› Keskustelut › Puukauppa › Nalle: Pinta-alavero on maailman paras vero.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5

  • Nalle: Pinta-alavero on maailman paras vero.

    Lähetetty: 8.11.2012, 11:25

    Björn Wahlroos

    Energia on metsäteollisuudelle suuri kuluerä, mutta Wahlroosin mielestä täällä suunnitellaan vain tuulimyllyjä, jotka maksavat paljon mutta joita kukaan ei halua minnekään – vieläpä maassa, jossa tuulee vain vähän ja paukkupakkasilla ei ollenkaan.

    Rikkidirektiivi oli tietysti huono asia, samoin puun hinta on liian korkea.

    Wahlroos moittii myös metsäverotusta. Suomessa veroa maksetaan nykyisin puun myyntituloista, kun aiemmin veroa maksettiin metsien kasvun mukaan joka vuosi saman verran.

    – Täytyy lopultakin myöntää, että verouudistus oli tyhmä. Pinta-alavero on maailman paras vero.

    Wahlroosin tulkinnan mukaan vanha pinta-alavero kannustaa myymään, koska puun myyntituloilla maksetaan vuotuiset metsäverot. Sen sijaan nykyinen myyntivero ei kannusta, koska verot välttää sillä, ettei myy puuta.

    – Kuolinpesien puut seisovat mätänemässä, hän taivastelee.

    Tekijä
    ihmettelijä
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • jees h-valta 9.11.2012, 12:27

    Vanhaan ei paluuta ja uusia visioita vain peliin kuten ”nallekin” kuitenkin juttunsa loppupuolella. Eli kuidun ja energiapuun tarpeet jotka tulevat kemiallisen teollisuuden tarpeisiin tulevat pitämään metsätalouden ja metsäteollisuuden kannattavuutta yllä.
    Mekaaninen ei.

    A.Jalkanen 10.11.2012, 09:25

    Myyntiveroa puoltaa sekin seikka, että se mahdollistaa ilmaisen luonnonhoidon: metsänomistajille asetetaan velvoitteita erityiskohteiden suojeluun. Pinta-alaveron vallitessa näiden ala kannattaisi olla mahdollisimman pieni. Myyntiverosysteemissä metsänomistajalle ei tule kohtuuttomasti kuluja vaikka kohdistaa osan tilan pinta-alasta suojeluun ja maisemanhoitoon. Järjestelmä on erittäin kustannustehokas. Pinta-alaveron oloissa tarvittaisiin metso-rahaa ja soidensuojelurahaa paljon enemmän.

    Määräaikaista varainsiirtoverohuojennusta voisi kokeilla. Samoin voisi kokeilla systeemiä jossa osa metsätulosta voitaisiin saada verovapaana osinkotulona kuten yrittäjät saavat (osuus nettovarallisuudesta).

    Jesselle: miksi noin negatiivinen suhtautuminen mekaaniseen puoleen? Kun selluteollisuus vähenee, ei tarvita uutta ydinvoimalaa. Puuston hyvä kasvu voidaan kohdistaa puutuotteisiin ja energiaan. Hiilipolitiikka puolustaa sitä että suurempi osa puuston kasvusta tulisi käyttää pitkäikäisiin tuotteisiin, kuten puurakenteisiin.

    hemputtaja 10.11.2012, 10:47

    Täytyy välillä tarkentaa mielipidettään.

    Olen siis Wahlroosin kanssa samaa mieltä, että pinta-alaveron hylkäys oli yksi armaiden päättäjiemme mokista ja siinä meni hukkaan monta hyvää mahdollisuutta.

    Silti en kannata paluuta. Kyllä myyntiveronkin kanssa pärjätään. Voi silläkin hakkuita säädellä. Saisivat kyllä muuttaa sen kunnallisveroksi ja poistaa oman työn verottamisen.

    Kaiken maailman raskaita uudistuksia vihelletään koko ajan. On organisaatioiden muutoksia, lainsäädäntöä, kuntaliitosta, peräpukamaa, yhdistysten tappoa, jne.

    Yhteistä noille tuppaa olemaan hätäily. Ei edes ehditä kunnolla sopeutua kun jokunen pölvästi aloittaa moittimisen ja uuden pykäämisen.

