Keskustelut Luonto Neonikotinoidimyrkkyjä kaikkialla – metsissäkin

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 38)
  • Jovain

    Taimitarhoilla tuholaismyrkyt ruiskutetaan suoraan taimistoon tai käsitellään lajittelulinjastolla. Samoin rikkaruohomyrkyt ruiskutetaan suoraan kasvatusalustoille. Käytetty menettelytapa tarkoittaa sitä, että taimien kanssa tekemisissä olevat työntekijät eivät ole voineet välttyä altistumiselta. Eivät välty metsässäkään.

    Luulisi että ympäristöystävälliset keinot ovat hyvinkin yksinkertaisia kehittää. On kehitetty myös glyfosaatin korvaajaksi kuumahöyrypuhallin, joka räjäyttää kasvuston, siinä kuin glyfosaattikin ja on taatusti ympäristöystävällinen ja terveydelle vaaraton.

    Puu Hastelija

    Kuumahöyrypuhallin, miksi ei vaikka nestemäistä typpeä? Näkyvä kasvusto pois, mutta juuristo säilyy, toisin kuin systeemisillä tuotteilla.

    Jätkä

    Jo aikojen alussa neuvottiin istuttajille: ”Käyttäkää suojakäsineitä taimia ja taimipakkauksia käsitellessänne ja peskää kädet etten ateriointia tai tupakointia”.

    Syynä oli Tukkimiehentäin torjunta-aine, joka häveliäisyydestä johtuen jätettiin paljastamatta myrkyksi. Se ei siis ole torjunta-aine, vaan myrkky, joka tappaa täin, kun se on kalvanut taimen kuorta.

    Täi siis tappaa ainakin yhden taimen, ennenkuin se itse kuolee. Kun kunnon epidemia tulee alueelle, saattaa myrkytettyjä taimiakin kuolla hyvinkin paljon.

    Metsänuudistusalojen käsittely kuumahöyryllä maksaa ilmeisesti niin paljon, että puunkasvatus ei sillä menetelmällä ole enää järkevää.

    A.Jalkanen

    Sekin auttaisi jos kannot saisi käsiteltyä sellaisiksi ettei täi voi niissä lisääntyä. Jos keksittäisiin aine, se menisi kantoon samalla kuin tyvilahon torjunta-aine.

    Jovain

    Ennen käytettiin täystuhoa, olisi sekin ollut riittävä myrkky tukkimiehentäille ja sen levittäjälle. Sitä ovat myös nykyiset torjunta-aineet, hyvä että kielletään. Suhtautumisella ei niinkään tunnu olevan väliä, minkälaiseen torjuntaan käytetään, mutta taloudellisella tuloksella on jo väliä. Mikä on taloudellinen tulos, käytetään keinoista kaihtamatta. Ennen käytettiin mm. vesakoiden torjunnassa reppuruiskuilla ja jopa lentolevityksenä.

    Suhtautuminen torjunta-aineisiin on hämmästyttävän leväperäistä vielä tälläkin hetkellä. Voidaan sanoa, että käytetään jopa ”käsidesinä”, vaikuttavat myös ihon kautta. Hyvä ettei korren vahvistajana. Toimivat ainakin tuleennuttajana, mikäli syöpätilastoihin on uskominen.

    Jätkä

    Anneli:”Sekin auttaisi jos kannot saisi käsiteltyä sellaisiksi ettei täi voi niissä lisääntyä. Jos keksittäisiin aine, se menisi kantoon samalla kuin tyvilahon torjunta-aine.”

    Onko joku tutkinut Harmaaorvakan vaikutusta tukkimiehentäihin? Sekään ei tosin tapa. Kantokäsittelyaine pitäisi suhauttaa kantoon myös talvihakkuussa, koska tuoreen pihkan tuoksu lienee se houkurtin, joka täitä saa liikkeelle ja syömään.

    Gla

    Jovain, määritteletkö vielä nykyisten aineiden aiheuttamat haitat? Ne täytyy olla tiedossa, jos jotain aletaan kieltää. Ellei haitat ole tiedossa, millä perusteella pidät kieltoa hyvänä asiana? Siksikö, että kenties jollain suuremmilla käyttömäärillä niistä aiheutuu havaittavia haittavaikutuksia?

    A.Jalkanen

    Olet Jätkä oikeassa: kanto on tukkimiehentäin kannalta tuore vielä keväällä talvihakkuun jäljiltä. Tulee liian kalliiksi, jos kaikki kannot pitää käsitellä myös talvella.

    rööri roope

    Myrkynmyyjä Ikonen Juvalla on myyny aineita 1960 luvulta asti ja edelleen myy.Tietääkseni ei suurempia sairauksia.Suojavälineet olleet varmaan käytössä koko ajan.

    Onhan sinä aikana menny senkin kaupan myrkkyjä luontoon tolkuton määrä ja menee edelleen.Tää on vain yksi monista myyjistä.

    Nykyisin myrkkyjä  mainoksissa kutsutaan kasvien suojeluaineiksi.

    Korpituvan Taneli

    60-luvulla männyn istutusala lepäsi aina yhden kesän hakkuun jälkeen ja sitten vasta istutus. Juuri tukkimiehen täin takia. Kuusellahan tämä ei onnistu kun maa heinittyy liikaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 38)