Ammatti Raivooja:
””Vai luottaa se mehänpoika anekdoottisiin todisteiden mielummin kuin tieteellistä tutkimusta.””

– Mielestäni yksittäiset metsänomistajien omakohtaiset tarinat kokemuksistaan koivun ja männyn istutuksista eivät anna tarpeeksi luotettavaa kuvaa siitä, voiko nykyisin koko Suomea ajatellen ilman hirvituhouhkaa istutella ko puulajeja. Tällainen tarina voi olla joko tarkoitushakuinen tai peräti anekdoottinen todiste. Hirviporukkaan kuulumattoman mhy:n neuvojan kantaa pidän luotettavana. Silloin ei ole ainakaan ”oma lehmä ojassa”.

Ammatti Raivooja:
””60-70 luvulla koivuvaneripuupula ei nyt ainakaan hirvistä johtunut.””

– Olen samaa mieltä. Se selviää myös edellisen sivun viestistäni. Silloin vaneriteollisuus halusi sorvaamisen tulevaisuutta turvatakseen aloittaa melko laajamittaiset koivun viljelyt, mutta pian aloituksen jälkeen joutui koivuntaimia ajamaan kaatopaikoille kysynnän hiipuessa hirvien syönnöksiin. Alkuun jopa kuviteltiin, että mänty kestäisi pihkapuuna paremmin hirvien ruokailun, mutta ne haaveet jouduttiin melko pikaisesti lopettamaan.

Mäntybuumi istutuspuuna kesti ehkä yli 10 vuotta. Männyn istutuksen etuna oli ilman juromisia tapahtuva nopea alkuunlähtö, eikä hallatuhon vaaraa ollut. Liian köykäinen maapohjan muokkaus (metsä-äestys) ja paljasjuuritaimet tekivät huonolaatuisen istutustyön ohella kosteilla kohteilla männyn taimiin laatuongelmia ilman hirviäkin, mutta harvennushakkuussa laatuharvennus olisi korjannut pahimmatt laatuviat.

Kuusta varmempi ja nopeampi männyn istutustaimen alkukehitys sekä odotettavissa oleva parempi tukin hinta kuuseen verrattuna oli kannustimena, kunnes paisutettu hirvikanta ja hirvituhot muuttivat istutukset melkein aina kuusen istutuksiksi.

Miten käynee tämälle kuusenistutusbuumille?

Ei tee virkavirhettä,kun suosittelee kuusenistutusta..Se on varma uudistusketju ja tuhoriski suht pieni.Ilkeää neuvoja tulla taloon uudenkin kerran.

Ammatti Raivoojalle:
Koivun istutuksessa on hyvänä puolena se, että jos taimikko pääsee hirvituhokokoa suuremmaksi (ehkä 6-7 m), on nuori metsä melkein kaikilta tuhoilta turvassa. Valitettavasti tuo 1-7 vuotta kehityksen alussa vaatisi hirvistä lähes vapaan ajanjakson. Se tarkoittaa hyvin alhaista hirvikantaa. Se olisi kaikkien yhteinen etu. Myös tällaista puoltavia tutkimuksia on olemassa.

Neuvojien sairas suhtautuminen lähes pelkästään kuusen istutukseen, jos se ei todella johtuisi hirvituhouhkasta, voi johtua vaikkapa metsien sertifoinnista, jonka ohjeen mukaan metsänhoidossa olisi otettava huomioon myös luonnon virkistyskäyttö mukaan luettuna hirvenmetsästyksen tarpeet. Kyllä MMM:n metsästyksestä vastaavat ovat ainakin yrittäneet pitää puolensa tässäkin asiassa. Kuitenkin hirvikannan voimakas ja pysyvä alentaminen saisi puulajivalinnan muuttumaan todellisen päättäjän eli metsänomistajan mielen mukaiseksi.

Olisiko mhy:n neuvojien motiivina silloin, jos todella näin on, aina kuukausittain juokseva palkka? Minä luotan kuitenkin tuhojen osalta enemmän VMI:n tulosteisiin kuin hirvenmetsästäjiin tai jollain tavalla niihin sidoksissa oleviin.

”1980-luvun alun jälkeen perusteluissa metsänuudistamisen kokeissa rauduskoivun istutuksen onnistumisprosentti on ollut yleisesti 75-95%. Tulokset on mitattu vähintään 4-5 vuotta istutuksen jälkeen. Hirvi voi vielä heikentää tulosta. ”

Anywho, pitäs puhua, että 88 prosentissa koivun taimikoita ei ole merkittäviä hirvivahinkoja. Mutta niinku todettu on tuokin prosentti kasvanut.

Tilannehan on todella hankala kun neuvojien mielipide ei ole linjassa tutkimuksen kanssa. Jompikumpi on väkisin väärässä. Harmittavatko yksittäiset tuhot niin paljon huomiota, että onnistuneet unohtuvat.

Teen juuri energiapuuharvennusta m-sahalla hankintana (mäntyä ja koivua). Osa männyistä on hirvien vikuuttamia, mutta hankintamies pystyy valitsemaan ainakin tässä tapauksessa riittävästi laatupuuta jatkokasvatukseen. Kuusiakin on vähän joukossa, mutta ne joutaa pois, kun on niin vähän. Puiden ikä on noin 21 v ja rehevämmillä paikoilla männytkin ovat jo n. 12 m. pitkiä.

Koivuvaltaisia kuvioita on itselläni liikaakin. Päätehakkuu ikäisillä kuvioilla on noin 250 m3/ha koivua. Vastaavilla kuusikuvioilla on noin 400 m3. Kyllä kuusikuvion hakkuu tuottaa reippaasti enemmän kuin koivikon nykyisellä koivutukin huonolla hinnalla. Koivun istutus tuskin lyö leiville verrattuna kuuseen. Parin vuoden päästähän Äänekoskelle alkaa mennä havukuitua solkenaan. Eiköhän kuusen hintaan tule vähitellen nousupainetta.