› Keskustelut › Metsänomistus › Nukkuvatko metsäpolitiikan ”viisaat”?

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 150)
1 2 3 … 13 14 15

  • Nukkuvatko metsäpolitiikan ”viisaat”?

    Lähetetty: 13.11.2014, 07:49

    Metsäteollisuuden kuusen erityisesti kuidun tarve on koko ajan pienenemässä. On ollut jo vuosia, suunta on ollut näkyvissä.

    Hiokkeen valmistus loppuu suunnattoman sähkönkulutuksen ja hienopaperin,vähäisen, ellei olemattoman, kysynnän takia.

    Kuusishahatavara kelpaa vain euroopassa.

    Miksi siis kaikki suosittelevat, lähes pakottavat uudistamaan aukot kuuselle?

    Vastaus: koska hirvet syövät koivun, männyn ja haavan taimikot.

    Tekijä
    abietis
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Gla 8.12.2014, 09:24

    Suorittava porras: ”Metsästäjät maksavat hirvivahinkojen lisäksi oman toimintansa hallinnolliset kulut täysimääräisinä (=”riistakeskusmafiankin”). Verovaroja harrastus ei kuluta lainkaan .”

    Metsästäjät eivät korvaa hirvivahingoista kuin pienen osan. VTV:n raportissa liikenneonnettomuuksien kustannukset ovat 29-kertaiset metsästäjien korvaamiin metsätalouden vahinkoihin verrattuna. Lisäksi raportin mukaan metsätaloudelle on aiheutunut kolminkertaisesti vahinkoa, jota ei ole korvattu.

    Lisäksi kustannuksia aiheutuu mm. pelastustoimelle ja ne rahat menee verovaroista.

    Timppa 8.12.2014, 10:14

    Kannattaa taas kerran Gla muistaa, etteivät metsästäjät lisää hirvikantaa. Sen tekevät hirvet, joko suomalaiset tai naapurimaista muuttavat.

    Rahallisesti tilanne on se, että hirvenmetsästyksen kulut ovat suuremmat kuin saadun saaliin liha-arvo. Siksi on perusteltua todeta, että kaatolupamaksut, joilla hirvivahinkoja korvataan ovat tulonsiirto metsänomistajille.

    Kannattaa myös todeta, että hirvillä on neljä jalkaa ja että ne siirtyvät pitkiä matkoja. Jos Suomesta ammuttaisiin kaikki hirvet ja tapettaisiin kaikki hirvikoirat tarpeettomina, niin jo muutaman vuoden kuluttua meillä olisi kohtuullinen hirvikanta muuttoliikkeen ansiosta. Kuka sitä pitäisi kurissa? Hirvikantammehan lähti kasvuun lähinnä Kaakkoisrajan yli tapahtuneen vaellusliikkeen seurauksena. Tästä aiheutui myös hirvikolarisuma Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon. Tämän vuoksi jatkossak5873 km2in olisi joka tapauksessa hirviaidoin varauduttava hirviin.

    Järkevintä hirvipolitiikkaa on pitää kanta tasaisena ja kohtuullisella tasolla. Silloin muuttoliike on vähäistä ja sen aiheuttamat kolaririskit vähenevät. Nykyään näyttääkin, että kanta onkin yleensä selvästi laskenut aika kohtuulliselle tasolle.

    Siellä Sallassa näyttää olevan aika hyvä hirvikanta pohjoisen olot huomioon ottaen. Vuonna 2013 ammuttiin 5873 km2:n suuruisesta pitäjästä 346 aikuista ja 209 vasaa. Yhteismetsän 75 km2:n pinta-alalle tulisi siis keskimäärin laskien yhteensä 70 yksilöä. (En siis tiedä mikä tarkka luku on). Halutaanko siellä pitää tietoisesti kanta korkeana? Sitä voi arvailla.

    suorittava porras 8.12.2014, 10:15

    ”Lisäksi kustannuksia aiheutuu mm. pelastustoimelle ja ne rahat menee verovaroista.”

