Keskustelut Metsänhoito Neulaskato uhkaa metsiämme

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 45)
  • Neulaskato uhkaa metsiämme

    Erkki Lähde on päivittänyt metsätuhovisionsa nykyaikaan. Metsäradio 2.8.23 kohdasta 6:28 alkaen. Alla referaatti ohjelmasta:

    – kun kysyy latvojen taipumisesta ammattilaisilta, nämä eivät ole huomanneetkaan

    – ohjelmassa siirrytään ilmastonmuutoksen vaikutuksista sujuvasti avohakkuisiin

    – löytyi ihmisiä, jotka ymmärsivät, ettei metsää voi kasvattaa tasarakenteisena

    – jopa valtio hakkaa omia metsiä, jotka ovat todella vanhoja, yli 100 vuotiaita

    – männyssä pitäisi olla neulaset 3-5 vuosikasvussa, mutta nyt on vain yhdessä

    – ennen näin oli, mutta muutamassa vuodessa neulasten määrä on vähentynyt

    – minkälainen puu tässä on 40 vuoden kuluttua? Ei ole puuta ollenkaan, vain kuolleena maassa

    – avohakkuut tuhoavat hiilinielut

    – 3…5 metrisen männyn taimen kasvu pitäisi kiihtyä, mutta tässä viimeisin kasvu on vain puolet edellisestä

    – inventointitiedot kertovat, että puuston kasvu on heikentynyt

    – me saatoimme ennustaa, että kasvu tulee laskemaan

    – kun neulasia on vain yhdessä vuosikasvussa, puu ei voi yhteyttää tehokkaasti

    – taustalla on raaistunut uv-säteily

    – jos olisin hakannut tämän ja saanut rahat, sitten sanon pojalleni, että kerää sinä seuraavat rahat 50 vuoden kuluttua, taitaa jäädä keräämättä

    – neulasten hupeneminen on 1-2 vuodessa kiihtynyt

    – ammattimies sanoo harsuuntunutta kuusta vanhaksi, mutta ei nuo ole vanhoja. Kuusi elää etelässä 250 vuotiaaksi, mutta nuo ovat 100 vuoden molemmin puolin

    – nuorena hitaasti kasvaneesta puusta maksetaan enemmän kuin höttöpuusta

    https://areena.yle.fi/podcastit/1-66163185

    Melkoisen ristiriitainen ohjelma, sekoitus jk-propagandaa ja ilmastonmuutosta. Mitä mieltä, onko männyissä viime vuosina tullut nopeasti pahenevaa neulaskatoa, jota ammattilaisetkaan eivät ole huomanneet?

  • Kurki

    Suomen metsien kasvuhan ilmoitetaan joka vuosi ja sitä tietoa tarvitaan mm. Maankäyttösektorin nettonielua laskettaessa.

    Puuston vuotuinen kasvu vuosien 2019─2022 aineistosta laskettuna oli 103,7 miljoonaa kuutiometriä, kun vuotta aiemmin arvioitu kasvu oli 103,2 miljoonaa kuutiometriä. Kasvun lisäys uusimmassa mittauksessa selittyy Ylä-Lapin metsin kasvun lisäyksellä.

    https://www.luke.fi/fi/seurannat/valtakunnan-metsien-inventointi-vmi/vmi2022-tulokset-valmistuneet-ylalapissa-suuri-puuston-ja-kasvun-lisays

     

     

    Apli

    Keski Suomessa mäntyjen kasvu ollut suht normaalia enkä ole huomannut neulaskatoa, hirviä tosin tuntuu olevan reilusti kuten aina… Muutenkin kesä ollut puunkasvussa erinomainen, aukkoihin tullut vielä reilusti koivun siementä.

    Visakallo

    On tosiaan tullut reilusti koivun siementä, paikoitellen nilkkaan asti!

    R.Ranta

    Meni kaksi  kesää, etten ehtinyt käydä Lapin metsiä kiertämässä ja nyt käydessä, metsät näyttivät erittäin terveiltä ja hyvävoimaisilta. Nuorissa puustoissa tietysti kasvu korostetusti silmämääräisesti näkyy.

    Vaikka en käynytkään missään Ylä-Lapissa, jossa tutkimuskin osoittaa kasvun lisääntyneen, niin oma silmämääräinen havainto tukee vahvasti samaa Etelä-Lapissakin.

    Kuusissa oli vaivaa muutama vuosi seitten, jota sitäkään ei ollut nyt havaittavissa. Kolme neulaskertaa näkyi tässä vaiheessa männyissä, kun vanhimmat eivät olleet vielä pudonneet.

    On se todellakin rajua tuo koivun siemennys. Avokätinen on luonto siementämisessä.

    Rukopiikki

    Koivun siemensato on ihan normaali hyvä. Ei mitenkään erikoisen runsas. Nyt sattui vain kukinta ja säät että paljon varisee samaan aikaan. Omissa idätyksissä myöhempään variseva siemen on ollut parempaa, joten olen kerännyt koivun siementä syyskuulla kun lehdet alkaa kellastua. Koivun siementähän varisee talveen asti. Joskus näkee koivussa siemeniä vielä kevätpuolellakin.

    Gla

    Nosto, suorittavan kuvien takia.

    suorittava porras

    Jotain poikkeuksellista männnyn neulasten kellastumisessa on , kun en ole vastaavaa aiemmin nähnyt maastossa liikkuessani. Viimeiset neljä vuotta olen katsellut tilannetta pyörän selästä käsin samoilla tienoilla viiden eri paikkakunnan alueella. Kuvan aineisto löytyy omasta kunnasta.

    Mielenkiintoista nähdä ,miltä maisema näyttää tulevien sateiden ja ruskan päättymisen jälkeen. Nyt keltainen väri on vallitseva sekä koivikoissa ,että männiköissä. Vanhoja kuusia vaivaa tähtikirjaaja sekä kirjanpainaja lisäten ruskeaa sävyä maisemaan.

    A.Jalkanen

    https://metsainfo.luke.fi/fi/cms/opas/tuhonaiheuttajaluettelo/versosurma-2

    http://www.luke.fi/fi/uutiset/uusi-tauti-etelanversosurma-havaittu-suomessa-ensimmaisen-kerran-syksylla-2021

    Alkukesän kuivuus on voinut stressata mäntyjä. Huolissaan kannattaa olla sitten jos uusimpia neulasia kuolee viimeisistä vuosikasvaimista. Silloin kyseessä voi olla surmakka tai etelänversosurma. Mitä voi tehdä? Ainakin harventaa tiheiköt ja toivoa että jäljelle jääneet puut toipuvat kun kuivuus hellittää. Jos mäntyä kasvaa liian hienojakoisella maaperällä, sitten voi puulajin vaihto auttaa (kuusi, hieskoivu, tammi jne.).

    Timppa

    Hyvin meillä Keski-Suomessa havupuut voivat.

    veikko.knuutila

    Tämä on asia jossa kaikki ovat oikeassa. Neulaskato on monen asian summa. Maa on monena keväänä ollut roudassa etelässäkin. Kevätahava on pudottanut hangille ennätysmäisesti neulasia. Ne näkyvät vain pienen hetken, joko sataa uutta lunta päälle tai lumi sulaa ja neulaset varisevat varvikkoon. Ne eivät näy tutkijoiden päätteillä. Neulasten pudottaminen on puiden darvinismiä. Keino pysyä hengissä.

    Ahavan jälkeen on ollut usein kuiva kevät, joka altistaa puita kaarnakuoriaisille. Yhden totuuden esittäminen harsuuntumisesta on älyllistä epärehellisyyttä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 45)