› Keskustelut › Metsänhoito › Näin muuttuu maailma…

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 217)
1 2 3 … 7 8 9 … 20 21 22

  • Näin muuttuu maailma…

    Lähetetty: 30.6.2016, 18:05

    Vielä vuosikymmen sitten metsänomistajia kehotettiin viivyttämään taimikonhoitoa , että ”saadaan kemerat ”. Samaa neuvoa tarjottiin isännille raivaamattoman leimikon suhteen lisäyksellä , että hakataan puut ensin motolla ja raivaillaan siitten palsta siistiksi , että ”saadaan kemerat ”.
    Energiapuusavotoita markkinoitaessa kehotettiin myös odottamaan ja viivästyttämään nuoren metsän kunnostamista , että ”saadaan kemerat ”

    Nyt alkaa järki viimein voittaa raivausasioissakin .

    Lainaus :

    ”Johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes painottaa, että taimikonhoitoa ei kannata viivyttää, vaikka kemeratukia ei työn suorittamisen oikealla hetkellä olisikaan saatavilla.

    ”Taimikonhoidon viivästyessä myös työn kustannukset kasvavat. Jo yhden vuoden viivästyminen hidastaa työtä 10–30 prosenttia oikeaa aikaan suoritettavaan työhön verrattuna.”

    Kunnon ohjeitakin alkaa viimein tulla , kun löysä raha ei ole ohjaamassa toimintoja . Onneksi viisaammatkin kertovat työn ajoituksen vaikutuksista työkustannuksiin . Tähän asti on yleisesti vain valitettu metsänhoidon kalleutta .

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 5.7.2016, 07:40

    lainaus :
    #”Kuusen alkukehitykseen on melkein mahdotonta vaikuttaa raivaamalla aikaisin. Siihen löytyy selitys maanalta. Kuusen pitää kasvattaa tarpeeksi juuria ensimmäiset vuodet, jotta pituuskasvuvaihe voi alkaa ”#

    Tilanne on valitettavasti juuri päinvastoin . Nopeakasvuisempi puu (=lehtipuu) kehittää myös juurtaan nopeammin . Juuriston kasvattaminen vaatii lehtivihreää ja sitä lehtipuissa on heti alkuunsa havupuuta enemmän . Kun havupuun taimi jää varjoon , se ei pysty käyttämään valoa yhteyttämiseen eikä kehittämään yhteyttämistuotteilla juuristoan . Tämän vuoksi lehtipuu on raivattava pois mahdollisimman varhain ja tarvittaessa vaikka kahteen kertaan , että havupuun kehitys pääsee kunnolla alkuun .

    Jos perkauksessa myöhästytään ”riittävästi” joutuu varjossa kasvanut kuusi tuottamaan uudet valoa kestävät neulaset , jotta kasvu jatkuu . Siinäkin menetetään kasvussa vuosi tai pari .

    ”Ämpärikuvista ” viimeisessä näkyy , mitä kuusentaimelle tapahtuu lehtipuun varjostamana . Lehtipuu menee menojaan ja kuusi jää juromaan . Kun lehtipuu kaadetaan , kantovesat pitävät kuusta pinteessä edelleen ja sitä tehokkaammin , mitä isompi kanto on .

    jees h-valta 5.7.2016, 08:11

    Kuusihan sietää erittäin hyvin varjostusta eikä tosiaan ampaise heti istutuksen jälkeen kasvuun pitkillä vuosikasvaimilla. On metsän kasvatus sen kaatajalla näköjään pahasti hukassa. Mutta eihän sitä kyllä moton kopissa opita. Mutta näköharhaa kyllä saa riittämiin.

    Ammatti Raivooja 5.7.2016, 08:17

    Kait suorittava ymmärtää, että mänty ja kuusi on eri puulaji ja niiden alkukehitys on ihan erilainen? Et sä voi niputtaa niitä ”havupuiksi.” Yrittäisit edes. Puolivarjopuuna kuusi sietää varjostusta. Männyllä pituuskasvu alkaa huomattavasti aikaisemmin kuin kuusella. Kannattaa seurata vaan enemmän luontoa niin erota havupuumössöt toisistaan.

    Suorittavan ohjeilla hoidettu kuusentaimikko: http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat/Kuva/?imageId=2505&index=7

    On näitä seurattu raivattu katottu aikaa kertoja eri skenaarioita pitkän aikaa, siitä käsitys on muodostunut. Suurimmat kasvutappiot syntyvät kun kuusentaimikon 2 raivaus myöhästyy ja sitä tullaan myöhästyttämään, jotta saadaan 7 vuoden päästä kemera ja tai ei ole varaa maksaa 3 raivauskerrasta.

    suorittava porras 5.7.2016, 08:35

    Jesseltä unohtui , että olen istutellut ja raivailllut taimikoita omaan piikkiin paarikymmentä vuotta ja senkin jälkeen raivannut metsää ainakin saman määrän , mitä harjavaltalaisen metsänkasvatus edellyttäisi ….motohakkuiden ohella .
    Aiheeseen liittyvät kuvien kannotkin ovat aikaansaannoksiani , vaikka ei omalla maalla .
    Moton kopissa on syntynyt kysymys , miksi joku puu tai metsä kasvaa toista paremmin . Syyt alkavat olla jo tiedossa , joten kertoilen niistä muillekin .
    …Jesseä jaAr:aa kehottaisin syventämään biologian tietämystään .
    Sillä alueella tuntuu olevan isoja puutteita .