    Eipä taida mikään harrastajaryhmä vastaavia kuluja joutua kustantamaan.
    Ei edes rattijuoppo(=juopotteluharrastus) henkilökohtaisilla toilailuillaan aiheutuneita kuluja , puhumattakaan liiallisen hyvinvoinnin terveydenhoito puolelle aiheuttamista kustannuksista.

    Kerrataan vielä , että hirvien jahtaaminen ”virkamiestyönä” maksaisi nykyoloissa 150milj. ekua vuodesa . Jos elukoita ei olisi metsästetty vapaaehtoisvoimin lainkaan , olisi lasku vielä suurempi.

    Edelleen kertauksena…Hirvikantaa lähdettiin pelastamaan sukupuuton partaalta . Tämä oli seurausta liiallisesta
    metsästyksestä .

    Autuaasti unohdetaan se , että hirvien elinolosuhteet paranivat huimasti samanaikaisesti metsänkasvatuksessa tapahtuneen kehityksen seurauksena. Tämän tekijän vaikutusta kukaan ei osannut arvioida ennakkoon . Tilanteen oivalsi onneksi riistahallinto , joka lupapoliittisin keinoin sai ohjattua metsästäjiä vähentämään hirvien määrää . Mikään muu taho ei olisi vastaavaan pystynyt .
    Hirvikannan puolittaminen vajaan vuosikymmenen kuluessa on vertaansa vailla oleva suoritus .

    Tällä hetkellä ollaan hieman toisenlaisten haasteiden edessä .
    Jotkut ovat ”onnistuneet” hävittämään hirvet alueiltaan lähes yhdettömiin. Toiset puolestaan pitävät halusta tai tahtomattaan
    alueellaan yllä korkeampaa hirvitiheyttä , jotta keskimääräinen 2-3 eläimen tiheys / 1 000ha toteutuisi . Mitä enemmän tyhjiä alueita on , sitä suurempaa hirvitaakkaa muut seudut joutuvat kantamaan .
    …ja onhan kasvavalle petokannallekin varattava oma osuutensa.
    Yksi susilauma vaatii elääkseen lähes viitisenkymmentä hirveä. Ja tämän tietysti metsästettävän kannan lisäksi.

    suorittava porras 8.12.2014, 10:40

    Tuohon Tanelin kommenttiin ….
    Meillä seuran ovet ovat olleet apposen auki yhteistyökykyisille ja vastuuntuntoisille kansalaisille, kauempanakin asuville . Seurueessa enää yksi omistaa maata . Hänkin on kuitenkin estynyt osallistumasta operatiiviseen toimintaan terveydellisistä syistä . Tärkeisiin oheistoimiin hän on kuitenkin osallistunut kiitettävästi.

    Olisi jäänyt hirvenkaatourakat pahasti vajaaksi , jos emme olisi olleet kaukaa viisaita ja hyväksyneet seurueeseen muitakin , kuin maanomistajia . Joukkueesta jöytyy myös nuoria . Heidän sitoutumisestaan ei kuitenkaan ole mitään takeita . Monissa seuroissa tilanne on paljon huonompi.

    Metsuri motokuski 8.12.2014, 10:56

    Sama täällä. Kaikki halukkaat pääsee hirviporukkaan. Seurassa on toistasataa jäsentä ja vajaa 20 ottaa osaa hirvijahtiin.

    Tiedän myös sellaisen pääosin ”metsänomistajien” hirviporukan jossa on vain kahdeksan jäsentä eikä sinne huolita ulkopuolelta ketään. Yksi seuran jäsen olisi halunnut hirvijahtiin mutta porukka päätti että hirvenlihat on helpompi jakaa kahdeksaan kuin yhdeksään jako-osuuteen. Ikää ukoilla alkaa olla jo niin paljon että hirviä tahtoo jäädä pystyyn kun ei jaksa ja kykene. Mutta uusia jäseniä ei vain kannata ottaa. Minuakin on kysytty apuun koirineni mutta olen toistaiseksi jättänyt lähtemättä. Olkoon hirvet minun puolestani pystyssä. Tuollakin seuralla on varmaan 30 eri metsänomistajan maita ja hirvikanta säilyy todella hyvänä kun osa hirvistä jää aina ampumatta.

