !!) metsästysmaillamme pistäytyneen hirven jälkjet . Niiden lopullinen suunta oli alueelle , jossa ”piikk”i on vielä auki . Merkkejä paikallisesta kannasta ei ole . Alueelle jäänyt hirvikanta metsästyksen jälkeen on siis 0 !

    – Tällaise suorittavan portaan tarinat ja selittelyt antavat metsänomistajille sellaisen kuvan, että metsästäjien arvomaailmassa taimikoiden säilyminen on toisarvoista, mutta hirvikanta pitää saada vaikka valheellisilla ja syyllistävillä verukkeella pidettyä vähintään yhtä hyvänä kuin naapuriseuroilla.

    Siinä astui esiin kuuluisa kateus, kun hirven jäljet olivat suuntautuneet naapuriseuran puolelle. Hirvet ovat ikäänkuin pettäneet niitä vuosia kasvatelleet. Niitä ei tämän jälkeen pidetä laskuissa. Niitä aletaan ikäänkuin hyljeksiä.. Kuitenkin tällainen menettely voi aiheuttaa vielä lisää hirvikolareita (3:n nyt tapahtuneen lisäksi) sekä taimikkotuhoja.

    Eikö suorittavalle portaalle mitään merkitse Ruotsissa 28 vuotta tehdyn hirvituhotutkimuksen tulokset? Suomessahan kaikessa on otettu mallia Ruotsista. Ilmeisesti rikkaan Ruotsin talous kestää vuotuiset hirvien vuoksi 23 miljardin kruunun vientitulojen menetykset. Köyhempi Suomi ei näköjään kestä vastaavia vuotuisia 1-2 miljardin euron menetyksiä hirviharrastuksen vuoksi.

    Timppa

    Suomen menetys hirvien vuoksi 1-2 miljardia euroa? Tietysti hirviaidat ja onnettomuudet maksavat. Jos niiden osuudeksi laskettaisiin karkeasti yläkanttiin 500 miljoonaa, niin vielä jäisi metsätalouden tappioiksi 1-1,5 miljardia. Se tarkoittasi käytännössä sitä, että metsänomistajille ainoastaan laskettuina ,metsänomistajat saisivat hirvivapaassa Suomessa noin kaksinkertaisen määrän myyntituloja nykytilanteeseen verrattuna. Muita kärsijöitä ei nykytilanteessa liiemmin ole. Nimittäin tukkipuut ovat kasvaneet ennen hirviaikaa eivätkä mänty-/koivukuitupuiden mutkat haittaa sellunkeitossa.

    Esimerkiksi meidän yhteismetsän myyntituloihin ei hirvillä ole mitään vaikutusta. Perkauskustannuksiin saattaa jossain mäntytaimikossa tulla yksi ylimääräinen käsittelykerta, koska täytyy jättää varoiksi tarpeeksi taimia, jos niistä joku päätyy hirven suuhun. Toisaalta perkaustarve vähenee joskus, kun hirvet syövät vesakkoa ja vatukkoa. Ollaan siis aika lailla +-0-tilanteessa.

    Uskooko joku vakavasti tällaisiin ruotsalaisten lukuihin? Vaikea ottaa kantaa, kun tutkimusta ei tunne paremmin. Eivätkä kaikki tutkimukset ole luotettavia. Esimerkkinä vaikka erot jatkuvan kasvatuksen kannattavuudessa eräiden suomalaisten ”tutkijoiden” sekä norjalaisten ja ruotsalaisten välillä.

    mehänpoika

    Timppa:
    ””Suomen menetys hirvien vuoksi 1-2 miljardia euroa?””

    – Viittaan nimimerkki 6tukin omaan arvioon, mikä oli laskettu Ruotsin hirvivahinkotutkimuksesta. Se oli tarkkaan ottaen 1.6 miljardia euroa vuodessa metsätalouden vientitulojen menetyksenä. Metsänhoito-osio, ketju ”Kymmenien miljoonien metsävahingot”, sivu 5, viesti 9.

    Mielestäni tällaisiin tutkimuksiin pitää suhtautua täydellä vakavuudella. Mielestäni tämän tutkimuksen tulisi herättää päättäjät tutkimaan myös Suomen vastaava menetys. Ruotsin tutkimuksen mukaan metsänomistajat ovat menettäneet kantorahatuloja 15 % vuodessa. Tämä kaikki on poissa tuotannollisista investoinneista.

    Eikö Timpankaan mielestä oli vielä mitään hätää tutkimuksilla?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 150)