› Keskustelut › Metsänhoito › Näin muuttuu maailma…

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 217)
1 2 3 … 6 7 8 … 20 21 22

  • Näin muuttuu maailma…

    Lähetetty: 30.6.2016, 18:05

    Vielä vuosikymmen sitten metsänomistajia kehotettiin viivyttämään taimikonhoitoa , että ”saadaan kemerat ”. Samaa neuvoa tarjottiin isännille raivaamattoman leimikon suhteen lisäyksellä , että hakataan puut ensin motolla ja raivaillaan siitten palsta siistiksi , että ”saadaan kemerat ”.
    Energiapuusavotoita markkinoitaessa kehotettiin myös odottamaan ja viivästyttämään nuoren metsän kunnostamista , että ”saadaan kemerat ”

    Nyt alkaa järki viimein voittaa raivausasioissakin .

    Lainaus :

    ”Johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes painottaa, että taimikonhoitoa ei kannata viivyttää, vaikka kemeratukia ei työn suorittamisen oikealla hetkellä olisikaan saatavilla.

    ”Taimikonhoidon viivästyessä myös työn kustannukset kasvavat. Jo yhden vuoden viivästyminen hidastaa työtä 10–30 prosenttia oikeaa aikaan suoritettavaan työhön verrattuna.”

    Kunnon ohjeitakin alkaa viimein tulla , kun löysä raha ei ole ohjaamassa toimintoja . Onneksi viisaammatkin kertovat työn ajoituksen vaikutuksista työkustannuksiin . Tähän asti on yleisesti vain valitettu metsänhoidon kalleutta .

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Ammatti Raivooja 4.7.2016, 15:03

    Itseasiassa kun on paljon harjoitellu niin keväällä tai loppusyksystä 4-5metrisen koivikon kaataminen on tosi nopeaa kun osaa suunnata kaatuvat puut. Kesällä kun heinä tukkii paikat ja joutuu nyppimään Koivuja pikkuruisten kuusien päältä on hidasta. Sama aika siinä menee. Kuusten väliin kaataminen on helpompaa kun ne on ees jonkun kokoisia. Miä ainakin olisin valmis maksamaan vaikka extra tunnista kun sillä vältetään kolmas raivauskerta ja saadaan toisesta raivauksesta kemera ja toisesta raivauskerrasta säästetään se tunti kun kuuset on uskallettu valmiiksi harventaa.

    Kun nyt varhaisperkaus tehdään niin, että säästetään kaikki havupuut, ne joudutaan harventamaan kookkaina. Minusta taas kesäaikana kun tehdään taimikonhoitoja niin saadaan se hyöty siitä, että ne kannot vesoo vähemmän ja todennäköisyys ennakkoraivaukselle vähenee. Kesällä ei kannattaisi kovin kookkaita kuusia enää harvennella ja siksi on järkevämpää odottaa, että kuuset voi harventaa varhaisperkauksen yhteydessä.

    Hiluxmetsuri 4.7.2016, 16:17

    Raivaan niin vähän että olen huono sanomaan noista hinnoista, mutta yhtä asiaa on vaikea ymmärtää: jos tavoitteena on kasvattaa tiettyä puuta niin miksi ihmeessä päästetään sen vieressä olevat myöhemmin roskana kaadettavat puut lihomaan isoksi? Syövät energia ja valon.

    Ehkä joku kertoo mikä järki tässä on. Selitykseksi ei kelpaa männyn tiheäkasvatus oksien takia …

    koillis lappi 4.7.2016, 16:48

    Itse pidän ihan tarkoituksella kymmenvuotiasta männikköä tiheänä.N.puolentoista hehtaarin ala,josta puolet istutettiin kuuselle ja loppu männylle.Luonto lisäsi männyn määrän kolminkertaiseksi.Alareunassa olevan kuusikon pelastin koivujen seasta kuusivuotiaana ja nyt voivat hyvin.Vaatii vaan uuden raivauksen muutaman vuoden päästä.Männikön jätin koskematta,että edes joku säästyis hirven hampailta.

