Keskustelut Metsänomistus Nainen Metsälehdessä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 32)
  • Nainen Metsälehdessä

    Huvitan itseäni joka toinen viikko laskemalla, miten tosissaan Metsälehti ottaa huomioon sen, että osa metsänomistajista ja lehden lukijoista on naisia. Teen helpon kuva-analyysin ja totean, että suomalaisella naisella ei taida olla isosti metsän kanssa tekemistä. Tällä kertaa kuvaan pääsivät metsäalan opiskelija (nuori mies), Metsähallituksen pääjohtaja (mies), koneraivausyrityksen toimitusjohtaja (mies), hirvijahtiin osallistuja (mies), toiminnanjohtaja (mies), metsäyhtymän osakas (mies), metsäperinteen monitaitaja (mies), metsänomistaja (mies), yksityistiekoordinaattori (mies) ja eräopas (mies). Nainen eli Heli Palsanmäki kelpasi sentään pääkaupunkiseudun metsäpäivän mainokseen, tosin siinäkin turvallisesti puolisonsa kainalossa.
    Eipä uskoisi lehteä lukemalla, että muutama suomalainen nainen omistaa metsää, muutama on töissä metsässä ja joku väittää, että naisia on nähty jopa hirvimetsällä.
    En kaipaa juttuja naismetsänomistajista, naismetsätalousinsinööreistä, naiseräoppaista jne. vaan nuorille mallia siitä, että metsässä sukupuolella ei ole merkitystä.

  • Niko

    Noinhan se tuppaa olemaan. Itse olen lukenut metsäaiheisia juttuja puolenkymmentä, joissa pääosassa on ollut nainen.

    Esim. jossain jutussa nainen on perinyt metsää ja istuu karttamappeja selaillen tuvan penkillä. Vieressä MHY:n mies tai ostofirman mies hymyilee ymmärtävästi. Nainen avautuu kuvatekstissä ja sävy on sama koko jutussa: ”onneksi on näitä apuvoimia kun en itse näistä metsistä mitään ymmärrä…”

    Metsälehden Kysy&Vastaa -osiossa naisia on muutama esiintynyt. Muistanette nimim. Kisin loputtomat chattailyt Antonin kanssa ja heidän yhteiset laulun sanojen kopiointitalkoot. Miisun pröystäilevät kommentit metsurin palkkatasosta ”5 500€/kk netto”. Mutta näiden ”helmien” takia ei koko sukupuolta tuomita, samassa suhteessa löytyy urpoja miesten puolelta. Ellei enemmänkin.

    harrastelija

    Näinhän se pakkaa olemaan; on miesten alat ja naisten alat.
    Suomi on kyllä edelläkävijämaa, jos verrataan esim. muuten naisten osuudesta politiikassa ja johtotehtävissä.
    Eihän noilla Välimeren lomakohteissa naisia juuri näy asiakaspalvelussa eikä rahakassan vartijoina – siellä on mies joka määrää.

    Metsäalalla olen muutaman hyvin asioista perillä olevan naisen tavannut. Metsä- ja konetyö ovat kumminkin varsin fyysisiä hommia, joten pärjätäkseen naisen on oltava aika vahvaa tekoa.

    Taas noissa alan yhdistysasioissa aktiivinen nainen kyllä saa ääniä ja saattaa nousta hyvinkin nopeasti luottamustoimiin.

    A.Jalkanen

    Jännä huomio tämä mutta varmasti aivan oikea. Kuitenkin sekä Metsälehden että Aarre-lehden päätoimittaja on nainen, joten siitä ei asia ole kiinni. Aarre ottaa hieman kevyemmän tulokulman asioihin eli muun muassa tekee enemmän ihmisläheisiä juttuja, Metsälehti menee hieman enemmän asiat edellä.

    Timppa

    Ainakin metsässä naisia tapaa. Meillä päin kolmen yhtiön puunostajana on nainen.

    Korpituvan Taneli

    Kummankohan lehti tuo metsälehti on metsäalan vai jonkun epämääräisen naisasialiikkeen?
    On turha saivarrella kun ei osaa edes lukea olihan siellä naisen kirjoittama pääkirjoituskin, mutta kun lukutaito pannaan tarkoitusperien ohjaukseen.

    Naisten ja miesten välinen tasa-arvo toteutuu aivan muuten kuin palstamillimetrejä mittaamalla.
    Mm maassa on käynnissä iso operaatio naisten metsäkurssien muodossa, koska on todettu että he vierastavat kaikille suunnattuja kursseja.

