Keskustelut Metsänhoito Neulaskato uhkaa metsiämme

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 45)
  • Neulaskato uhkaa metsiämme

    Erkki Lähde on päivittänyt metsätuhovisionsa nykyaikaan. Metsäradio 2.8.23 kohdasta 6:28 alkaen. Alla referaatti ohjelmasta:

    – kun kysyy latvojen taipumisesta ammattilaisilta, nämä eivät ole huomanneetkaan

    – ohjelmassa siirrytään ilmastonmuutoksen vaikutuksista sujuvasti avohakkuisiin

    – löytyi ihmisiä, jotka ymmärsivät, ettei metsää voi kasvattaa tasarakenteisena

    – jopa valtio hakkaa omia metsiä, jotka ovat todella vanhoja, yli 100 vuotiaita

    – männyssä pitäisi olla neulaset 3-5 vuosikasvussa, mutta nyt on vain yhdessä

    – ennen näin oli, mutta muutamassa vuodessa neulasten määrä on vähentynyt

    – minkälainen puu tässä on 40 vuoden kuluttua? Ei ole puuta ollenkaan, vain kuolleena maassa

    – avohakkuut tuhoavat hiilinielut

    – 3…5 metrisen männyn taimen kasvu pitäisi kiihtyä, mutta tässä viimeisin kasvu on vain puolet edellisestä

    – inventointitiedot kertovat, että puuston kasvu on heikentynyt

    – me saatoimme ennustaa, että kasvu tulee laskemaan

    – kun neulasia on vain yhdessä vuosikasvussa, puu ei voi yhteyttää tehokkaasti

    – taustalla on raaistunut uv-säteily

    – jos olisin hakannut tämän ja saanut rahat, sitten sanon pojalleni, että kerää sinä seuraavat rahat 50 vuoden kuluttua, taitaa jäädä keräämättä

    – neulasten hupeneminen on 1-2 vuodessa kiihtynyt

    – ammattimies sanoo harsuuntunutta kuusta vanhaksi, mutta ei nuo ole vanhoja. Kuusi elää etelässä 250 vuotiaaksi, mutta nuo ovat 100 vuoden molemmin puolin

    – nuorena hitaasti kasvaneesta puusta maksetaan enemmän kuin höttöpuusta

    https://areena.yle.fi/podcastit/1-66163185

    Melkoisen ristiriitainen ohjelma, sekoitus jk-propagandaa ja ilmastonmuutosta. Mitä mieltä, onko männyissä viime vuosina tullut nopeasti pahenevaa neulaskatoa, jota ammattilaisetkaan eivät ole huomanneet?

  • kuusenkiertäjä

    Uhkakuvien maalailu on kovassa nosteessa. Tähän ei yksin syyllisty yksittäiset henkilöt vaan valtamedia ja varsin voimakkaasti. Esim lintulenssun uhkakuvat. Thaimaassa oli kuulemma ollut kyseinen lenssu jokunen vuosi sitten. Etsiskelin asiasta juttua. Ilmeisesti jopa 8 ihmistä kuollut siellä siihen. No paljonko se thaimaan väestöstä? Ei kovin paljon.

    Ilmeisesti nyt pitäisi ajaa uusi pandemia sisään ja päästä tökkimään ihmisiin uutta piikkiä. Suurin osa kun uskoo vieläkin mediaan 99%:sti

    Nostokoukku

    Uhkakuvat ovat tosiaan muotia. Planeetan hurjimman myrskyn tulosta uutisoitiin viikko, pandemiat ovat uhkana, kuumuus kärventää koko maapallon ja metsäpalot polttavat kaikki metsät. Lääketeollisuudelle on kuulemma tukuttain erinomaisia lääkkeitä, enää ei tarvitse kuin keksiä lääkkeisiin sopiva sairaus.

    Kurki

    Ilmastokonsensusvaltapiiri vaatii uhkakuvia Suomen luonnosta, ääri ilmiöitä, luontokatoa, monimuotoisuuskatoa, joita ei tänäkään vuonna Suomen luonnossa ole vielä ollut. Suomessa mitattu korkein lämpötila +37,2 astetta ei sekään ylittynyt.

    Minulla metsien kasvun hyvä indikaattori on Metsähallituksen männyntaimikko, jonka ohi melkein joka päivä ajan. Tänä vuonna pituuskasvu on jonkin verran vähemmän kuin viime vuonna 2022. Viime vuotinen kasvu on vähän pitempi kuin edellinen 2021, joka taas oli reilusti pitempi kuin 2020.Vuoden 2020 kasvu jäi puoleen vuoden 2019 vuoden kasvusta.

    Kesä 2018 oli ennätys lämmin ja sen seurauksena 2019 männyntaimikoiden pituuskasvu oli ennätysmäinen. Pisimmät mittasin 75 cm, siis muualla kuin tässä indikaattoritaimikosssa. Kesä 2019 oli kolea, josta seurasi 2020 vuoden kasvun romahdus.

     

    A.Jalkanen

    Kasvun yleistäminen yksittäisistä puista koko maahan voi mennä vain pieleen. Katsoin tässä lähellä kalliolla kasvavia mäntyjä ja niissä viime vuoden kasvu oli poikkeuksellisen lyhyt. Kun taas sitä edellinen oli keskimääräinen ja tämänvuotiset hyviä, kolme-neljä kertaa edellisen pituisia.

    Kurki

    Tuo minun indikaattoritaimikko näytti oikein vuoden 2020 kasvun valtakunnallisen romahduksen, joka oli Lukenkin arvio. Lapissa oli 2019 versosurmaepidemia männyssä Suomussalmi idässä eteläisintä surma-aluetta.

     

    Timppa

    Paikalliseen kasvuun vaikuttaa voimakkaasti myös paikalliset sääolot, erityisesti sadanta.  Sitten on vielä paikallisen lähes yksilökohtaista vaihtelua, mikä johtunee maaperän vaihtelevista oloista säilöä vettä.

    Gla

    Juttusarja alkaa jo edellisessä metsäradiossa, kohdasta 21:25 alkaen.

    https://areena.yle.fi/podcastit/1-66103971

    Jotenkin tuntuu, että mutkia vedetään suoraksi sielläkin.

     

    Moreeni

    Paikkatietoikkunasta löytyy männyn neulasista kertova värikartta kahden vuoden välein. Sen mukaan ainakin etelä-savon joillakin alueilla männyn neulasissa tapahtui merkittävä väheneminen jo vuosien 2017 ja 2019 välillä. 2021 kartassa taas neulaset ovat lisääntyneet vuodesta 2019 mutta ovat alemmalla tasolla kuin 2017.

    Ihmettelin tuota jo muutama vuosi sitten mutta aloin epäilemään datan luotettavuutta.  Datan kerääjä ja julkaista on Metla.

    Rukopiikki

    Keväthangilla 2019 hiihdellessä minäkin huomasin että neulaskertoja puuttuu. Se kesä 2018 oli niin helteinen ja kuiva että pistin oitis syyksi sen. Joten ei se aiheuttanut sen kummempaa ihmettelyä.

    A.Jalkanen

    VMI:ssä julkaistut koko maan kasvutiedot eivät ymmärtääkseni ole yhden vuoden kasvuja, vaan viiden vuoden liukuvia keskiarvoja, joten vaihtelutkin siinä liudentuvat ja ovat todellisuudessa suurempia vuosien välillä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 45)