Täällä on varmaankin sellaisia konemiehiä jotka tuntee Nokka Jokerin.
Olisi sopiva harvennuslaite. Kokemuksia jos olisi kertoa, niitä tuleen. Näiden hinnat on kohtuullisella tasolla ja aika yksinkertainen tekniikka.
Jompi kumpi ryhmä on väärässä, kun puhutaan metsäkoneista: Joko suunnittelijat ja valmistajat, jotka käyttävät runsaasti resursseja kehittääkseen kevyen, kestävän ja tehokkaan koneen – Taikka väärässä ovat käyttäjät, jotka pumppaavat renkaat täyteen suolavettä, hankkivat vannepainoja ja pyrkivät nostamaan koneen painoa mahdollisimman korkealle, vaikka jäljet metsässä ovat hirveät.
Kuulin jostakin, että ajokoneitakin lisäpainotetaan!
Maataloustraktorin peräkärryn renkaisiin pannaan lisäpainoja, vaikka ne eivät ole edes vetäviä. Se on selvää, että maataloustraktoriin pannaan nokalle painoja, että etupyörät pysyisivät maassa.
Jos metsässä on niin tiheässä tukkirunkoja, että kone ei mahdu väleistä, onkin jo aika väljentää ja reippaasti.
Järki pitää olla uran teossa ja ainakin minä tekisin uran suhteen vaikka jalkatyötäkin, koska jälki on kaikkein tärkein.
No, viime vuosina ei koneiden painoista ole paljon puhuttu. Realiteetti on pitkäpuomisissa hakkuukoneissa, että painoa on kuusipyöräisillä koneilla 17-23 tonnia ja kahdeksanpyöräisissä 19-27 tonnia. Skaalan kevyemmät koneet ovat harvennushakkuupäille (n. 45-50 sentin kaatoläpimitta) ja skaalan järeämmät sitten puhtaille aukkopäille (75 sentin kaatoläpimitta).
Ajokoneiden painotusta en kyllä ole kuullut, enkä ymmärtäisikään. Traktorikalustossa on saatettu taka-akselille laittaa vannepainoja, koska takasiltasovitteinen järeämpi nosturi vaatii niitä.
Metsäperävaunuihin on nestepainotusta laitettu siksi, että on saatu vaunu vakaammaksi tyhjällä vaunulla ajettaessa, käännetyllä nivelaisalla moni vaunu on kiikkerä tyhjänä.
Niin, tarkoitin niillä tukkirunkojen säästämisellä ensiharvennusvaihetta, jolloin joutuu laatuharvennuksessa valitsemaan myöhemmin kasvatettavat rungot, silloin on pakko huonolaatuisessa metsässä jättää rungot laadun mukaan, ei koneen kulkemisen vuoksi.
Väljennysvaiheessa harvuus on sitä luokkaa, että keskiraskaillakin voi jo tehdä haamu-uran.
Eihän se koneen paino ratkaise ongelmaa. Pintapaine on se tekijä jonka sen jäljen jättää. Kevytkin kone tekee jälkiä jos siinä on renkaina ”sirkkelinterät”. Täytyy muistaa että rengaskoot varsinkin leveyksien osalta ovat vastaavasti kasvaneet painojen myötä.
Mutta kyllä nyt varmaan jo aletaan olemaan maksimirajoissa kun laillisesti ei enää koneita saa kohta siirtää kuin puolikkaalla. Perinteiset lavettiautot menevät joko akselipainoista tai sitten kokonaispainoista yli.
Kyllä se kokonaispainokin merkitsee.Muistaakseni asiaa on tutkittu ja painava kone,vaikka ei tekisi uriakaan,liikuttaa maata syvältä ja katkoo hiusjuuristoa.
Kun Kurulaiset hommasivat ensimmäisen koneenkuljetusauton, se tietenkin ostettiin sen mukaan, että sillä saisi isoimmatkin metsäkoneet laillisesti kuljetettua.
Käväisivät kuitenkin ajokunnossa olevien koneiden kanssa autovaakassa ja kauhukseen totesivat, että taisteluvarustuksessa (Telat ja ketjut päällä, tankit täynnä ja ”ihan normaalisti” kuraa rakenteissa) – useita tonneja ylipainoa.
Valmistajan ilmoittamat painot ylitettiin jopa tyhjillä koneilla muutamilla tonneilla.
Koneen painon valehteleminen pienemmäksi todettiin markkinointikikaksi, mutta niin se on, että ritiläautossa pitää olla vähintään neljä akselia.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.