Keskustelut Metsänomistus Näkemystä metsätilojen hintojen kehityksestä

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 61)
  • Näkemystä metsätilojen hintojen kehityksestä

    Mikä on palstalaisilla näkemys metsätiloista tehtävien kauppojen suhteen lähivuosille?

    Yksi vaikuttava tekijä tällä hetkellä on ainakin puun kova kysyntä. Maantieteellisesti myös kysyntään tulossa muutoksia. Lisäksi mahdolliset suojeluhankkeet ja niiden vaikutukset hakkuisiin ja toisaalta mahdolliset korvaukset hiilineuluista.

    Rahastojen tilanne markkinoilla.

    Metsänhoitotöiden hinnoittelu.

    Ja näihin kaikkiin vaikuttaen yleinen taloudellinen tilanne mukaanlukien korkotaso ja sen mahdollinen nousu.

    ..esimerkiksi voi nostaa vuoden 2020 aikana tehdyt tilakaupat joissa puuston arvot nykytilanteeseen nähden etenkin päätehakkuiden osalta jo sinänsä veivät jonkin verran pohjaa tilojen mahdolliselta ylihinnoittelulta. Toisaalta on selvä, että tilakauppa on ylikuumentunut ja se väistämättä vaikuttaa hinnoitteluun.

  • Rukopiikki

    Ei vaan metsää ei kannattaisi omistaa enää näillä hinnoilla yhtään. Mittakaavaetuja ei metsässä ole. Jos laskee vaikka keskimääräisen pitkän ajan osaketuoton pörssissä niin metsämaahan sitoutunut miljoona on tuottanut niin suuret taloudelliset tappiot että tukka tippuu välittömästi päästä ketutuksesta.

    MIISU4F

    Keskiluokka on väliinputoaja siis tuossakin asiassa, menee hyvin mutta kuitenkin huonosti.

    Kyllähän tuota tukee, Rukopiikki se, että jos on ylimääräistä valuutta sijoittaa sen eri paremmin kohteisiin. Jos metsästä tahtoo vain nauttia, ei polttopuuta yms.,  jokamiehen oikeudella voi samoilla vaikka missä vailla huolen häivää metsäsijoituksen mahdollisista tappioista.

    Saattaahan se tappio realisoitua vakuuttamattoman metsän kohdatessa laaja myrsky-tai hyönteistuho. Vai kannattaisiko suojeluttaa metsäpahasensa, niin saisi korvausta tekemättä enää mitään.

    Entä metsänvuokraus, mitä siitä ollaan mieltä.

    Apli

    Tulevaisuudessa metsänomistajalle maksetaan myös hiilinieluista ja kun puurakentaminen sekä sellunkeitto lisääntyy on tilojen hinta nouseva myös jatkossa, unohtamatta virkistysarvoja..

    Rukopiikki

    Maksetaan? Empä usko että metsänomistaja tulee plussan puolelle tässä hiilihöpötyksessä jäämään. Maksumiehen rooli lankeaa varmasti helpommin.

    A.Jalkanen

    Osa kansasta näkee metsien käytön ongelmana ja toinen ratkaisuna. Ei ole vielä selvää kumpi puoli voittaa. Siksi voi olla hyvä hajauttaa omistuksia, niin ettei toimeentulo ole täysin metsästä riippuvainen.

    Puuki

    FSC-serti ei takaa mitään ”puhtoista metsäpolitiikkaa”. E-Amerikassakin on sertifioituja puuplantaaseja joilla paikallisten oikeuksia ei ole otettu huomioon millään tavalla.  Sama suunta näyttää olevan täälläkin  ainakin toistaiseksi lievempänä . Viherpesua josta joutuu maksamaan anemaksun  sertifirman ylläpitoon.   Asia sinänsä eli metsien monimuotoisuuden varjelu on hyvä päämäärä mutta se toteutuu ilman jatkuvaa ja kallista holhoustakin , kun  toinen riittävän hyvä serti on kuitenkin voimassa melkein jokaisessa metsälössä.

    Ammattiliitot on pääosin enää menneen ajan ”hyviä yhdistyksiä”.  Nykyään tekevät miljardiomaisuuksia veronmaksajien rahoilla vuokrausbisneksen avulla.

    Hiilinielumaksu voi tosiaankin kääntyä huonoimmassa tapauksessa täysin päälaelleen ja hyvästä metsänhoidosta voi joutua maksamaan jopa hiilinielukorvausta .

    tamperelainen

    AJn kanssa samaa mieltä.Pari 90-luvulla ostettua palstaa olen myynyt,ongelmana on,että 60% aikoinaan maksetusta ostohinnasta isketään myyntihintaan metsävännyksen tuloutuksena,kun ensin on vähennetty 40% hankintaolettama.Korot erittäin todennäköisesti lähtevät ensi vuonna nousuun ja metsämaan hinta laskee.Metsärahastot maksavat paikoitellen 30% yli muiden tarjousten,niillä on rahaa kuin roskaa,Rahastoihin sijoittaneilla on mahdollista hävitä rahansa.

    Visakallo

    Minulla on sama näkemys mitä Petkeles tuolla edellä esitti, eli talousmetsien omistus keskittyy yhä suurempiin yksiköihin pois perinteisestä perheomistuksesta, ja toisessa päässä pienet puuhapalstat jatkavat elämäänsä lähinnä polttopuu- ja virkistyskäytössä. Teollisuuden ja ympäristöjärjestöjen intressien kohdatessa, keskikokoinen metsänomistaja jää yhteiskunnassa puolustamaan asemaansa puumarkkinoilla ja yleisessä mielipiteessä melko yksin. Tämä on hyvin tuttua lähes kaikilla muillakin yrityselämän aloilla.

    Panu

    Myytävässä tilassa hieskoivikon odotusarvokerroin 2,5. Onkohan arvion tekijä ymmärtänyt mitä varten odotusarvokerroin on olemassa?

    Jean S

    Odotusarvokerroin on olemassa, jotta myyjä ja välittäjä voisivat motivoida ostajan maksamaan tilasta mahdollisimman korkean hinnan. Koska välittäjän saama korvaus on usein prosenttipohjainen, välittäjälle on hyväksi, että hinnat ovat… suotuisat myyjän näkökulmasta.

    Suuressa osassa Suomea minkä tahansa koivikon odotusarvo on aika mielenkiintoinen tekijä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 61)