Sikäli kuin ymmärrän, niin niistä kuluista, jotka yhteismetsä maksaa, syntyy saajapuolelle tuloa. Ja sikäli, kun ymmärrän, niin nämä tulonsaajat maksavat veroa yhteiskunnalle. Kummastakohan yhteiskunta saa enemmän verotuloa? Osaako Kurki vastata?

Selvää tietenkin on, että joskus tuhoja on liikaa yksityisen metsänomistajan kannalta, joten jonkinlainen vakuutusjärjestelmä on paikallaan, jos metsänomistaja tuntee itsensä huolestuneeksi. Siitä olen samaa mieltä. Selvä kuitenkin on, että kyseessä on nykyään tulonsiirto, mihin myös EU on kiinnittänyt huomiota. Asian voisi toki hoitaa myös vakuutuksen kautta ( ja mahdollisesti samalla periä maanvuokraa) Nykykäytäntö on kuitenkin erinomaisen toimiva myös yhteisöllisyyden kannalta, joten toimivaa järjestelmää ei kyllä kannata muuttaa.

Onkohan nyt hirvien vaellussuunta muuttunut aiemmin länteen tapahtuneen vaelluksen sijaan itään päin? Nimittäin meille Päijänteen itärannalle tuntui vaeltavan hirviä. Nyt oli autiota. Tänä syksynä taas Päijänteen länsirannalla Muuramessa niitä tosi paljon, toisin kuin usein ennen. Ota näiden liikkeistä selvää.

En ihan allekirjoita Tanelin väittämää siitä että puutavaran laatu on nykyisen sahatavaran menekin esteenä. Uskon että tarvittava raaka-aine saadaan menemään kaupaksi sahatavarana mitä hankitaan. Enemmmänkin ylitarjontaa on raakapuulla. Selluteollisuus ei kärsi juurikaan puun käyryydestä. Ainostaan kuusenkuitua ohjautuu selluksi käyryyden vuoksi. Nämäkin tulee pääosin metsitetyilta peloilta.

Toisaalta en usko myös siihenkään että hinta olisi parempi jos tukki olisi laadukkaampaa. Tänäpäivänä pylvään hinta on parempi sen vuoksi että sitä saadaan vähemmän ja kysyntä ylittää tarjonnan. Jos tarjontaa olisi enemmän ohjautuisi sitä sahatavaraan enemmän ja hinta tasoittuisi sitä kautta.

Suurimat virheet mitä minä olen havainnut on vanhat avojuuri istutukset taimikuokilla jotka tekivät lähes kaikista istutetuista männyistä tyvivääriä ensimmäisen puolentoistametrin matkalla. Siinä sitä vahinkoa on syntynyt ja tietenkin 80 – 90 lukujen liian suuret hirvivahingot ovat tehneet omat vahinkonsa.

Saman olen minäkin havainnut siis, että ne paljasjuuri-istutukset tuottavat niitä tyvilenkoja mäntyjä.

Pylväspuusta maksetaan toki enemmän. Käytännön hyöty metsänomistajalle on kuitenkin vähäinen, koska ostaja pystyy vastaavasti alentamaan tukin hintaa, jos kilpailemassa on yhtiöitä, jotka eivät pylväspuuta osta. Ainoa ilo metsänmyyjälle taitaakin olla tietoisuus, ettei puuta heti pilkota vaan se saa ”uuden elämän” vaikka Italian vuoristossa.

Kun puhutaan männyn paljasjuuritainten tyvimutkista, niin täytyy muistaa että taas ollaan sellaisella alueella, jossa paikalliset erot ovat todella suuria.

Olen istuttanut tälläisiä taimia paljon ja myös käyttänyt urakkaistuttajia. Kyllähän niitä tyvimutkiakin on, mutta eipä juuri enenpää kuin aikanaan siemenpuu ja kylvö uudistuksissakaan. Muistan että meilläpäin oli hyvin tiukka ohjeistus istutuksesta. Olen toki sitten nähnyt myös sellaisia istutuksia, joissa ilman tyvimutkaa olevia ei taida löytyä edes sitä päätehakkuun 400-500 runkoa hehtaarilta. Ilmeisesti joissakin istutuksissa yksinkertaisesti kaikissa on tuo tyvimutka.

Kyllä pottitaimi on yksi metsänviljelyn suuria keksintöjä, juuri tässäkin mielessä.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Nii -i, talous hyötyy siitä. Suomen talous ei juuri hyödy siitä, että rahaa jäisi vaikka ulkomaanmatkailuun.