Keskustelut Metsänomistus Nukkuvatko metsäpolitiikan ”viisaat”?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 150)
  • Nukkuvatko metsäpolitiikan ”viisaat”?

    Metsäteollisuuden kuusen erityisesti kuidun tarve on koko ajan pienenemässä. On ollut jo vuosia, suunta on ollut näkyvissä.

    Hiokkeen valmistus loppuu suunnattoman sähkönkulutuksen ja hienopaperin,vähäisen, ellei olemattoman, kysynnän takia.

    Kuusishahatavara kelpaa vain euroopassa.

    Miksi siis kaikki suosittelevat, lähes pakottavat uudistamaan aukot kuuselle?

    Vastaus: koska hirvet syövät koivun, männyn ja haavan taimikot.

  • Ammatti Raivooja

    Tänään on työvuorossa omt eellä istutuskuusikko, jossa raudus on karannut hoitamattomuuden seurauksena ylispuustoiseksi. Ei jaksa ottaa ees kuvaa ku tää on niin arkipäiväistä.

    jees h-valta

    Rauduskoivikosta tekisin metsän ja unohtaisin ne kuusenrääpät edelleen sinne mättään pohjapeitoksi.

    Ammatti Raivooja

    Tästä tulee energia harvennuksen jälkeen samanlainen kuin burlin kuvassa.

    Metsuri motokuski

    Nykyään tahtoo olla vähintään joka kohteella sellainen kuvio jossa on samanlainen ylispuunpoisto työnalla. Voi kun ihmiset oppisivat raivaamaan taimikoitaan.

    jees h-valta

    Olen ainakin omaan e-puuharvennukseen aivan tyytyväinen vaikka alkuun näyttikin harvalta. Niinhän ne kaikki konetyöstetyt näyttää. Olen varma että tuolla konstilla minä nappaan siitäkin metsästä vielä osaltaan jopa päätehakkuutuloa. Vaikka metsä on vasta vajaa parkytä vuotta vanhaa. Yksi harvennus tulee vielä ilman muuta ja männikköosuudet ja koivikot seuraavalla parikymppisellä melko mukavaa tyveä jo.

    Metät kunnossa!

    Metsäteollisuuden massanvalmistus on KOKO AJAN KASVUSSA. Katsokaa ihmiset globaalia kokonaiskuvaa, jossa SC- ja sanomalehtipaperi menee alamäkeen, mutta kartonki ja pehmopaperi ylöspäin.
    Kuusikuitu tulee siis menemään kaupaksi. Lyhytkuituisen koivun osalta voi jatko olla ongelmallisempaa.
    Kannattaa siis pitää metät kunnossa!

    jees h-valta

    Kannattaa nyt vain katsoa jo tämänhetkinen ylitarjonnan tilanne. Ei kait kukaan kuvittele että tämä tilanne tosiaan helpottaisi tästä eteenpäin. Nythän vasta on päästy siihen jossa tilanne alkaa räjähtää käsiin. Ei auta pienet lisäykset vielä moneen vuoteen ja sellun tilanne elää lähes viikoittain omaa elämäänsä. Se puutos on nimenomaan lehtipuusta ja sitä tuodaan. Nytkin jopa sahauskapasiteettia laitetaan pitkään huilaukseen vuodenvaihteessa. Versowood hyvänä esimerkkinä mainitakseni. Tottakai metsät kuuluu kunnossa pitää mutta puulajivalinnat ovat juuri se avainkysymys. Sitä ei ”kuusiuskova” helposti tunnu käsittävän.

    Ammatti Raivooja
    mehänpoika

    jees h-valta:
    ””Tottakai metsät kuuluu kunnossa pitää mutta puulajivalinnat ovat juuri se avainkysymys. Sitä ei ”kuusiuskova” helposti tunnu käsittävän.””

    – Olen tässä asiassa täsmälleen samaa mieltä. Metsäpolitiikan viisaina itseään pitävien pitäisi hirvilaidunnukselle tehdä jotain. Ehkä pitäisi pyrkiä saamaan muutosta tai tarkennusta metsästyslakiin siltä osin.

    Hirvivahinkojen pelossa viimeisten kymmenien vuosien aikana istutetut laajat kuusentaimikot ja nuoret kuusikot voivat muodostua tulevina vuosikymmeninä jopa taakaksi metsänomistajille ja kansantaloudelle. Tämä tulee mieleen kun on seurannut tuhouutisia kuusikoita vaivaavista metsätuhoista ja myös raakapuun kysynnän painopisteiden muutoksesta enemmän mäntytukkiin ja vaikkapa koivukuituun kuusen asemasta.

    Avohakatulle alueelle tulisi uudistettavaksi puulajiksi valita lähes aina pioneeripuulaji eli mänty, rauduskoivu tai hybridihaapa. Tätä sääntöä ovat hirvenmetsästäjät jo vuosikymmeniä olleet ylimitoitetulla harrastuksellaan terrorisoimassa. Kuljetaan tuhojen tietä oi ”metsäpolitiikan viisaat”!

    Ammatti Raivooja

    Se riippuu täysin siemen puiden määrästä. Näillä seuduilla on raudusta runsaasti ja sitä syntyy sinne missä siemen puita maaperästä riippumatta. Jotkin heinälajit, varsinkin jotkin saniaiskasvit pitävät maan puhtaana puista. Se heinälajikkeista kiinni tuleeko omteelle hyvin vai vähän koivua.

    Tehokkaassa metsätaloudessa ei jäädä arvailemaan tuleeko koivua vai niin sitä voi kylvää jolloin saadaan jalostuksen edut. Sitä voi kylvää kuusten sekaan. Siemenet ei maksa ku satasen pari niin tästä ei tule suurta kulua. 1600 kuusta x 0,4€=640 +200 siemenet. Sitten kasvattaa 300 koivua sekapuuna tai sitten jos se koivikon jos se säästyy. Istutus kuuset säilyy kenttä kerroksessa, joten sen voi kasvattaa 2 vaiheisena.

    Jos ajattelee asiaa, että missä vaiheessa puulajivalinta tehdään niin eihän sitä istutusvaiheessa tehdä vaan taimikonhoidossa päätetään mitä kasvatetaan. On paljon alueita omteellakin missä voisi valita koivun istutuskuusen sijasta mutta ohjeena on aina, että koivut pois. Koivusta ei niinsanotusti diggailla.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 150)