› Keskustelut › Metsänomistus › Nukkuvatko metsäpolitiikan ”viisaat”?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 150)
1 2 3 4 5 6 … 13 14 15

  • Nukkuvatko metsäpolitiikan ”viisaat”?

    Lähetetty: 13.11.2014, 07:49

    Metsäteollisuuden kuusen erityisesti kuidun tarve on koko ajan pienenemässä. On ollut jo vuosia, suunta on ollut näkyvissä.

    Hiokkeen valmistus loppuu suunnattoman sähkönkulutuksen ja hienopaperin,vähäisen, ellei olemattoman, kysynnän takia.

    Kuusishahatavara kelpaa vain euroopassa.

    Miksi siis kaikki suosittelevat, lähes pakottavat uudistamaan aukot kuuselle?

    Vastaus: koska hirvet syövät koivun, männyn ja haavan taimikot.

    Tekijä
    abietis
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Ammatti Raivooja 1.12.2014, 20:51

    ”Hirvivahinkojen pelossa tehtyjen ruinsaiden kuusenistutusten seurauksena.”
    Pelko on se vihollinen, ei hirvi. 80-90% istutuksista kun onnistuu hirvituhotutkimusten mukaan. Suurin metsätalouden päätöksiä ohjaava tekijä on pelko omaisuuden menettämisestä. Rationaalisesti ajatteleva se vaan nauraa koko matkan pankkiin muiden tuskaillessa kuusikoiden kanssa. Tehokas neuvonta ja koivun uudistus muutenkin kuin istuttamalla olisi aluksi hyviä. Kirjanpainajan, myrskyjen ja tyvilahon aiheuttamat tuhojen ollessa suurempia kuin hirvituhojen koivikoissa on neuvontaorganisaatio epäonnistunut pahasti kun eivät ole pystyneet antamaan ihmisille oikeaa tietoa riskeistä.

    Ammatti Raivooja 1.12.2014, 21:05

    ”Lopettamiseen lienee vaikuttanut myös tulevaisuuden odotettavissa oleva entistä pahempi raaka-ainepula.”

    Mehänpoika voisi antaa tälle perusteita sillä koivuvarat ja hakkuu mahdollisuudet ovat tilastojen mukaan kasvussa.

    jees h-valta 1.12.2014, 21:17

    Ammatti Raivooja oikeassa, kyllä se on aivan täysin mhy-yms. neuvontaorganisaatioiden kyvyttömyys kun on vienyt lehtipuun viljelyhaluja Suomessa. Hirvet ja vastaavat ovat koska vain voitettavissa oleva ongelma kun asioihin ja niiden hoitoon perehdytään. Helpompi on istua kopissa koneen vieressä ja kasvatella lähinnä peräpukamiaan. Sama palkka siitä on juossut.

    JacktheRibber 1.12.2014, 21:56

    Kyllä se on tolkuton sorkkaeläinlaidunnus, joka on vienyt ne halut. Männyn ja koivun taimikoista on lähes 68% sorkkaeläinlaiduntajien tuhoamia maan eteläpuoliskolla. Pohjoisessa vielä enemmän.

    Gla 2.12.2014, 04:40

    Ammatti Raivooja: ”80-90% istutuksista kun onnistuu hirvituhotutkimusten mukaan.”

    Yksi tutkimustulos jo käsiteltiin ja todettiin, että siinä raportoitu vakavien vahinkojen määrä 12% on vain osatotuus.

    Mitä muita tutkimuksia sinulla on mielessä, kun julistat asiaa totuutena tutkimuksiin vedoten?

    Ammatti Raivooja 2.12.2014, 05:34

    Mikäs sitten se koko totuus on? Mitä sulla on esittää näin ei ole, kokemusperusteista tietoa?

