› Keskustelut › Metsänhoito › Näin muuttuu maailma…

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 217)
1 2 3 4 5 6 … 20 21 22

  • Näin muuttuu maailma…

    Lähetetty: 30.6.2016, 18:05

    Vielä vuosikymmen sitten metsänomistajia kehotettiin viivyttämään taimikonhoitoa , että ”saadaan kemerat ”. Samaa neuvoa tarjottiin isännille raivaamattoman leimikon suhteen lisäyksellä , että hakataan puut ensin motolla ja raivaillaan siitten palsta siistiksi , että ”saadaan kemerat ”.
    Energiapuusavotoita markkinoitaessa kehotettiin myös odottamaan ja viivästyttämään nuoren metsän kunnostamista , että ”saadaan kemerat ”

    Nyt alkaa järki viimein voittaa raivausasioissakin .

    Lainaus :

    ”Johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes painottaa, että taimikonhoitoa ei kannata viivyttää, vaikka kemeratukia ei työn suorittamisen oikealla hetkellä olisikaan saatavilla.

    ”Taimikonhoidon viivästyessä myös työn kustannukset kasvavat. Jo yhden vuoden viivästyminen hidastaa työtä 10–30 prosenttia oikeaa aikaan suoritettavaan työhön verrattuna.”

    Kunnon ohjeitakin alkaa viimein tulla , kun löysä raha ei ole ohjaamassa toimintoja . Onneksi viisaammatkin kertovat työn ajoituksen vaikutuksista työkustannuksiin . Tähän asti on yleisesti vain valitettu metsänhoidon kalleutta .

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 3.7.2016, 09:47

    Puun lämpöarvo riippuu yksinomaa siitä, kuinka paljon sen kuiva-aine painaa.
    Jos Kuutio kuivaa puuta painaa kaksi kertaa enemmän kuin toinen puulaji, on siinä myös lämpöenergiaa kaksi kertaa enemmän.
    Kotimaisista puulajeista painavin on koivu, toinen on mähty, kolmas on kuusi, sitten ilmeisesti leppä ja kevein on haapa.
    Nämä siis kuivana puuna.
    Esm kuusi palaa räyhäkkäästi, mutta nopeasti verrattuna koivuun, joka palaa hitaammin ja antaa tulisijaan enemmän lämpöä.
    Pienten tikkujen polttaminen, varsinkin Jessen tavoin tuoreena, ei ole täysipäisen hommaa, enkä puhu nyt hakelämmityksestä

    A.Jalkanen 3.7.2016, 09:58

    Jätkän analyysiin lisäisin, että tietysti kannattaa valita lämmityspuulaji kohteen mukaan. Avotakassa koivu tai leppä ovat hyviä, ei tule kipinöitä. Saunan pesään käyvät kaikki puulajit, samoin talon lämmitykseen. Ilmeisesti havupuut nokeavat vähemmän kuin koivu. Säännöllisesti nuohottavassa tulisijassa tällä ei liene suurta merkitystä.

    Onko lämpöarvon ero havulla ja koivulla sitten niin suuri että se pitäisi huomioida polttopuun hinnassa, ja huomioidaanko?

    Marjoista vielä: metsätaloudesta hyötyy puolukka (avohakkuut). Mustikka sekä hyötyy (harvennushakkuut) että kärsii (maanmuokkaus ja metsien tihentyminen). Lakka ja karpalo kärsivät (ojitus).

    Nimetön 3.7.2016, 10:03

    Jessenkin pitäs pistää talo lämpeneen maalämmöllä niin sais keskittyä täysillä oikiaoppiseen metsän kasvatukseen, paremmalla metsönkasvulla sais sitte maksettua moninkertasesti vaivattoman maalämpölaskun.
    Näillä nykyajan myrskyillä varhaisessa vaiheessa riukuuntuneet metsän vaan kaatuu harvennuksen jälkeen ensimmäisenä ja myrskyvahinko metsistä ei tiliä vaan paljon kerry.

    Visakallo 3.7.2016, 10:08

    Metsänhoitoani on helpottanut se, ettei metsillä ole minulle mitään muuta käyttötarkoitusta, kuin saada niistä mahdollisimman paljon, mutta kestävästi, rahallista tuloa.
    Kyse on puhtaasti elinkeinosta.
    Mitä olen näitä keskusteluja seurannut ja ihmisiä tavannut, minunlaisiani metsänomistajia on yllättävän vähän.
    Joillekin valitsemani lähes täysin koneellistettu metsänhoito- ja korjuulinja tuntuu olevan jopa suoranainen kauhistus.
    Todellisuudessa tällaiset ”tehometsätaloustilat” työllistävät ihan mukavasti eri alojen toimijoita.
    Nytkin kaksi nuorta metsänraivaajaa ansaitsi ihan mukavat kesätyötilit yli kolmen viikon urakastaan ja saivat kaupantekijäisiksi ihan tehokkaan kuntokuurin.