    Timppa 5.7.2016, 08:47

    Jesse tietää sen, kuten kaikki muutkin, että kuusi sietää varjostusta. Se on näemmä jäänyt huomaamatta, että se varjossa oleva puu ei kasvakaan. Tai kasvaa ehkä 10 cm, kun vastaavasti peratussa taimikossa 60 cm.

    Mänty valopuuna taas haluaa latvuksensa aurinkoon. Kasvaa varjossakin kyllä pituutta, mutta sitten lopulta sortuu joko lumen kaatamana tai siksi, että pieneksi jäänyt latvus ei pysty ruokkimaan puuta ja puu kuolee. Varjossa kasvava mänty maistuu hirvelle parhaiten . Aivan toisin kuin elinvoimainen peratun taimikon mänty.

    jees h-valta 5.7.2016, 08:59

    Kyllä se juuri niin menee kun A.R:kin mainitsi että jokatapauksessa varjostuksessa tahi ei niin kuusen alkuunlähtö yleensä juuri sitä vajaan kymmenen sentin kasvua per vuosi ja sitten tulee se vuosi kun hyökäistään jopa puolen metrin latvus. Aivan sama onko varjoa vai paistetta.

    Ammatti Raivooja 5.7.2016, 09:25

    Tuossa kuvassa näkyy hyvin millon kuusi alkaa vasta kasvamaan ja mitätön merkitys koivun varjostuksella on kuusen luontaiseen kehitykseen.

    http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat/Kuva/?imageId=2506&index=6

    Jätkä 5.7.2016, 10:00

    Onko vallan unohtunut, että kuusi tarvitsee hiemankaan hallanaroilla paikoilla verhopuuston, jonka latvuston peittävyyden pitäisi olla 70 %.
    Verhopuustoa harvennetaan tarvittaessa ja poistetaan, kun kuuset ovat ehtineet hallarajan yli, joka on jopa kolme metriä.
    Tämä näyttää usein jäävän huomaamatta.
    Kuusen istutus paakkutaimilla on yksinkertainen toimenpide, jopa Harjavaltalainen oppisi sen parin viikon koulutuksella, kunhan joku lukisi hänelle kirjoitetut ohjeet istutussyvyydestä, joka on viimevuosina muuttunut aikalailla.
    Vaikka istutettaisiin omenapuita, mutta sopivalla pottiputkella, ei istutus eroa muiden puiden istuttamistavasta.
    Tiheys vaan on joka puukajilla merkittävä.
    Kun istutetaan muokattuun maahan, on joillakin maatyypeillä tarpeen ripotella karikkeita taimen ympärille, niin varmistellaan kosteuden riittävyyttä.
    Isoille koivun ja hybridin taimille on olemassa istutuskouruja, joilla onnistuu isojenkin paakkutaimien istutus suorin vartaloin.

    jees h-valta 5.7.2016, 10:12

    Nyt pitää jätkälle antaa tunnustus että tosiaan kuusen hallanarkuus on sitten ainakin nähty jos ei muuten niin tänä kevätkesänä. Ajellessani tuonne kaakonkulmille on matkan varrella yksi ”nuoltu” kuusitaimetus josta on tuhoutunut ainakin 35% ja vioittunut yli puolet. Se vain näkyy nyt niin hyvin kun ruskea todella erottuu karmeasti vihreästä ympäristöstään. Ja alue sopivasti tietä alempana ja todella alava notko mäkien välissä.
    Mitä istutuksiin tulee ei ainakaan minulle ole missään silmään sattunut mitään istutuskouruja mutta siinäpä tuo sitten onkin kun ei tiedä eikä opeteta. Kourukuokan ja parikin jopa olen aikanaan metsämannuilta saanut silloin kun lehtipuusta vielä edes sopi keskustella ja siitä vielä keskusteltiinkin. Mutta se oli jo -90luvun loppupuolta se. 2000-luvulla se on ollut lähinnä kirosana joka aiheuttaa vain tympeitä väistelykommentteja.
    Toki olen itseopiskellut juuri istutusmäärän ja osan tietenkin oppinut nk. kantapään kauttakin. Aikanaan hybridihaavan kasvatuksesta oli opasteita mm. silloiselta nikeltään Satu Holmin kirja ja aineistoa aiheesta hybridihaavan viljely ja käyttötarkoitus.

    Jätkä 5.7.2016, 10:29

    Oletko Jesse harkinnut niistä hybrideistä tehdä ”sisustuspaneeleita”?
    Minä tein, kun UPM:n ostomies pyysi hakemaan muutaman motin kolmoseksi pätkittyä tavallista haapaa, joka oli peräisin järeästä ja vanhasta haavasta.
    Värivikaa oli syntynyt oksien kohdalle ja sydämen ympärillä oli kovaa lahoa.
    Pölkyt sahattiin ”tuppeen” 32 millisiksi – jopa yli 50 senttisiksi laudoiksi, kuivattiin uunissa ja ainakin toinen lape höylättiin. Seinään lomalaudoituksen tavoin pystyyn ja kattoon samoin, mutta lappeelleen.
    Kivan näköistä ja ”viat” ovat koristeina ja hienon värisiä.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 217)
1 2 3 … 7 8 9 … 20 21 22