› Keskustelut › Metsänhoito › Näin muuttuu maailma…

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 217)
1 2 3 … 8 9 10 … 20 21 22

  • Näin muuttuu maailma…

    Lähetetty: 30.6.2016, 18:05

    Vielä vuosikymmen sitten metsänomistajia kehotettiin viivyttämään taimikonhoitoa , että ”saadaan kemerat ”. Samaa neuvoa tarjottiin isännille raivaamattoman leimikon suhteen lisäyksellä , että hakataan puut ensin motolla ja raivaillaan siitten palsta siistiksi , että ”saadaan kemerat ”.
    Energiapuusavotoita markkinoitaessa kehotettiin myös odottamaan ja viivästyttämään nuoren metsän kunnostamista , että ”saadaan kemerat ”

    Nyt alkaa järki viimein voittaa raivausasioissakin .

    Lainaus :

    ”Johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes painottaa, että taimikonhoitoa ei kannata viivyttää, vaikka kemeratukia ei työn suorittamisen oikealla hetkellä olisikaan saatavilla.

    ”Taimikonhoidon viivästyessä myös työn kustannukset kasvavat. Jo yhden vuoden viivästyminen hidastaa työtä 10–30 prosenttia oikeaa aikaan suoritettavaan työhön verrattuna.”

    Kunnon ohjeitakin alkaa viimein tulla , kun löysä raha ei ole ohjaamassa toimintoja . Onneksi viisaammatkin kertovat työn ajoituksen vaikutuksista työkustannuksiin . Tähän asti on yleisesti vain valitettu metsänhoidon kalleutta .

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 5.7.2016, 10:31

    Verhopuuston hyötyjä on viimeaikaisten tutkimusten mukaan yliarvioitu .
    Taimikon kasvun hidastuminen verhopuuston vuoksi pitää taimet pidemmän aikaa hallalle alttiina . Elinvoimainen kasvusto kestää hallaakin paremmin . Verhopuiden poistaminen on kallista ja aiheuttaa usein isojakin vaurioita alla kasvavalle hennolle taimikolle korjuun yheydessä . Sitä enemmän , mitä isompaa puuainesta poistetaan .

    Kun taimien kasvu saadaan ripeästi alkuun , ne ovat vähemmän aikaa hallan ulottuvilla . Hallaakaan ei esiinny joka vuosi .

    jees h-valta 5.7.2016, 10:52

    Jätkälle ensin etten ole vielä haapaa kokeillut tuohon mutta leppää olen kyllä sahautellut ja sisustuksessakin käyttänyt mm. puolipaneelina. Myös eloisa pinta ja hyvä väri. Noita haavan ominaisuuksia ja jatkojalostusmahdollisuuksia tulee vielä tutkia kun tässä muutaman vuoden vielä aikaa ennen isompia hakkuun määriä.
    Nyt törmäsin täällä päätyössä pakkaukseen mikä oli vahvasta 35mm. haapalaudasta tehty. Sekin oli miellyttävämpi kuin havupuun tikkuinen lauta raakana. Uskon että myös MG tutkailee koska joutuu minulta vuosia ostamaan sitä heillekkin jo ehkä huomioitavat erät. Ja joutuvat vielä hiukan maksamaankin.

    jees h-valta 5.7.2016, 10:56

    Ja suorittava. Oletko tosiaan sitä mieltä että hallaa esiintyisi nykyään harvemmin kuin ennen?
    Minusta näin ei ole. Vaan nyt se halla on jos mahdollista vieläkin hankalampaan aikaan eli kesämmällä jolloin puiden kasvut jo varmasti startanneet. Minulta on haapojakin jokunen viimevuosina kuollut juuri lehden tulon aikaan olleeseen hallaan. Tänä vuonnahan kuusikin siihen kerkesi jo erinomaisesti. Haapakin on sentään myöhäinen lehden tekijä myös.

    suorittava porras 5.7.2016, 11:16

    Puukin listaa voisi täydentää uusilla tukin minimimittaehdoilla .
    Riukuuntuneista metsistä kertyy heikosti tukkeja . Minimi latvaläpimitan nostaminen havupuun kohdalla 20cm:iin voi tulla monelle karvaana yllätyksenä. Koivun kohdallakin on ikäänkuin vaivihkaa päädytty 22 cm:n minimiläpimittaan . Kun aloittelin konehommia , koivutukin latvaminimi oli 18cm .
    Tältä pohjalta ei liene aivan yhdentekevää , miten taimia kasvatetaan .
    Kuitua toki saa vähällä vaivalla . Tukin kasvattaminen vaatii jo osaamista .

    kuusessa ollaan 5.7.2016, 11:33

    Jos tukkien minimiläpimitta nostetaan 22 senttiin (siis ilman mitään latvaosan halvennettuja ”kevytukkeja”), luulen väljennysten myynnin tyssäävän hetkeksi aikaa. Niissä se rankaisee kyllä tosi pahasti, lisäksi harvennuksia saatetaan vetkuttaa pidemmälle tukin määrän lisäämiseksi, jolloin taas jäävä puusto on heikompioksaista ja kasvu ei nouse väljennyksen jälkeen, koska puuston neulasmassa on alhainen.

    Tai sitten pitää kuidun hinnan nousta, jotta tuotto ei laskisi merkittävästi.