    Jätkä 4.7.2016, 17:29

    Yleensä pidetään ”Arvopuun kasvatuksena” sellaista toimintaa, jossa Mäntyä kasvatellaan korkea laatu mielessä.
    Maaperän täytyy olla korkeintaan VT:tä , eli kohtalaisen niukkaravinteista. Jos sellaisella pohjalla haluaa kasvattaa huippulaatuista mäntyä, pitäisi alkuperä saada jalostetusta siemenestä ja kylvämällä. Luonnontaimia, etupäässä männyn – saa tulla joukkoon.Mänikköä kasvatetaan 25 vuotta kokolailla tiheässä, jolloin sen tyvileikon pitäisi mahtua 2 euron kolikon päälle. Sitten reikäperataan, kunnes oksat ovat kuolleet noin 5 metriä korkealle asti.
    Oksien vahvuus ei saisi ylittää lyijykynän vahvuutta.
    Harvennetaan kasvatustiheyteen ja annetaan ”patvia”.
    Oksat karsiutuvat luontaisesti, taikka voihan niitä riu`ulla kopistella alas.Jo harvennushakkuissa saa erinomaisia pyöröhirsiaihiuita, mutta päätehakkuaikoina ostajat tappelevat noista rungoista.

    Hiluxmetsuri 4.7.2016, 18:11

    Kiitos loistavasta männyn kasvatusohjeesta.

    Männyn osalta tämän theyden ymmärrän, mutta edelleen: miksi pitää kasvattaa maahanraivattavaa ryönää?

    Timppa 4.7.2016, 19:02

    Kyllä minun mielestäni parasta mäntyä saa MT kuusi-mäntysekametsästä. Kuuset huolehtivat männyn karsiintumisesta. Hyvällä pohjalla mänty kasvaa sekä pituutta että paksuutta.

    Tiheässäkin kasvattaminen kyllä onnistuu, sillä mänty harventaa itseään. Menetetään kyllä useamman vuoden kasvu ja taimikosta saattaa tulla vaihtelevan korkuista, mikä on sitten jatkossa säilyvä ongelma.

    Puhtaan mäntytaimikon perkaus on taitolaji. Tiheysvaatimuksen lisäksi pitäisi pystyä jättämään tasakokoiset taimet. Myöhemmin nimittäin huomaa, että pienemmistä ei ole puiksi eivätkä ne juurikaan auta oksien karsiintumisessa. Tällaisia ongelmia olen havainnut niin ammattimetsureiden kuin omilta jäljiltäni.

    jees h-valta 4.7.2016, 20:21

    Kyllä ne ravinteet Hiluxmetsuri sieltä sitten taas vapautuu sen kasvatusmetsän käyttöön vaikka siinä hiukan kauemmin maatumisessa meneekin. Ei haittaa.

    Jätkä 4.7.2016, 20:32

    Puuaineksesta ei juurikaan ravinteita irtoa, multaa hieman.
    Kuori, lehdet ja neulaset – Nimenomaa lehtivihreä, antavat kasvuvoimaa.

    Tuossa edellä Timppa taisi kehuskella MT-männikön hyvällä laadulla.
    A-laatua on mänty, jonka vuosilusto on alle kolme milliä paksu.
    MT-männikössä, joka alkaa olla kahden tukin mittaista, on vieläkin oksantyngät näkyvissä – ja ne ovat lahoja tai korkeintaan kuivia, eli oksat ovat liian paksut.Kuuluu C-luokkaan, jopa C-2.
    Maksimioksa lyijykynän paksuinen!

    Hiluxmetsuri 4.7.2016, 20:44

    Viime viikolla rakentelin kaikenlaista pientä pohjoisen männystä. Vuosikasvain pintapuussa alle millin. Selkeä ero sydänpuun leveisiin lustoihin, jotka eivät nekään olleet kolmea milliä. Ennen on ollut aikaa kasvatella 🙂

    Ammatti Raivooja 5.7.2016, 06:49

    Kuusen alkukehitykseen on melkein mahdotonta vaikuttaa raivaamalla aikaisin. Siihen löytyy selitys maanalta. Kuusen pitää kasvattaa tarpeeksi juuria ensimmäiset vuodet, jotta pituuskasvuvaihe voi alkaa. Mäntyhän alkaa kasvamaan pituutta melkein heti. Kuusella tapahtuu hidasta alkuun lähtöä mikä johtuu mm. tiukasta maasta tai vaikkapa isoista taimista, jossa verso/juurisuhde on epäsuhdassa. Se ryönä mikä kaadetaan sitten vähän isompana kuohkeuttaa maata, tiukassa maassa isot koivun juuret kun lahoaa, niin luovat reitttejä kuusen juurille.

    Kitkentäkoneella kun poistetaan kaikki juurineen niin kuuset kasvavat paksuutta 1.6mm enemmän raivaamiseen verrattuna. Tulos ei ole, että kitkentäkoneella olisi järkevä, vaan vahvistaa sitä miten vähän kuusen biologiseen kasvutapaan voidaan alkuvaiheessa vaikuttaa.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 217)
1 2 3 … 6 7 8 … 20 21 22