    Korpituvan Taneli 8.12.2014, 13:55

    Kuinka pieniin tilkkuihin metsästysseurojen alueet on oikein jaettu, jos puhutaan että ainakin 30 omistajan maita. Vai onko omistajat niin suuria sitten?

    Katselin tuossa oman alueeni seuran tietoja: 315 jäsentä, joista 60 hirvestää (30+30). Metsästysalue n.25000 ha. Maanomistajien määrää ei ollut sanottu, mutta muistelisin että vajaa 800. Hirvilupia 39. Niin tämäkin on kuitenkin vain kyläseura.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa 8.12.2014, 15:21

    Laskeskelin muuten, että vuonna 2013 seitsemää sallalaista (n. 3900 hlöä) kohden kaatui hirvi siinä pitäjässä. Vastaavasti siinä pitäjässä, jossa metsästän kaatui hirvi/21 asukasta.

    Ammatti Raivooja 8.12.2014, 15:47

    Onneksi metsänjalostus toimii ja ilmastonmuutos lisää puunkasvua, joten ne osaltaan pitää huolen siitä, että puuta riittää jatkossakin ja voidaan säilyttää nykyisen suuruinen hirvenlihatuotanto.

    A.Jalkanen 8.12.2014, 16:46

    Joo, kivasti näkyy olevan hirviä Sallassa. Ovatko pyyntiluvat oikeasti menneet kaupaksi tuolla hinnalla? Laskeskelin että jos pyyntilluvan hinta olisi vaikka keskimäärin 1500 euroa, niin 9 kaadettua hirveä per tuhat hehtaaria tuottaisi lupamaksutuloja rapiat 10 euroa/ha vuodessa. Tämä tuotto tulee metsätalouden tuloksen päälle ja lisäksi vielä muut lupamaksutulot. Taimikoiden tuhoutuminen maksaa yhteismetsälle kuitenkin ehkä enemmän, kuin mitä he lupamaksuista saavat korvausta?

    ”kirjanpainajat, myyrät ja paljasjuuritaimet aiheuttavat enemmän vahinkoa puun laadulle kuin hirvet”

    Kokonaiskuvan tuhotilanteesta saa, kun katselee metsätilastollisesta vuosikirjasta (www.metla.fi > Metinfo) valtakunnan metsien inventoinnin tuhonaiheuttajien yleisyys -taulukkoa, hirvituhokorvauksia ja vakuutuskorvauksia. Suurimmat korvaussummat ovat perinteisesti kohdistuneet tuuli- ja lumituhoihin ja hirveen, joinakin vuosina myös myyriin. Hyönteisten osuus lienee nousussa kirjanpainajien ”ansiosta”. Joinakin vuosina voi siis käydä niinkin, että hyönteistuhot ja myyrät yhteensä laskien ovat korvaussummien puolesta merkittävämmät kuin hirvet.

    Myyrien ja hirven vaikutuksesta puun laatuun ei vielä taida olla olemassa talouslaskelmia.

    Paljasjuurisia taimia ei ole enää vuosiin myyty. Koivu ja kuusi myydään paakkutaimina. Mänty uudistetaan mieluiten luontaisesti tai kylvämällä, joskus myös paakkutaimilla.

    Kaikkein pahin tuhonaiheuttaja puun laadun ja rahallisen menetyksen kannalta on kuitenkin, niin MIKÄ? (Hoitamattomuutta ei tässä lasketa tuhoksi.) Sen aiheuttamat vuosittaiset menetykset arvioidaan n. 45 milj. euroksi.

    reservuaari-indeksi 8.12.2014, 20:38

    Luetaanpa nyt tuo äskeinen viestini vielä uudelleen. Ihan ajatuksen kanssa. Siinä se on nerokkaasti kerrottu…☺

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 150)
1 2 3 … 13 14 15