    Aika ilkeä skenaario, ilman uskonnollisuutta.

    jees h-valta 5.7.2016, 11:40

    Helppohan nyt on kiristää uusia ehtoja koska kuusta on aivan liikaa ja pahenee vain vuosi vuodelta. Ylitarjonta avaa ostajalle mielivallan hallita markkinaa mennen tullen. Ilman uskontoakin.

    kuusessa ollaan 5.7.2016, 11:47

    Kyllä se juuri niin menee kun A.R:kin mainitsi että jokatapauksessa varjostuksessa tahi ei niin kuusen alkuunlähtö yleensä juuri sitä vajaan kymmenen sentin kasvua per vuosi ja sitten tulee se vuosi kun hyökäistään jopa puolen metrin latvus. Aivan sama onko varjoa vai paistetta.
    Lähetetty: 5 min sitten
    Lähettäjä: jees h-valta

    Itsellä on erittäin selkeät kokemukset siitä, miten paljon eroavat lähtökasvultaan kuusen taimet eri tilanteissa.

    Paras lähtöönkasvu oli sateella istutetussa, kostean alkukesän naveromätästyksessä, ekana kesänä taimet tempaisivat 20 sentin kasvaimet ja kasvu on ollut senkin jälkeen mallikasta, yli 40 senttiä joka vuosi.
    Tämän kevään istutustaimissa on nyt jo 5 senttinen kasvain.
    Surkeimmat lähdöt ovat olleet laikutukseen istutetut täydennystaimet, ne jurovat. Syynä se, että pintajuuristollisen kuusen taimet eivät saa juuriaan heti jatkuvasti kostean pintakasvillisuuden alle, vaan yrittävät luikerrella kuivahtelevan kivennäismaan päällä.
    Jopa suoraan muokkaamattomaan maahan pottiputkella tuupatut taimet ovat lähteneet selkeästi paremmin kasvamaan, eräällä kuviolla jopa samaa tahtia kuin naveromättäisiin laitetut taimet.

    Jos kuusi ei saa heti istutusvuonna juuriaan jatkuvaan kosteuteen, taimet laittavat jurotusvaihteen päälle, jota voi jatkua vuosikausia.

    suorittava porras 5.7.2016, 11:49

    Konemiehet soittelevat vain niistä nuoteista , joita annetaan .
    Jos katkontamatriisissa ei tukin kohdalla ole 20cm:ä pienempiä läpimittoja , on pienempi puuaines kuitua . Ehdotus läpimittojen nostamisesta on lähtenyt sahaukseen erikoistuneilta tahoilta , ei konemiesten . Sen verran olen uusien mittojen vaikutusta kokeillut , että kakkosharvennuksella tukkisaanto jää olemattomaksi huonolla hoidolla olleilla kohteilla .
    Jokainen miettiköön tahollaan miten kasvua nopeutetaan ja puuston järeyttä lisätään .

    Jätkä 5.7.2016, 11:50

    Monet pyrkivät kasvattamaan verhopuista myyntipuuta, mutta niiden tehtävänä on kuusentaimien suojaaminen ja samalla ne hieman hillitsevät ruohon ja vesakon kehittymistä
    Monet luulevat virheellisesti, että kuusten jurominen näyttäisi varjostumisesta, mutta näin harvoin on.
    kun kuusikko on kolmimetristä, kakaistaan verhopuut maahan, eikä sen kokoiset koivunräipät yleensä vahingoita kuusia.
    Suojuspuut ovat ihan eri juttu ja niiden kanssa toimitaan eri tavalla.

    Jätkä 5.7.2016, 11:53

    ” /Palvelut/Profiili/?userId=96
    RE: Näin muuttuu maailma…
    Jätkälle ensin etten ole vielä haapaa kokeillut tuohon mutta leppää olen kyllä sahautellut ja sisustuksessakin käyttänyt mm. puolipaneelina. Myös eloisa pinta ja hyvä väri. Noita haavan ominaisuuksia ja jatkojalostusmahdollisuuksia tulee vielä tutkia kun tässä muutaman vuoden vielä aikaa ennen isompia hakkuun määriä.
    Nyt törmäsin täällä päätyössä pakkaukseen mikä oli vahvasta 35mm. haapalaudasta tehty. Sekin oli miellyttävämpi kuin havupuun tikkuinen lauta raakana. Uskon että myös MG tutkailee koska joutuu minulta vuosia ostamaan sitä heillekkin jo ehkä huomioitavat erät. Ja joutuvat vielä hiukan maksamaankin.
    Lähetetty: 22 min sitten
    Lähettäjä: jees h-valta ”

    Haapa on läpisahattuna ja höylättynä kauniimpi kuin leppä.
    Sen lisäksi: ”Katajaiset tolpat, närevitsas ja haapainen aidas kestää miehen iän”. (Riukuaita)
    Virheetön haapalauta on yksitoikkoinen ja sopii vain koriste-esineisiin ja huonekaluihin.
    ”Oksa on puun kukka” ja valkoisessa haapalaudassa ruskeasävyinen, hieman sinistäjäsienen värjäämä oksa on todella kaunis.
    Etelä-suomessa jokin paperitehdas valjastettiin tekemään haavasta laadukasta paperia, oliko ihan setelipaperiin käytetty haapaa. Silloin perustettiin paljon sopimustiloja, joiden haavoille taattiin menekki.
    En muista, mikä tehdas oli kyseessä, enkä sitä, kuka sen omisti.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 217)
1 2 3 … 8 9 10 … 20 21 22