    Korpituvan Taneli 10.11.2012, 14:50

    Vai vielä pinta-alavero takaisin, älkää naurasttako vanhaa Tanelirukkaa hengiltä.

    Tuli vieraita, jatkan vähän myöhemmin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    metsä eemeli 10.11.2012, 16:55

    Siirryin jo vapaaehtoisesti aikanaan myyntiveroon.Syy:koska metsävero ja palkkatulo laskettiin yhteen ja sen jälkeen vero määrättiin.Näin ollen metsäveron osuus nousi.
    Myyntivero on tasapuolisempi kaikille.

    putte 10.11.2012, 17:00

    >>Samoin voisi kokeilla systeemiä jossa osa metsätulosta voitaisiin saada verovapaana osinkotulona kuten yrittäjät saavat.<<

    Mielenkiintoinen ehdotus, mutta pelkäänpä ettei järjestelmämme taivu siihen.
    Sitäpaitsi osingot kuuluvat ketjuverotuksen piiriin, eivätkä ne ole kovinkaan kevyesti verotettuja. Listattujen yhtiöiden osingosta yritys maksaa yhteisöveron ja osingonsaaja tuloveron, siis 24,5%+21%=45,5%.
    Listaamattomattomien yritysten kohdalla osingoista pääsee vähän kevyemmällä, usein pelkällä yhteisöverolla 24,5%, mutta isompien osinkojen osalta pienyrittäjienkin verotus nousee herkästi yli tuloveroprosentin.

    Korpituvan Taneli 10.11.2012, 17:15

    Pinta-alaverohan on niin alkeellinen verotuskäytäntö kuin olla ja voi. Varmaan nuoriso jo naureskelee sille, samoin kun me olemme aikanaan kouluaikoina naureskelleet sille että aikanaan taloista maksettiin veroa ikkunaruutujen koon ja lukumäärän mukaan.

    Pinta-alaveron pohjana oleva luokitussysteemi oli raskassoutuinen ja kallis ylläpitää. Se asetti myös metsänomistajat eriarvoiseen asemaan keskenään. Joissakin kunnissa luokitus oli peräisin 40-luvulta, joissakin se oli tarkistettu 80-luvulla. Täälläpäin ojitettujen soiden suuri määrä sekoitti pakkaa. Naapurikunnassa jo 80-luvun alun ojitusalueet olivat verolla ja toisessa (esim Tanelin kotikunta) kaikki sodanjälkeiset ojitukset olivat loppuun asti joutomaan nimikkeellä.

    Täällä yritetään väittää, että pinta-alavero kannustaisi tehokkaampaan metsänkäyttöön ja niinhän se tosiaan teoriassa pitäisi tehdäkkin, mutta käytännössä asia on, kumma kyllä, toisin.
    Kun maataloudessa siirryttiin pinta-alaverosta tulojenmukaiseen verotukseen, alkoi oikein maatalouden tehostumisen aika. Satotasot (per ha) nousivat huikeasti, nimenomaan tuotantopanosten noustessa kohisten.
    Sama tilanne oli metsäverotuksen muutosten suhteen, metsänhoito tehostui.

    Ihminen on niin kumma elukka että haluaa välttää veronmaksua viimeiseen saakka. Niinpä kun tulojen mukainen verotus mahdollisti hoitokulujen vähentämisen, niin eihän se metsän hoidattaminen enää niin kalliilta kuulostanutkaan.

    Tuo, ettei kunta saa mitään metsäverosta on toki puute, mutta sitä voidaan korjailla kyllä, vaikka ei muuten veron määräytymisperusteisiin puututtaisikaan.

    Terveisin Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli 10.11.2012, 22:10

    Kuten Metsä-Eemeli ja harrastelija, siirryin myyntiverotukseen heti.
    Olin ostanut 80-luvulla 40 ha taimikkoa ja rääseikköä. Kotitilallakin olin joutunut harsintajätemetsiä aukottamaan ihan riittävästi. Valinta oli siis selvä.
    Senverran itsekäs olen etten sentään valitse verojärjestelmääni kansantalouden kannalta.

