Keskustelut Metsänomistus Näkemystä metsätilojen hintojen kehityksestä

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 61)
  • Näkemystä metsätilojen hintojen kehityksestä

    Mikä on palstalaisilla näkemys metsätiloista tehtävien kauppojen suhteen lähivuosille?

    Yksi vaikuttava tekijä tällä hetkellä on ainakin puun kova kysyntä. Maantieteellisesti myös kysyntään tulossa muutoksia. Lisäksi mahdolliset suojeluhankkeet ja niiden vaikutukset hakkuisiin ja toisaalta mahdolliset korvaukset hiilineuluista.

    Rahastojen tilanne markkinoilla.

    Metsänhoitotöiden hinnoittelu.

    Ja näihin kaikkiin vaikuttaen yleinen taloudellinen tilanne mukaanlukien korkotaso ja sen mahdollinen nousu.

    ..esimerkiksi voi nostaa vuoden 2020 aikana tehdyt tilakaupat joissa puuston arvot nykytilanteeseen nähden etenkin päätehakkuiden osalta jo sinänsä veivät jonkin verran pohjaa tilojen mahdolliselta ylihinnoittelulta. Toisaalta on selvä, että tilakauppa on ylikuumentunut ja se väistämättä vaikuttaa hinnoitteluun.

  • oksapuu

    Verotuksen pitäisi olla kaikille tasapuolista vai mitä?

    Mitäpä jos yksityinen MO, sijoitusrahasto, yhteismetsä tai säätiö maksaisi myymästään puusta samalla tavalla veroa. Olisiko tuossa järkeä???

    Panu

    Yhteismetsiin on verotuksella haluttu kannustaa, varmaan haluttu teollisuudelle parempia puunostomahdollisuuksia näin. Rahastoissa on pitkälti sama ajatus mutta ne ostavat agressiivisesti tiloja. En edes tiedä miten metsärahastoja verotetaan mutta normaalisti sijoitusrahastot ovat verovapaita. Se on ihan järkevää, koska osuudenomistaja kuitenkin maksaa voitoista täyden pääomatuloveron eli enemmän kuin esim. yhteismetsän omistajat.

    Visakallo

    Yksityinen metsänomistaja on nyky-yhteiskunnassa jäämässä aika yksin, sillä hänestä ei oikein välitä teollisuus eikä ympäristöjärjestöt. Suurimmat toimijat, eli yhtiöt itse, rahastot, yhteismetsät, kunnat, valtio, yms. ovat meiluisempia kumppaneita kummallekin taholle. Yksityiset metsänomistajat ovat lisäksi niin sekalainen joukko, ettei mitään yhteistä näkemystä aseman parantamiseksi tahdo edes syntyä.

    mehtäukko

    Sivulla 3 juohautin erään myhistyksen metsätilakauppojen heristelystä, ettei vaan halvalla luiskahda. Näitä myhistysten kauppapuoteja on pitkin maata jotka osaltaan kinuavat hintoja ylemmäs. Onko se jatkavien mo:n etu ja kenen etu yleensäkään?

    oksapuu

    Niin, omasta mielestä tämän ison välittäjän mukaan tulo on vain hyväksi…

    Nyt myyjä saa sen hinnan tilastaan mitä markkinoilla ollaan valmiita maksamaan, enää ei tilakauppoja tehdä pimennossa. Jonkinlainen loppuhuutari tietysti vielä parantaisi myyjän asemaa…

    Nythän sentään pääsee tekemään tarjouksen vaikka rahasto kumminkin sen tilan ostaa…

    Visakallo

    Metsänomistuksessa on käynnissä samantapainen kehitys kuin vuokra-asuntomarkkinoilla. Suuret toimijat rohmuavat heille säädettyjen etuuksien turvin parhaat palat päältä, ja yksityisille jää se mikä jää. Suuret toimijat ovat myös vahvoilla ongelma-asukkaita vastaan aivan toisella tavalla kuin yksityinen vuokranantaja.

    Gla

    Taitaa sama päteä myös puolueiden lobbaukseen. Ehkä sen takia eduskunnassa ei tunnu olevan kiinnostusta tätä kehitystä kohtaan. Myydään Suomi ulkomaille palsta kerrallaan.

    Panu

    .

    Perassic Park

    Euroopan keskuspankin nollakorkopolitiikka on aiheuttanut työeläkeyhtiöille hankalan dilemman, koska perinteisestä korkosijoittamisesta ei saa mitään tuottoa. Osakkeisiin nämä eivät saa sääntöjensä mukaan sijoittaa kuin osan eläkevaroista, jolloin jäljelle jäävät vaihtoehtoiset sijoitukset ja kiinteistöt.

    Jos tällaiset jättiläiset allokoivat metsärahastoihin varoja, ostolaita kasvaa rajusti ja tämänkaltaiselta tilanne tosiaan vaikuttaa.

    Olen aina tottunut ajattelemaan ostamisen olevan helppoa, mutta myymisen vaikeaa. Voiko päinvastainen tilanne säilyä pysyvänä?

    Panu

    Puhtaassa koivikossa odotusarvokerroin 4,00 eräällä myynnissä olevalla palstalla. Näkemykseni tuon koivikon hintakehityksestä ei ole se, että koivukuidusta pitäisi maksaa 60-70€/m3.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 61)