    Minä olen hoitanut jo toistakymmentä vuotta metsiäni metsäinsinöörin kanssa joka siviilissä on kahden kouluikäisen pojan äiti. viimeksi toissa päivänä hälle soittelin.
    Kerran olen tehnyt metsäkaupat sellaisen ostofirman ostajan kanssa, metsäinsinööri hänkin, etunimi taisi olla Tanja.
    Kerran kun taas tein kauppoja, niin korjuutyönjohtajan nimi taisi olla Maria.
    Tasa-arvo metsäasioissa tehdään kentällä työskennellen ei millimetrejä lehdestä mitaten.

    Tällä palstalla on ja on ollut ja on, monia naisia, jotka ovat ansiokkaasti osallistuneet palstan keskusteluihin.
    Nikon mainitsemat Miisu ja Kisikin muistetaan täällä aivan muista yhteyksistä kuin siitä mitä Niko mainitsi. Hänen lausuntoaa selittää se että hänen täällä nimimerkkinä ololla on vain yksi tarkoitus erään nimeltä mainitsemattoman herran mustamaalaus, siinä roiskuu sitten vähän sivullekkin. Ja miksikäs ei roiskuisi, kun mustamaalaus on ainoa mitä on täällä esittänyt.

    Nimimerkki O.N. Siirry tekemään metsän suhteen jotain asiallista ja jätä palstamillien viivottimella mittailu sikseen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Onneksi Taneli kertoi juuri sen ja riittävän selvästi jota itse en rohjennut kirjoittaa. Tunnustan.
    Kuten A.J. totesi asiat edellä ja sitä toivon minäkin. Jos asialla on nainen on se aivan sama kunnioituksen aihe kuin A.J:n erittäin ansiokas kirjoittelu. Mutta juuri siitä syystä joka me kaikki tiedetään: Asia edellä. A.J. näin toimii.

    harrastelija

    Laajemmin asiasta kerron pienen esim. kuinka ennakkoasenne muuttuu:

    Työasioissa kävimme Valkeakoskella tutustumassa erääseen keskisuureen koneistusfirmaan. Mukana oli alan insinööri ja teknikoita ja itsekin tiesin asiasta jotakin.
    Puhelimella oli sovittu tapaaminen. Yritykseen mennessä oli kaunis vaaleatukkainen nainen ottamassa meitä vastaan. Ensimmäiseksi tuli mieleen, että ovat toimistosta jonkun merkonomin laittaneet oppaaksi.

    Kierreltiin tehdasta ja raavaat rasvakourat siellä väänsi terästä eri olomuotoihin. Oppaamme näytti tuntevan metallimiehiä ja keskustelusta kuulin puhuttavan erilaisista metallityön yksityiskohdista.

    Tilanne toistui eri työkohdissa kierron aikana ja uteliaisuuteni heräsi.
    Loppupalaverissa kysäisin oppaamme koulutustaustaa ja hän kertoi olevan konepuolen DI ja olleensa jo muutaman vuoden ko yrityksen tehdaspäällikkö!

    Rane

    Tanelin kirjoitus täyttä asiaa.
    Ranen käsitys on että ne naiset jotka lähtevät metsäalalle pärjäävät ja pääsevät eri tehtäviin todella hyvin.Syy miksi naisten osuus on vielä pieni on että vain harva lähtee.Johtuneekä jostain metsäalan imagosta?

    A.Jalkanen

    Ei se imago varmaan huono ole, mutta tytöt saattavat pelätä suorittavan työn raskautta. Työnjohtotehtävistä ylöspäin pärjäävät kyllä. Kun aloitin yliopistolla vuonna 1982, kurssillani oli jo kolmasosa naisia. Silloin mielestäni metsänhoitajan imago oli ainakin joissakin piireissä nykyistä huonompi.

    Jätkä

    Nainen metsäalalla. -On minun kokemukseni mukaan lähes aina ”Kutsumusammatissa”.
    Ainakin metsätalousinsinööriksi ja metsänhoitajaksi opiskelemaan tulleet ovat mielestäni enemmän metsän ja luonnon vuoksi alalle lähteneet.
    Pojilla on motiivina enemmänkin ammatin hankkiminen.
    Epäilemättä viehättävä naispuolinen toimihenkilö joutuu latkuvat ”ahdistelun” kohteeksi toimiessaan jopa metsässä puutteessa olevien miesten kanssa.
    Tiedän muutaman tapauksen, jossa on ahdistelu ollut jo lähentymässä raiskausta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 32)