    hatelo 2.12.2014, 06:17

    Lähtemättä sen syvemmälle tähän ikiaikaiseen hirvikeskusteluun,totean että olen uudistanut metsiäni sekä kuuselle istuttaen,männylle istuttaen ja kylväen sekä rauduskoivulle istuttaen ja luontaisesti.Näin ihan viimeisenkin vuoden aikana.Ja itse on maalaisjärjellä tehty päätökset,ei neuvojien kaavan mukaan,kun en sellaisia tarvitse.Hirvituhot ovat vakava ongelma ns. talvialueilla,jotka eivät ihan plantaaseilleni yllä.Kesäalueella olen saanut kyllä nousemaan metsän kuin metsän,ainakin luonnon täydentämänä.Eniten koivua istutuksen jälkeen on kurittaneet jänikset,mutta taimi toipuu siitä lähes poikkeuksetta hyvin.Ei kaikkea oikeasti tarvitse laittaa kuuselle,vaikka ei sekään huono vaihtoehto viljavalla maalla ole.

    mehänpoika 2.12.2014, 15:54

    hatelo:
    ””Hirvituhot ovat vakava ongelma ns. talvialueilla,jotka eivät ihan plantaaseilleni yllä.Kesäalueella olen kyllä saanut nousemaan metsän kuin metsän, ainakin luonnon täydentämänä.””

    – Yleensä metsänomistajien omakohtaiset kertomukset metsien uudistamisen onnistumisista, joissa on käytetty maapohjan vaatimusten mukaista uudistamismenetelmää ja taimilajia, eivät kerro koko totuutta hirviongelman laajuudesta tai merkityksestä. Varmemman tiedon saa metsäammattimiehiltä, jotka silmät auki työkseen kiertävät laajempia metsäalueita, ja jotka eivät itse kuulu hirviporukkaan. Myös metsäntutkimuslaitoksen VMI:n viimeiset yhteenvedot metsien hirvituhoista antavat vankan pohjatiedon.

    Onnittelenkin nimimerkki ”hateloa” hyvästä onnesta metsien uudistamisessa.

    Jos männyn taimikkosi on vielä alle 6 metriä pitkää ja sijaitsee rauhallisella alueella, en pitäisi vielä suurempaa ääntä männynuudistamisen onnistumisesta. Pyyntilupiin sidotulla hirvikannalla on taipumus vaihdella tiheydeltään hyvinkin paljon. Myös talvehtimisalueensa hirvet etsivät itse ravintovaroista riippuen ja jopa vaihtavat niitä tarpeen mukaan.

    Puunmyynnin kannalta olisi hyvä tilanne, jos jokaisella metsänomistajalla olisi viljavuudeltaan ja puulajisuhteiltaan mahdollisimman vaihtelevat metsät. Viimeisten vuosikymmenien aikana uudistamisissa liian yksipuolinen kuusenistutus voi aiheuttaa myöhemmin ongelmia puukaupoissa. Tämäkin selviää parhaiten metsäkeskusten tilastoista. Oman metsän tilanne kertoo vain suppeamman alueen tiedon.

    Ammatti Raivooja 2.12.2014, 16:31

    Vai luottaa se mehänpoika anekdoottisiin todisteiden mielummin kuin tieteellistä tutkimusta. Kummastelen myös miksi GLA harrastaa cherrypickingiä tutkimusten suhteen.

    60-70 luvulla koivuvaneripuupula ei nyt ainakaan hirvistä johtunut. Ja silloin se neuvonta on ollut myös yhtä surkeaa kun pellot olisi pitänyt koivuttaa eikä männyttää.

    Venäläinen koivu on parempaa kuin Suomalainen. Kuitu on lahottamampaa ja järeämpää. Onpa jonnekkin muistini mukaan rakennettu linjasta erottelemaan tukit kuitukasasta. Lisäksi myös tukki on parempi laatuista,: siinä ei ole ruskotäpläkärpäsiä.

    Uusi hirvitutkimus koivusta olisi ihan paikallaan, olihan hirvikanta melkein kaksinkertainen tuohon aikaan kun 12% on kaivettu.

    A.Jalkanen 2.12.2014, 16:57

    Neuvonta on aikaansa sidottua. Minäkin muistan miten koivua suorastaan vihattiin 1970-luvun lopulla. Se onnistuttiinkin monin paikoin hävittämään täysin taimikoista lentoruiskutusten avulla. Myös männyn laatuongelma rehevien maiden istutuksissa selvisi vasta käytännön kokemusten kautta. Myöskään männynsiemenen laatuominaisuudet ei liene olleet silloin yhtä hyvät kuin nykyisin.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 150)
1 2 3 4 5 6 … 13 14 15