    Edellä on vedottu sini-puna akseliin ja demari presidenttiin muutoksen toimeenpanijoina. Kaikki tuo on totta, mutta pitää muisti riittää myös vähän kauemmas.
    Metsäverotus oli ollut kaupunkilaisten hampaissa jo vuosikymmeniä, eli maatalouden veromuutoksesta asti. Kyllähän se aika erikoinen jäänne olikin, verojärjestelmä, jolla ei ollut kunnon kosketuspintaa todellisiin rahavirtoihin.
    Myös minä pidin tätä muutosta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden voittona.
    Jo 80-luvun alkupuolella perustelin reippaahkoja metsänuudistamisiani sillä että myyntivero tulee kuitenkin jossain vaiheessa. Kun keskustelin tästä verotoimistossa työskentelevän tuttavani kanssa, joka myös on metsänomistaja, hän aidosti hämmästyi ja muisti kyllä, kun muutos oli tosiasia, sanani.
    Ihmettelin vain sitä, miksi muutos venyi niin pitkään.

    Ainoa haittapuoli muutoksessa oli kuntien jääminen nopen osille. Verotulot muodostuvat muutenkin vuoden tulojen mukaan yhteiskunnalle. Miksi metsänomistajien pitäisi toimia siinä yhteiskunnan rahamassin turvaajina ja puskuroijina?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    putte 11.11.2012, 07:48

    Taneli:
    >>Ainoa haittapuoli muutoksessa oli kuntien jääminen nopen osille.<<

    Aivan "nopen osille" kunnat eivät näiden verotulojen osalta jää nykyisinkään. En tarkemmin tunne jakoperusteita, mutta kuntien jako-osuuksissa on olemassa tietty metsäerä, joka ohjaa puunmyynnistä kertyneitä verotuloja kunnille (Ks. VTL 13§).

    mehänpoika 11.11.2012, 18:18

    Nykyinen puunmyyntituloon perustuva metsäverojärjestelmä toimii hyvin sellaisilla metsänomistajilla, joilla on suurehkot tai suuret ansiotulot ja tietoa sekä taitoa pysyä mukana metsäverotukseen liittyvien asioiden ja ohjeiden soveltamisessa käytäntöön oman metsäomaisuutensa hyödyntämisessä.

    Kaikkein helpommalla pääsee, jos ei tee metsälleen mitään. Silloin ei esim. tule metsänhoitoon kohdistuvia arvonlisäverollisia ostoja eikä puukaupan yhteydessä ostajan maksamia arvonlisäverosuorituksia, jotka ovat aika kiusallisia palauttaa takaisin vuosittain aina helmikuun loppuun mennessä.

    Myös puunmyyntiverotukseen vähennyksinä vaikuttavavia metsänhoitokustannuksia ei silloin pääse syntymään, ja verolomakkeenkin (2C) pystyisi laatimaan jopa omatoimisesti. Tietysti näin vältytään kokonaan puunmyyntituloilta. Silloin metsätalouteen kohdistuvia vähäisiä kuluja, kuten vuotuiset tarkastusmatkat palstalle, metsänhoitomaksu, metsävakuutusmaksu tai Metsälehden kustannus, ei jaksa kirjata verolomakkeen täytön vaivalloisuuden vuoksi.

    Näin ajattelee varmasti moni huonomuistisuutta poteva vielä työkykyinenkin eläkeläinen. Silti omasta metsäpalstasta on vaikea luopua sivulliselle. Eläkkeellä tulee toimeen ja tunnearvot metsään säilyvät eliniän. Omat jälkeläisetkin voivat olla niin raskaasti velkaisia, että heitä ei vastikkeella saatu metsänomistus kiinnosta. Verotuksen byrograattisuuskin voi olla pelkona nuorilla jo etukäteen. Metsänomistuksen kannattavuuden hiipuminenkin voivat olla syynä nuoremman polven haluttomuuteen metsänomistajaksi.

    Tällaisia kerran vuodessa tehtäviä vaivalloisia kirjanpitoon perustuvia metsäveroilmoituksia ei tarvinnut entisen verojärjestelmän vallitessa huonomuistisenkaan sorhata veroilmoitukseensa. Ei tarvittu sivullisten apua ja metsäveroennakoidenkin maksuun oli monella jo varattu metsärahaa, joten kaikenlainen joutava ja vaivalloinen paperityö ei ollut tressaamassa vuodenvaihteessa. Täytyy vain huokaillen haikailla entisiä hyviä metsäverojärjestelmiä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5