Keskustelut Puukauppa Nouseeko hinta vai laskeeko se??

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 110)
  • Nouseeko hinta vai laskeeko se??

    Luke tiedotti viime viikosta:

    https://www.luke.fi/uutiset/puukauppa-kavi-vilkkaana-vuonna-2017/

    Kauppamäärä nousi, samoin nimellishinnat, mutta reaalihinta laski. Tätähän se on ollut 1970-luvulta lähtien. Milloin kääntyy reaalihintanousuun?

    Tällä on aika oleellinen merkitys, jos mietitään metsätalouden kannattavuutta. Milloin tulee nollaraja vastaan? Vai oppivatko metsänomistajat jossakin vaiheessa kannattavuuslaskennan?

  • Uusmetsäläinen

    Tolopainen on joko fiktiivinen hahmo tai sitten verrattain huonon metsän omistaja.

    Viime talven ensiharvennusten huonoin hehtaarikertymä oli männiköstä 75 m3. Kuusikoista tuli paljon enemmän yli 100 m3 hehtaarilta. Ennätys oli 0,4 hehtaarin kuviolta 86 m3.

    Joidenkin motomiesten korjuujäljestä olen Tolopaisen kanssa samaa mieltä varsinkin tuon ennätyskuvion osalta, sillä viime alkukesän myrsky nappasi  siitä heti parikymmentä runkoa.

    Aplin kanssa olen samaa mieltä kuitupuun hinnan noususta. Ellei nouse niin sitten ei markkinatalous toimi, ja kilpailutilanne on todella oligopolistinen kuitupuun ostajien osalta.

    wanhajätkä

    Puuki. En nyt tuota tarkoittanut. En vaan aina osaa ilmaista ajatusta kirjallisessa muodossa. Tottakai pitääkin vertailla vanhojakin hintoja. Opettavaistahan se on. On vain elettävä tätä realiaikaa. Tarkoitin vaan sitä että ei tämä nyt mitään maailmanlopun hommaa ole. Täälläkään pohjoisessa vaikka tukin hinta on kymppiä halvempi kuin etelässä. Olen juurikin samaa mieltä pohjoisen aurauksista ja kaikenkaikkiaan metsänhoidon tehostumisesta. Meillähän on suuret pinta-alat ja kuution kasvunlisäys hehtaarilla on jo merkittävää massissa. Tavoite on nostaa kasvu moninkertaiseksi viime vuosituhannen kasvuun verrattuna. Ei ole utopiaa. Toivottavasti. Pikkusen samaan malliin kuin täällä lapissa siirryttiin niityiltä pelloille niitelemään.

    Ja kyllä se kuidun hinta on nousussa vaikka sitä vanhaa ei saavutettane. Kaikessa tuotannossa vaaditaan tehokkuutta tai putoaa matkasta.

    wanhajätkä

    Kesällä alkanee näillänäkymin Kemijärven sellutehtaan rakentaminen. Onhan se miljardin investointi positiivinen ruiske pohjoisen kuitupuulle. Rukouksemme on kuultu! Päätökset rakentamisesta on tehty. Aikataulu on kiireinen. Näin uutisoi yhtiön puheenjohtaja radiossa.Viimeiset luvat ovat loppusuoralla

     

    Uusmetsäläinen

    Kumma juttu kun kukaan ei ole Suomessa  vastuussa näistä kansantaloudellisista eikä edes yritystaloudellisista järjettömyyksistä – ei edes Stora Enson silloinen toimitusjohtaja Jouko Karvinen.

    Kemijärven edellinen sellutehdas lopetettiin 10 vuotta sitten paljolti lyhytnäköisen kvartaaliajattelun tuloksena. Nyt joudutaan investoimaan samat miljardit eurot uudelleen. Välissä käytettiin satoja miljoonia euroja tehtaan lopettamisen jälkihoitoon.

    Jätkä

    Kemijärven tehdas olisi ehkä nykyaikana auttamatta vanhanaikainen, vaikkakin se lopetettaessakin tuotti voittoa omistajilleen.

    Lopetuspäätös oli kuitenkin todella mäntti päätös. Olisi kannattanut silloin jo laskea, kuinka kannattavaa olisi pykätä uusi tehdas vanhan viereen ja tehdä tehokkaammin ja puhtaammin – parempaa tavaraa kuin siihen asti.

