MJO:lle
En ajatellut ”omaa napaani” kun kirjoitin, että pinta-alaverotus voisi olla yhteiskunnan kannalta oikeudenmukaisempaa. Lähinnä tarkoitin olevani Wahlroosin kanssa samaa mieltä, ”että verouudistus oli tyhmä”.

Avauksen mukaiset Wahlroosin perustelut mielipiteelleen olivat mielestäni hyvät ja painavat. Ilmeisesti hänkään ei ajatellut omaa napaansa moittiessaan Suomessa nykyisin voimassa olevaa metsäverojärjestelmää.

En tarkoittanut vastauksillani, että nykyiseen puunmyyntiverojärjestelmään pitäisi palata. Metsäveropolitiikallekkin olisi eduksi, jos se ei olisi kovin tempoilevaa. Toivottavasti motivaatio taimikoiden hoitoon ja myös hakkuisiin joskus tulevaisuudessa paranee.

Siinä vapaaehtoisessa yhdistelmässä on ajatus, että sellainen metsänomistaja, jolla on puunmyyntiaikeita ja -haluja, voisi maksaa osan verosta pinta-alan mukaan ja saisi hyvityksenä pienemmän myyntiveroprosentin. Valinta olisi määräaikainen, esim. 10 vuotta.
Tämä laittaisi puuta liikkeelle ja helpottaisi esim. metsätilojen sukupolvenvaihdoksia.

Ei enää muutoksia puunmyynnin verotukseen. Ei ainakaan mitään lisäyksiä. Jo nykyisetkin kiemurat näyttää olevan monelle puuntuottajalla vaikeasti ymmärrettäviä puhumattakaan metsäsektorin ulkopuolella olevista. Puunmyyntitulo on selkeästi pääomatuloa, joten sellaisena sitä myös pitää verottaa.

Aiempi pinta-alavero oli hyvä, sitä mieltä on moni, mutta silloin oli moni asia toisin. Silloin oli hintasuositussopimukset, ja tuottaja sai likimain saman hinnan puusta riippumatta korjuu- ym. tekijöistä. Nyt markkinatalous säätelee hinnan, ja tienvarsileimikosta tuottaja voi pyytää enemmän.
Silloin oli maanhankintalaki, jonka vuoksi puuntuottajakunta oli suppea koostuen pitkälle maataloustuottajista jolloin tuollainen verotusmuoto saattoi jotenkin olla hyväksyttävissä, etenkin kun nykyinen pääomatuloveromuoto ei ollut silloin voimassa.

Jo nykyinen metsävähennysjärjestelmä on sudenkuoppa, johon moni on pudonnut ja josta on ollut hyötyä paljon vähemmän kuin uskotaan. Metsävähennys on nostanut kiinteistön hintoja ja alentanut puun hintaa. Metsävähennyksen käyttö poistaa mahdollisuuden katua tehtyä kiinteistökauppaa, koska vähennys tuloutuu kiinteistä myydessä. Ainoa hyöty lienee kiinteistöjen omistuksen lievä keskittyminen, mikä onkin ollut tavoitteena, mutta kovin pientä on keskittyminen ollut siitäkin huolimatta.

Puun saatavuus ei ole ongelma. Puuta kasvaa riittästi. Sitä riittää kaikille, jotka sita haluavat ostaa. Ei muuta kuin kaupoille vaan..

Kuolinpesien puut ovat aina mädäntyneet pystyyn, ainakin ns. hyvinvoinnin ajan eli noin 50 vuotta. (se on aika usein kiertoaikaa lähellä)

Verotustapa ei tunnu vaikuttavan asiaan.

Puun takaa: ”Siinä vapaaehtoisessa yhdistelmässä on ajatus, että sellainen metsänomistaja, jolla on puunmyyntiaikeita ja -haluja, voisi maksaa osan verosta pinta-alan mukaan ja saisi hyvityksenä pienemmän myyntiveroprosentin. Valinta olisi määräaikainen, esim. 10 vuotta.
Tämä laittaisi puuta liikkeelle ja helpottaisi esim. metsätilojen sukupolvenvaihdoksia.”

Noin varmaan artikkelissa mainittu kaverikin asiaa oli pohtinut. Teoriassa hyvä juttu, mutta käytännössä ole samoilla linjoilla kuin putte. Lisäksi tulee pinta-alaverotuksen määräytymisperusteiden aiheuttama ylimääräinen työ eli kustannus jonkin maksettavaksi. Vaarana on myös luoda porsaanreikiä markkinoille, kuten edellissä muutoksessa tapahtui. Vaikka moni niistäkin osasi hyödyn korjata, en jaksa uskoa reikien parantavan alan toimivuutta ainakaan, jos tarkastellaan vähänkään pitempää ajanjaksoa.