    Nimetön 3.7.2016, 10:10

    Kiukaan valmistajat tietää että kuivakoivu on liika kuuma puu saunan pesään, no tilanetta voi auttaa ettei pistä koivua liika paljon kerralla pesään.
    Lämmitys kattilaa koivuntuohi nokiaa mutta koivun seassa oleva havupuu polttaa noen.

    Jätkä 3.7.2016, 10:24

    Annelille: Puulajien lämpöarvo on kyllä huomioitu, mutta ei kovin tarkkaan.
    Klapikauppiaat ovat hinnoitellet koivuklapin omaan luokkaansa ja asiakkaat ovat periaatteessa samaa mieltä.
    Sekaklapierissä ei taida montaa prosenttia koivua olla.

    Lämpöarvo kiloa kohti on ilmaistu 4,00 – 4,15 lukemilla.
    Kun koivu painaa kuivana parisataa kiloa enemmän kuin kuusi, lienee ostajalta viisas valinta hankkia koivua, vaikka se onkin hieman kalliimpaa.
    Kun koivun polttaa ilman tuhta, ei nokeentuminen ole merkittävästi isompaa, kunhan puu on kuivaa.
    Jesse polttaa märkiä, tuohipäällisiä tikkuja kattilassaan, joten Tuubiharja täytyy olla jokaviikkoisessa käytössä.

    Apli 3.7.2016, 11:20

    Niin.. Se on kuka mitäkin metsältään haluaa, muutama naapurini metsänomistaja ei juurikaan harrasta metsätaloutta, käyvät sienessä ja marjassa ja kävelyllä metsäsissään koiriensa kanssa ja nauttivat hiljaisuudesta heille on tärkeää että metsä näyttää ”metsältä” Itselleni metsä on euroja, pyrin mahdollisemman hyvään tuottoon metsistäni… Puukauppaa teen aktiivisesti sekä seuraan alaa tarkasti.. Ajelen aika paljon keski-suomen maakunnassa ja myös jonkin verran savossa ja pirkanmaalla työni puolesta, etupäässä maaseudulla, mikä on mielestäni muuttunut muutamassa vuosikymmenessä? Hoitamattomat räseiköt lisääntyneet, metsät nuorentuneet, valtion ja yhtiöiden metsien hakkuut lisääntyneet, jopa ei niin päätehakkuu kypsiä metsiä on päätehakattu, surullista. Tämä metsien virkistyskäyttö on lisääntynyt ja lisääntyy yhä samoin suojelu. Yksi sellutehdas äänekosken lisäksi ja suomalainen puu on täyskäytössä, mielenkiinnolla seuraan esim tuleeko kuopioon sellutehdas.

    Rane 3.7.2016, 13:34

    Sen verran taas asian vierestä että tuo puun palamisnopeus riippuu paljon siitä kuinka suuria ja paksuja poltettavat puunkappaleet ovat.
    Palavia kaasuja irtoaa nopeammin kun puut ovat pieniä jolloin palavaa pinta-alaa on enemmän.

    Jätkä 3.7.2016, 16:18

    Toki kapulan koko vaikuttaa myös. Mutta jos palikat on samankokoiset, mutta esim toinen puulaji on koivua ja toinen kuusta, niin 30 % kevyempi kuusi palaa ainakin 30 % nopeammin ja antaa lämpöä saman verran vähemmän.

    jees h-valta 3.7.2016, 18:15

    Tuo jätkän sekoilu asioissa joihin ei mitään ilmeistä käytännön tuntumaa alkaa jo tympiä. Ensinkin jos keskuslämmityskattilassa poltetaan puuta yksistään latausperiaatteella ei mitään tuubikattilaa tarvita vaan aivan yksinkertainen yläpalokattila lataa varaajaa joka on tarpeen mukaan mitoitettu. Sinne on lähes sama mitä tyrkkää kun syttymään saa. Aina lämpeää eikä kilowattikertymällä omasta metsästä tehdyillä puilla ole minkään valtakunnan merkitystä. Aina ne talven mittaan kaikki palaa ja pirtti on lämmin kolmessa kerroksessa.
    Nuohouksen hoitaa kunnallinen nuohooja kerran vuodessa eikä juuri välillä mitään rassailla. Se mitä metsästä haen on tosiaan rahallinen tuotto ja se ei kärsi ollenkan poltinpuusavotastani. Áivan päinvastoin. Nytkin metsän tulot tulevat ylittämään palkkatulon tänä vuonna. Nuo luulot ja kadehtimiset kummastuttaa. Nekin e-puuharvennukset kasvavat nyt komeasti jotka tehtiin todella siitä 3500-4000/ha (metsään.fi:n mukaan) reilusti alle kakskymppisessä ja metsä on hyvässä kasvukunnossa. Kuten puuntakunenkin ei minulla ole mitään e-puuharvennusten uustulemaa vastaan.
    Täällä vain tuo ykssilmäinen vanhakantaisuus loistaa erään taas virittämänä todella silmään pistävänä. Ei ole kuin yksi totuus näillä torveajilla. Valitettavasti ajastaan jo aikaa tipahtaneena.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 217)
1 2 3 4 5 6 … 20 21 22