Keskustelut Metsänomistus Nukkuvatko metsäpolitiikan ”viisaat”?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 150)
  • Nukkuvatko metsäpolitiikan ”viisaat”?

    Metsäteollisuuden kuusen erityisesti kuidun tarve on koko ajan pienenemässä. On ollut jo vuosia, suunta on ollut näkyvissä.

    Hiokkeen valmistus loppuu suunnattoman sähkönkulutuksen ja hienopaperin,vähäisen, ellei olemattoman, kysynnän takia.

    Kuusishahatavara kelpaa vain euroopassa.

    Miksi siis kaikki suosittelevat, lähes pakottavat uudistamaan aukot kuuselle?

    Vastaus: koska hirvet syövät koivun, männyn ja haavan taimikot.

  • abietis

    Kuusen tarve tulee loppumaan tai vähenee merkittävästi.

    Eikö painopistettää pitäisi muuttaa. 20- 30 vuoden kuluttua ei kuusikuitua saa minnekään, tai poltoon, jos enää saa puutakaan polttaa.

    jees h-valta

    Abietis on kuplan puhkeamisen juonen ymmärtänyt mitä täälläkään ei 95% ole tehnyt. Surullista ja tyhmäähän moinen meno on mutta karu on pudotus todellisuuteen pikkuhiljaa.

    Ammatti Raivooja

    2013 istutettiin koivulle 2500 kuuselle 55000 ja männylle 22000 ja 23000 kylvettiin hehtaaria. Jotenkin näin ne ole suurinpiirtein. Kuusen viljelyn onnistumisprosentti on siellä 60-70% ja loput 30-40% muuttuu koivikoiksi, lehtipuumetsiksi ja karuimmilla alueilla männiköiksi. Hirvistä ei olekaan pitkään aikaan ollut puhetta.

    abietis

    Mitäs minä sanoin!

    UPM sulkee neljä paperikonetta

    Lappeenrannastakin kaksi LWC konetta !

    Panu

    Tehdäänkö kartonki mäntykuidusta pelkästään?

    Kuusisahatavaraa menee kyllä ainakin Japaniinkin mutta toistaiseksi ei kai isoja määriä.

    Kuusen pystykarsinta voi avata uusia käyttökohteita ja markkinoita. Japanissa käsittääkseni halutaan mieluiten oksatonta laatua.

    Korpituvan Taneli

    Tässä on nyt sitten tulos kun vanhoista virheistä ei oteta opiksi. Aikanaan kun pantiin mäntyä joka paikkaan, niin nyt sitten viisari makaa toisessa laidassa. Maapohjan mukaan puulajivalinta, niin hyvä tulee.

    Ei kuusen tilanne niin paha ole kuin miltä näyttää. Kuusen tukista en tosin sano mitään, mutta silläkin on ollut ennenkin aallonpohjansa joista on noustu.
    Kuitukuusen tilanne on vain näennäisen huono. Mekaaniseen massaan tarvitaan kuusta, haapaa tai koivua, mänty ei kelpaa. Voi olla ettei mekaanisen massan menekki niin paljon kyllä nouseskele, kun sitä ei perinteisesti ei ole viety samassa mitassa ulos kuin sellua.
    Sellupuuna kuusi on ylivertainen mäntyyn nähden. Jos havusellupuusta tulee ylitarjontaa niin kyllä se sitten pitkän päälle vähentää männyn eikä kuusen kysyntää. Voi toki käydä niin että hinnat asettuvat aika lähelle toisiaan, mutta kyllä kuusi tulee olemaan aina hitusen kalliinpaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    metsä eemeli

    näin se nykyään kaikki muuttuu.Nyt halutaan vain mäntykuitupuuta,ei kuusta haluta sekaan.

    jees h-valta

    On tässä nyt kuitenkin edistytty senverran että aiheesta kestää jo keskustella niin ettei ”kuusiuskontokunta” heti hypi seinille tai juokse nettipiuhoja myöten kurkkuun kiinni.

    Pete

    Kuusta kuusen maille ja mäntyä männyn maille. Ja koivua sekaan jos sillä on edellytys kasvaa nopeasti tukkipuuksi. Kuusta on viljelty pitkään liian karuilla pohjille. Tässä on tehty tietysti virhe. Hirvipolitiikka on yksi syy tähän, mutta PLIIS ei tehdä tästä hirviketjua!!!

    Taneli tuossa jo hyvin avasikin asiaa sen suhteen minkälaisia näkymiä kuusikuidulla loppu viimeksi on. Kuusitukin hakkuut ovat jo hyvin pitkään hätyytelleet kestävää hakkuumahdollisuutta monin paikoin. Kuusella on hyvä tulevaisuus kunhan vain kasvattaa sitä oikealla paikalla. Männyn kysyntä on myös vahvaa vaikka on toki turha kuvitella, että kuidusta jatkossakaan maksetaan niin paljon kuin maksukykyä ehkä olisi.

    Koivu on kiva ja kaunis puu ja sillä on varmasti kysyntää, mutta kun se ei tuota tukkia. Yleisen hoitamattomuuden takia koivua tulee kuitenkin jatkossakin hakkuiden sivuvirtana se määrä jonka teollisuus on valmis ostamaan. Suomen metsät ovat havupuuvaltaisia ja lehtipuu on tosiaan sitä sivuvirtaa joka tuskin koskaan määrää leimikon hintaa. Näin ei tule tapahtumaan edes Harjavallassa. Lehtipuun hinta määräytyy havupuuleimikoilla. Ja se on sen suurin heikkous. Vaneritukkikin kertyy havupuuleimikoilta. On aivan sama mikä koivutukin hinta on vaikkapa 5ha uudistushakkuulla jos sitä kertyy 20-40 mottia.

    Koivikon kiertoaika voi olla lyhyempi kuin kuusen ja varsinkin männyn, mutta kiertoajan tukkiprosentti on erittäin harvoin yli 50%. Yleensä se jää 30% tienoille ja hiukankin pohjoiseen mentäessä se lähestyy nollaa.

    kuusessa ollaan

    Ammatti Raivoojalla on selkeä ”kannonokan näkemys” asiasta.

    Eli vaikka kuusta on paljon istutettu, paljon on seassa koivua. Sama on tilanne myös männyn suhteen. Koivua tulee luontaisesti sekaan. Ei tarvitse olla minkään sortin lahkolainen, sen havaitakseen.
    Tarkimmin taimikoitaan hoitavilla metsäfirmojen metsäosastoilla on havupuustot vähemmän koivuvaltaisia, yksityisillä koivua huomattavasti enemmän.

    Eli kaikkea puuta piisaa tulevaisuuden käyttöön, kaikki puulajit muuten palaa kattilassa…haapaa myöden.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 150)