Niin hirvenlihan arvo 100miljoonaa ja niinku mehänpoikakin on ihmetellyt, että kannattaako tuota nyt metsästää kun kulut ovat moninkertaiset. Noh, niinkuin tiedetään, että karkeasti asioista puolet on veroja. Jos vaikka metsästäjät käyttävät 300 miljoonaa metsästykseen niin tietää se valtiolle verotuloja 150miljoonaa. Se on sitä kotimaista kulutusta mikä pitää talouden rattaat pyörimässä.

Suorittava porras: ”Autuaasti unohdetaan se , että hirvien elinolosuhteet paranivat huimasti samanaikaisesti metsänkasvatuksessa tapahtuneen kehityksen seurauksena. Tämän tekijän vaikutusta kukaan ei osannut arvioida ennakkoon .”

Sekin puoltaa hirvikannan elinvoimaisuutta, vaikka kantaa pudotettaisiin. En tiedä, mitä 70-luvulla ajateltiin, mutta siitä on 40 vuotta aikaa ja ainakin nyt nuo asiat tiedetään ja ne on mahdollista ottaa huomioon. Tosin edelleenkään hirvikannan tavoitekokoa ei päätetä taimikoiden määrien perusteella, vaan metsästäjille turvattavan saalismäärän perusteella.

Suorittava porras: ”Hirvikannan puolittaminen vajaan vuosikymmenen kuluessa on vertaansa vailla oleva suoritus .”

Tarkoitat, että riistahallinnon 10 vuotta rakentama virhe saatiin korjattua 10 vuodessa. Eihän tuosta seurannut esim. liikenteessä kuin kymmeniä kuolleita, satoja loukkaantuneita ja tuhansia omaisuusvahinkoja nykyisen tason lisäksi. Vertaansa vailla oleva suoritus, kun vuonna -96 otettiin tavoitteeksi nolla kuolemaa ja vakavaa loukkaantumista.

Suorittava porras: ”Jotkut ovat ”onnistuneet” hävittämään hirvet alueiltaan lähes yhdettömiin. Toiset puolestaan pitävät halusta tai tahtomattaan
alueellaan yllä korkeampaa hirvitiheyttä , jotta keskimääräinen 2-3 eläimen tiheys / 1 000ha toteutuisi .”

Juurihan sanoit, että hirvet ovat niin liikkuvaisia, että tyhjiöt täyttyy rajan takaa olevilla tulijoilla niin tehokkaasti, että ilman metsästystä seurauksena on hetkessä ylisuuri hirvikanta. Jos puheet pidetään linjassa, tuo ongelma ratkeaa ihan itsestään.

#”Tarkoitat, että riistahallinnon 10 vuotta rakentama virhe saatiin korjattua 10 vuodessa. ”#

Korjataan sen verran , että ajanjakso , jolloin hirvikanta kasvoi voimakkaasti , oli 30 vuotta. Lopullinen kannan suuruus oli yllätys kaikille . Edes metsissä vuosia samoilleet metsästäjät eivät uskoneet
niin suuren kannan olevan olemassa.

#”Juurihan sanoit, että hirvet ovat niin liikkuvaisia, että tyhjiöt täyttyy rajan takaa olevilla tulijoilla niin tehokkaasti, että ilman metsästystä seurauksena on hetkessä ylisuuri hirvikanta. Jos puheet pidetään linjassa, tuo ongelma ratkeaa ihan itsestään.”#

Jos alueelle muodostuu tyhjiö , se johtaa rauhoituksiin ainakin paikallisesti . Toisaalta niiden seurueiden mailla , joiden pyytiteho nykyisissä olosuhteissakaan ei ole riittävä hirvikannan kokon nähden, tianne kärjstyy entisestään . Hirvien rauhoittaminen merkitsee jonkin seurueen tasolla helposti toiminnan hiipumista tai loppumista kokonaan .
Näistä seikoista johtuu , että hirvikannan säätely on vaikeaa . Olosuhteet kannan kasvulle ovat kuitenkin pysyvästi olemassa tai paranevat.
Entistä enemmän on olemassa alueita , joilla ei ole tarpeeksi metsästäjiä riittävän metsästyspaineen luomiseksi. Ongelmat syntyvät siis paikallistasolla . Jossakin hirviä on liikaa , mutta suurimmassa osassa maata ei . Olisikin viisasta keskittyä lähympäristön tilanteeseen mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi .
Välttämättä ei tarvitse mennä edes omien tilusten rajojen ulkopuolelle …. .

Nuo on niitä ”sahalan neron” linjauksia jotka eivät perustu mihinkään. Kierrä nyt AC vähän muitakin metsiä kuin omia ja sahalan niin näet mistä ne todelliset kasvuhäviöt johtuvat.

Näillä hirvikannoilla niin kasvutappiot eivät todellakaan johdu hirvimääristä. Mutta jos aina katsotaan musta – valkoisilla laseilla niin eihän sitä muuhun päätöksiin voi tulla.

”Metsätalouden suurin pulma on se, ettei suurelle osalle hakkuumahdollisuuksista ole kysyntää, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvioi. Pelkästään 2000-luvulla metsiin on kertynyt 180 miljoonaa kuutiometriä hakkuusäästöjä.” Joten eiköhän jo lopeteta puhe hirvien aiheuttamista kasvutappioista taloudellisina menetyksinä.

”Puumarkkinoita ei pidä sekoittaa esitetyn kaltaisilla byrokraattisilla himmeleillä. Pidän täysin järjettöminä suunnitelmia ryhtyä valvomaan mihin käyttöön puu ohjautuu, Marttila totesi.”

Tätä mäen ymmärrä, eihän tukki puiden polttamista ole kait missään kielletty? Jos haluaa energiatukea niin puun pitää olla tietyn kokoista. Jos tällaiset valvomiset harmittaa niin meidän pitäisi pyrkiä kokonaan irti tuista. Mutta näin järkevästi ajateltuna, eka pidetään huolta, että yhtään puuta ei jää sellutehtaalta puun polton takia saamatta. Jo nyt poltetaan miljoona kuutiota koivukuitu, joten kummemmin kovasti tätä avausta. Paras keino parantaa polttopuun kysyntää on tehdä siitä järeämpää ja se onnistuu vain pakkokeinoilla. Kemera tie on kuljettu loppuun sillä taimikonhoidot ovat jatkuvasti laskemassa ja taimikonhoito pinta-ala on puolittunut 80 – luvulta.