    Ei sellutehtaallakaan sen rakennuksen seinät ja katto maksa käytännössä juuri mitään. Koneisto maksaa ja se ei ole mikään läpihuutojuttu saada toimimaan yskimättä.

    Metsuri motokuski

    Yritystaloudessa kannattamaton toiminta on hyvin lyhytaikaista. Parikin vuotta tapiollista yritystoimintaa on niin pitkäaika että toimia pitää tehdä. Ilmeisesti silloin kun Kemijärven tehdasta lopetettiin niin tuotteiden näkymät olivat niin huonot että kannattavalle toiminnalle ei ollut näköpiirissä. Onhan Kemijärvi tehtaalle aika huonossa paikassa. Raaka-aine on pitkien kuljetusten päässä sekä valmis tuote vaatii kuljetuksia satamaan. Ehkä tehdaskin olisi tarvinnut lisäinvestointeja jota ei sillä hetkellä ollut järkevä suorittaa.

    Muistaakseni ei oikeastaan muut kuin Kemijärveläiset kritisoineet tehtaan lakkaustusta mutta nyt jälkiviisaana voidaan nähdä muitakin vaihtoehtoja.

    Uusmetsäläinen

    Metsurimotokuskin muistikuvat eivät ihan pidä paikkaansa. Stora Enso ilmoitti Kemijärven sulkemispäätöksensä perusteluiksi puun saannin turvaamisen Oulun ja Kemin suurille integraateilleen. Kannattavuus ei ollut ongelma edes silloin.

    Kemijärveltä ostetuilla laitteilla on sittemmin tehty liukosellua ilmeisen kannattavasti Kanadassa.

    Karvinen on itsekin epäillyt tehdyn päätöksen järkevyyttä jo vuonna 2014 Hesarin haatattelussa.

    Ilman minkäänlaista jälkiviisautta voi listata Suomen teollisuushistorian suurimpia virheitä. Kemijärven sellutehtaan lakkauttaminen kuulunee TOP 10:een.

    Korpituvan Taneli

    Kemijärven tehdas oli todellakin, ainakin Suomalaisittain katsoen, loppuun ajettu. Tehdas olisi tietysti voitu uudistaa tai sitten se olisi voitu myydä ostajalle joka oli halukas sitä jatkamaan. Enso ei kuitenkaan halunnut, vaan mukamas turvasi muiden tehtaidensa puun saantia. Ainoa todellinen syy oli se että pelättiin kuitupuun hinnan nousua. Siinäkin arviossa taisi olla melkoinen laskuvirhe, ei uskottu kuinka valtava kasvu pohjois-Suomen metsissä todella oli.

    Samaa hömppäsyytä käytettiin Metsäliitto yhtymässä kun Kaskisten tehdas suljettiin, eikä toteutettu sitä, olemassa olevaa, ennakkosuunnitelmaa, että rakennettaisiin uusi linja tilalle. Puu ei kuulemma olisi riittänyt kaikille yhtymän tehtaille. Eli Metsäliitto pelkäsi myös kuitupuun hinnan nousua.

    Kun nämä tapaukset pitää mielessään, niin ymmärtää kyllä että metsäteollisuus on valmis tekemään radikaalejakin ratkaisuja pitääkseen raaka-aineen hinnan kurissa. Sanottakoon sitä sitten minkä ”poliseksi” tahansa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä

    Anteeksi, Taneli: En ymmärrä sanaa ”poliseksi”. Onko tuo jotain pohjanmaan Slangia?

    Korpituvan Taneli

    En tiedä missäpäin uusmetsäläinen metsäläisyyttä harrastaa, mutta kovat on hehtaarikertymät hakkuilta. Olen toki itsekkin saanut n. 100 kiintoa hehtaarilta pellon metsityksen ensiharvennuksesta. Se hakattiin energiapuuksi, siten että karsintaa tehtiin vain katkaistavalle puulle, jota sanottiin kokopuukorjuuksi.

    Tuo kohde oli kuitenkin kovin poikkeuksellinen. Totuus on kyllä se että monesti männyn ensiharvennuksessa joudutaan tyytymään vähempään kuin 40 mottiin hehtaarilta.

    Eli, minusta Tolopainen eiole virtuaalihenkilö!

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 110)