Jeessi ei tunnu ymmärtävän markkinatalouden perusteita. Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Koivun osalta tilanne on se, että kun puhtaita koivikoita on hyvin vähän, niin koivu on pysyvästi sivuvirtaa. Koivikoiden vähäisyyden vuoksi integraattien ei kannata alkaa niitä hinnalla ostamaan. Vaikka hintaa nostettaisiin merkittävästikin, niin tarjonta ei juurikaan lisääntyisi. Integraattien kannalta ainoa seuraus olisi, että mahdollisesti koko koivusuman hinta nousisi ilman, että kotimainen tarjonta juurikaan lisääntyisi. Mikään yritys ei maksa raaka-aineestaan maksukykynsä mukaan. Ei, hinta määräytyy markkinoilla.

jees h-valta:
””Mutta nämä nykyiset metsätietäjät jotka mhy-yms organisaatioissa metsänomistajia neuvovat ovatkin kaikki juuri tämän kuusenkasvatushurmion ohessa ammattiinsa vihkiytyneet ja nythän se sitten alkaa osittautua vain turmioksi.””

– Mielestäni metsäammattimiesten mollaaminen kuusentaimikauppiaiksi menee hieman yli, jos vaikka he ovatkin olleet neuvomassa nykyisessä hirvitilanteessa varman ja tuottoisan puulajin valintaan avohakatulle kuviolle. Se tuntuu jopa metsänomistajan aliarvioinnilta hänen omaa metsäänsä koskevassa valinnassa.

Avaaja pohjusti selvästi ketjua hirviketjuksi. Sitä se kaiken järjen mukaan onkin, vaikka joku hirvestystä harrastava voi siitä repiä pelipaitansa. Liian tiheän hirvikannan armoilla on ra-koivulle OMT:n tai lehto-pohjan istutettu kuvio vielä ainakin ensi keväänä, jos hirvestäjät eivät halua leikata hirvikantaa riittävän pieneksi.

Neuvojien taso ei ole kummoinen kun he valmistuvat. Käytännön kokemusta on monella siinä vaiheessa liian vähän, että voisi alkaa neuvomaan muita. Uudistamiskokemusta ja seurantaa seurauksista ei ole tullut ja en tiedä tuleeko koskaan kun eivät ole metsässä jokapäivä analysoimassa seurauksia. Yliopistossa ollaan sitten taas vielä kauempana metsästä ja metsäntutkimus palvelee kaikkein eniten tutkijoita itseään, että he pääsevät samalle tasolle mitkä muut ovat oppineet metsässä tekemällä ja olemalla. Tilanne on vähän sellanen, että ne tekee, jotka osaa ja ne jotka ei osaa, neuvoo muita.

Kumpikahan Pete noita markkinatalouden perusteita on enemmän eläissään joutunut miettimään ja toteuttamaan. Olen kuustoistakesäisestä alkaen myynyt kansalle tavaraa joten hiukan pakostakin on jotain korvantaakse jäänyt. Myös koulutusta on tullut asiaan haettua.
Koita nyt ymmärtää ettei koivun tarvitse olla mitään SIVUVIRTAA.
Me voimme alkaa koivua istuttamaan aivan tasavertaisena muiden puiden kanssa ja muutama kymmenen vuotta kyllä aika paljon sitä jopa painottaen että saadaan vinksahtanut metsämaailma taas raiteilleen. HIrvet on ongelma kun se ongelmaksi koetaan. Kuten Antonon kertonut siihen on ammattimaisia konsteja ja sitten tällaisia harrastelijakonsteja joilla kummallakin homma toimii. Mutta ”kuusiuskovassa” metsämaailmassa ollaan jässähdetty asennevammaan joka on se ainut paha korjattava. Ja sitä löytyy aina meistä ruohonjuuritasolta aina hallintoelimiin saakka. Toivon että kuitenkin edelleen ne Peten markkinat määrää niin silloin kyllä homman laatu tulee muuttumaan. Siksi en olisi mitään vanhaa jurnutuskoneistoa kaivannut mhy-kenttääkään enää enempää jarruttamaan. Eli tämä etuavalvova mtk. Melkein etoo.

Kuusen valtavat viljelymäärät hieman ehkäpä tällä hetkellä hämäävät. Ja se johtuu mhy:stä. Sinne mihin on voitu, on laitettu kuusta jos mo:lla ei ole ollut omaa mielipidettä asiasta. Nämä ”mielipiteettömät” ovat usein niitä, joita metsästä on vain kiinnostanut hakkuutulot ja uudistamisen jälkeiset työt tuppaavat unohtumaan, jos kukaan ei niistä muistuta. Tästä syystä lehtipuumetsiksi muuttuneiden kuusikoiden osuus on varmasti reilusti suurempi kuin muilla puulajeilla. Ja kun taimikonhoito jää pois, niin harvennus ei oikein kannata. Sillon mennään suoraan päätehakkuuseen 50-60v päähän, josta saadaan hieman koivutukkia, koivukuitua ja energiapuuta.

Jossakin aina välillä näkee väitettävän Suomessa olevan liian yksipuolinen metsänviljelykulttuuri ja paljon monometsiköitä. Ei pidä paikkansa. Suurin osa Suomen, poislukien yhtiöiden metsät, kehittyvät sekametsiksi, vaikka metsät istutetaan.