Keskustelut Metsänhoito Nordic Forest Fund – jatkuvan kasvatuksen rahasto

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 53)
  • Nordic Forest Fund – jatkuvan kasvatuksen rahasto

    Uusimmassa Metsälehdessä oli juttua tästä rahastosta:

    http://www.nordicforest.fi/nordic-forest-fund-i/

    ”Jatkuvan kasvatuksen menetelmällä tukkipuun osuus on korkempi ja laatu parempi, jolloin hakkuista saatu puun hinta on parempi”

    http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Metsauutiset/2014/9/Rahasto-ostaa-UPMlta-lisaa-metsaa/

    ”Kauppaan liittyy pitkäaikainen puukauppa- ja metsäpalvelusopimus UPM:n kanssa”

    Toisinsanoen ilmeisesti UPM on sitoutunut ostamaan puut ja tekemään hakkuut JK:n periaatteiden mukaisesti sekä myöskin sitoutunut johonkin hintatasoon näissä hakkuissa.

    Mielenkiintoista nähdä miten tässä käy, rahasto tavoittelee 5-7% reaalikorkoa sijoituksille.

    Metsälehden jutussa rahaston toimitusjohtaja Mikael Beck kuitenkin sanoo, että tilanteen mukaan käytetään myös ”perinteisiä menetelmiä” eli tehdään avohakkuita. Loppujen lopuksi me ulkopuoliset emme varmaan saa tietää kuinka suuri osa hakkuista tehdään JK:n periaatteiden mukaan.

  • Reima Ranta

    Tuossa edellä on nyt lukuja kaupoista.

    Jos laksemme paljaan maan arvoksi tuolla alueella esim. 400 e/ha ja siihen metsänuudistamisen jälkihoitoineen esim. 1700 e/ha, niin päädymme suunnilleen samaan hintaan kuin nuo ostetut 2-3 luokan metsät.

    Kumpi siis kannatta paremmin ostaa kyseiset metsät vai lähteä paljaasta maasta investoiden uudistamiseen.

    Reima Ranta

    En todellakaan ymmärrä, mistä ongelmasta Reipas nyt kirjoittaa. Männikköjen uudistaminen on lähes poikkeuksetta todella helppoa ja halpaa.

    Ammatti Raivooja

    Mites ne maanmuokkaukset ja raivaukset? Nämä kait niitä kuluja aiheuttaisi tai niiden puute ongelmia.

    MJO

    Reima:
    Jos laksemme paljaan maan arvoksi tuolla alueella esim. 400 e/ha ja siihen metsänuudistamisen jälkihoitoineen esim. 1700 e/ha, niin päädymme suunnilleen samaan hintaan kuin nuo ostetut 2-3 luokan metsät.

    Kumpi siis kannatta paremmin ostaa kyseiset metsät vai lähteä paljaasta maasta investoiden uudistamiseen.

    Niin ja jättää hakkaamatta uudistamiskypsät metsät? Mistä Reima meinaa saada tulot uuden hankkimiseen, jollei niitä saa koskaan hakata? Eikä uudistamisvelvollisuus ole mihinkään kadonnut.

    Sinne ns. jatkuvan kasvatuksen metsään täytyy jättää vähintään myytävää puuta 1700 euron edestä. Seuraavan kerran sieltä harsitusta rääseiköstä saadaankin 30 vuoden päästä muutamalla satasella ja juurikääpä jyllää.

    Timppa

    Reima Rannalle tiedoksi, ettei se männikköjen luontainen uudistus ole aina ollenkaan varmaa ja helppoa. Siksi mm UPM harjoittaa äestystä ja kylvöä. Jos luontainen uudistus onnistuisi muuten, niin tuskin yhtiöt rahaa keinolliseen uudistukseen tuhlaisivat.

    Omatkin havainnot kertovat aika monista ongelmista. Joskus ei synny taimia vaikka siemenpuita olisi vieressä. Naapurin maalla 10 vuotta sitten tehdyn n. 30 hehtaarin aukon uudistus on lähes epäonnistunut. Toki osasyynä on siemenpuiden kaatuminen. Mutta sekin kuuluu luontaisen uudistuksen riskeihin.

