Keskustelut Metsänomistus Näkemystä metsätilojen hintojen kehityksestä

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 61)
  • Näkemystä metsätilojen hintojen kehityksestä

    Mikä on palstalaisilla näkemys metsätiloista tehtävien kauppojen suhteen lähivuosille?

    Yksi vaikuttava tekijä tällä hetkellä on ainakin puun kova kysyntä. Maantieteellisesti myös kysyntään tulossa muutoksia. Lisäksi mahdolliset suojeluhankkeet ja niiden vaikutukset hakkuisiin ja toisaalta mahdolliset korvaukset hiilineuluista.

    Rahastojen tilanne markkinoilla.

    Metsänhoitotöiden hinnoittelu.

    Ja näihin kaikkiin vaikuttaen yleinen taloudellinen tilanne mukaanlukien korkotaso ja sen mahdollinen nousu.

    ..esimerkiksi voi nostaa vuoden 2020 aikana tehdyt tilakaupat joissa puuston arvot nykytilanteeseen nähden etenkin päätehakkuiden osalta jo sinänsä veivät jonkin verran pohjaa tilojen mahdolliselta ylihinnoittelulta. Toisaalta on selvä, että tilakauppa on ylikuumentunut ja se väistämättä vaikuttaa hinnoitteluun.

  • mehtäukko

    Tuosta olen täysin samaa mieltä.

    Gla

    Juuri näin. Puheet siitä, miten kestää 400 vuotta siirtää omistus eli päätösvalta ulkomaille on pelottavan sinisilmäistä. Ehkä omien intressien lyhytnäköinen ajaminen menee siinä kansallisen edun edelle, koska eihän kukaan voi niin typerä olla, ettei uhkaa pidä realistisena.

    Anton Chigurh

    Minun kotikyläni metsistä on viimeisen parin vuoden aikana myyty rahastoille viidesosa. Hinnat niin korkeita, että meikäläisen kynsi ei pidä. Joukossa vanhoja, isoja perintötaloja. Huima vauhti.

    Kalle Kehveli

    Hinnat ovat jo liian kalliita matti meikeläiselle, mutta pitää muistaa, että markkinat ovat aina oikeassa. Tulossa rajuja korotuksia puun ja metsien hintaan.

    tamperelainen

    Mikko Tiirolan YLIÖ-kirjoitus MTssä 16.4

    ”Metsätilakaupoissa sadan vuoden takainen meininki”

    Toivottavasti  aukeaa muillekin kuin kestotilaajille

     

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.1371122

    oksapuu

    Muuten hyvä kirjoitus mutta miksi tuohon oli otettu yhteismetsät mukaan?

    Selvää on että jos etuja rukataan niin rahastot muuttuu pika pikaa yhteismetsiksi…

    Metsäkupsa

    Näinhän se helposti menee, kuten oksapuu edellä kirjoittaa rahastoista. Taitaa jo jokin rahasto jo hyödyntää metsävähennystäkin jollakin veivauksella, joka yhteismetsillä on. Toinen asia Tiirolan kirjoituksessa esitys metsävähennyspohjan nostaminen 60%;sta 90 %. Sehän on maton jatkamista toisesta päästä, metsien hinnat pomppaavat taivaisiin ja rahat päätyvät myyjille. Ei se edesauta mitään metsätalouden harjoittajille, sillä  ostajat ovat jatkajia ja myyjät useimiten luopuvia.

    Panu

    Sääntely on ongelmallista ja johtaa porsaanreikien etsimiseen ja löytämiseen, joita sitten pitää tukkia. Byrokratia ja virkamiesten määrä kasvaa. Siinä yksi syy miksi en yleensä kannata sääntelyä.

    Rahastoissa tai yhteismetsissä en sinänsä näe ongelmaa mutta kirjoituksessakin mainittu suurten metsä-alojen myynti ulkomaille on asia, joka ehkä kaipaisi sääntelyä.

    pihkatappi

    Meillä on ongelmana sekin että puun hinta on tavan puuntuottajalle kovassa kontrollissa. Esim nyt kun jenkeillä lankun hinta tuplaantunut, firmat kurmottavat omia metsiä yläharvennuksin ja varmaan voivat laskea tukeille kantohinnaksi lähemmäs kolmenumeroisia lukuja. Onkohan niin että isoilla toimijoilla, kuten rahastoilla on hieman paremmat mahdollisuudet pärjätä näissä sykleissä, tarjoten valtavia määriä just tarvittavia pätkiä myös yläharvennuksia käyttäen. Tavan metsänomistaja on tyytyväinen kun saa 70 euroa päätehakkuulla ja hyvähän se onkin, mutta metsätilakauppoja tehtäessä tämä tosiasia näkyy, isot toimijat voivat käyttää laskelmissaan hieman eri kertoimia. Tämähän se valtion asettama tavoite on ollutkin, metsätilat ammattimaiseen käyttöön.

    Jovain

    Aina on ollut parturoinnista kysymys metsissä, joita käytetään keinotteluun. Olipa sitten maanhankinnan purkamisesta tai puustoon kohdistuvan sääntelyn purkamisesta. Lainsäädännöllä, kuten uusi metsälaki suorastaan tarjotaan keinotteluun mahdollisuus. Metsät ovat keskittymässä ja tätä mahdollisuutta käyttää hyväksi kollektiivinen omistus, mutta myös perinteinen metsänomistus, joka ei tahdo enää menestyä kilpailussa.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 61)