    Reima Ranta

    Lapsikin ymmärtää kumpi vaihtoehdoista on kannattavampi. Fund on tehnyt aivan järkeviä kauppoja, erittäin suurella todennäköisyydellä.

    Luontainen männyn uudistaminen on kokonaan kiinni siitä, onko itävää siementä tulossa vai ei. Ei niitä taimia sinne tiertenkään pyhästä hengestä ilmaannu. Männylle sopivan maan muokkaaminen on erittäin pieni kustannus, eikä aina tarvita sitäkään.

    Maata ei kannata myöskään muokata yhtään enempää kuin mitä on välttämätöntä, koska niin vain lisäät myöhempää työmäärää. Erikoisolosuhteet ovat luku sinänsä.

    Mitään yhtä kaavaa ei tässäkään ole. Ratkaisut ovat aina monen tekijän summia.

    Omiakin metsiä olen satoja hehtaareja uudistanut männylle ja niiden kehityksen seuraaminen on ollut ehkä mielenkiintoisinta koko metsäharrastuksessa. Mänty on ihanteellinen uudistettava.

    Ammatti Raivooja

    No mites se raivaus?

    MJO

    Reima:
    Omiakin metsiä olen satoja hehtaareja uudistanut männylle ja niiden kehityksen seuraaminen on ollut ehkä mielenkiintoisinta koko metsäharrastuksessa. Mänty on ihanteellinen uudistettava

    Reimakin näköjään kuuluu niihin 70 suomalaisen joukkoon, jotka omistavat vähintään 1000ha metsää.

    Gla

    Reima Ranta: ”Lapsikin ymmärtää kumpi vaihtoehdoista on kannattavampi. Fund on tehnyt aivan järkeviä kauppoja, erittäin suurella todennäköisyydellä.”

    Kyllä, tuolla hehtaarihinnalla homman pitäisi kannattaa niin kauan kuin hakattavaa riittää. Mutta kun pohditaan metsänhoitomenetelmiä, vaihtoehtojen tarkastelu on kiinnostavaa. Jos meillä on käsissämme omt tai mt-kuvio, meillä on ainakin seuraavat vaihtoehdot: Tehdä harsintaa ja luottaa siihen, että uutta taimikkoa syntyy hakattujen tilalle. Voidaan tehdä päätehakkuu ja uudistaa kuvio joko luontaisesti tai keinollisesti. Mahdollista on myös luopua metsästä ja koittaa hankkia tilalle uutta.

    Kahdessa ensimmäisessä vaihtoehdossa homma joko onnistuu tai sitten ei tai jotain siltä väliltä. Käytäntö on osoittanut, että riski epäonnistumiseen on iso harsinnassa ja luontaisessa uudistamisessa. Tässä vaihtoehdossa ei varttunutta metsää enää olekaan hakattavana, vaan jonkinasteinen raiskio, jonka hinta on selvästi alle sen, mitä rahasto siitä maksoi. Ajaudutaan kolmanteen vaihtoehtoon eli metsästä luopumiseen, mikä ei minusta voi olla kannattavan metsätalouden seurausta ja muutenkin vaikuttaa kovin etäiseltä ajatukselta jatkuvassa kasvatuksessa.

    Ammatti Raivooja

    Oisko edes kertoa mitä muokkaus, kylvö ja raivaus maksaa jk periaatteella hoidetuissa metsässä? Tähän asti olen oppinut, että ei mitään. Mutta jos rehellisesti puhutaan niin eihän metsänhoidosta ilman raivausta selviä vai mitä? Reimakin kuulemma muokkaa, kylvää jaraivailee metsiä mutta kyseenalaistaa muiden raivauksia ja nekin rahat kannattaisi käyttää uuden metsän ostamiseen. Itsekkin tietää,että eihän se mikään oikea vaihtoehto ole.

    No tämä menetelmä onkin se perinteinen eikä se tapa ole erilainen tässäkään rahastossa. Kovaa korkoa tavoitellessa niin ettei se vaan sitten pienenisi.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 53)