Keskustelut Metsänhoito Näin muuttuu maailma…

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 217)
  • Näin muuttuu maailma…

    Vielä vuosikymmen sitten metsänomistajia kehotettiin viivyttämään taimikonhoitoa , että ”saadaan kemerat ”. Samaa neuvoa tarjottiin isännille raivaamattoman leimikon suhteen lisäyksellä , että hakataan puut ensin motolla ja raivaillaan siitten palsta siistiksi , että ”saadaan kemerat ”.
    Energiapuusavotoita markkinoitaessa kehotettiin myös odottamaan ja viivästyttämään nuoren metsän kunnostamista , että ”saadaan kemerat ”

    Nyt alkaa järki viimein voittaa raivausasioissakin .

    Lainaus :

    ”Johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes painottaa, että taimikonhoitoa ei kannata viivyttää, vaikka kemeratukia ei työn suorittamisen oikealla hetkellä olisikaan saatavilla.

    ”Taimikonhoidon viivästyessä myös työn kustannukset kasvavat. Jo yhden vuoden viivästyminen hidastaa työtä 10–30 prosenttia oikeaa aikaan suoritettavaan työhön verrattuna.”

    Kunnon ohjeitakin alkaa viimein tulla , kun löysä raha ei ole ohjaamassa toimintoja . Onneksi viisaammatkin kertovat työn ajoituksen vaikutuksista työkustannuksiin . Tähän asti on yleisesti vain valitettu metsänhoidon kalleutta .

  • oksapuu

    Niin…

    Ostappa Jesse 4m. teleskooppivapa ja ihan aikuisten oikeasti laske niitä runkolukuja. 3000 runkoa/ha on jo hirmuisen tiheä taimikko jopa e-puu metsäksi…

    Tuossa varhaisperkauksessa A.R on kyllä oikeilla jäljillä 🙂 …

    jees h-valta

    No enpä kyllä maininnut mistään jäävästä runkoluvusta vaan aivan sillä olen kasvattanut jo tähänkin asti sekä ensi-että e-puuharvennukseen. Joka tehty alta kaksikymppisenä parhaimmillaan. Että kasvaa kyllä.
    Sitä paitsi en ole niissä mitään kemeroita haeskellut. Niitä on haettu vasta ensiharvennukseen tahi juuri e-puuharvennukseen silloin kun sitä vielä vanhoilla ehdoilla sai.

    suorittava porras

    Viimeisin kemeramuutos oli ammattilaistenkin mielestä oikeansuuntainen . Enää ei tarvitse odotella eikä antaa huonoja neuvoja metsänomistajille . Tähän asti neuvojan suu on ollut visusti supussa siihen saakka , kun taimikko saavuttaa kemerakelpoisuuden , eli vuosia liian kauan .

    Harjavallan suunnalla on syntynyt aikamoinen väärinymmärrys , jos ollaan sitä mieltä , että aikaistettu (=oikea-aikainen) taimikonhoito lisää työtä ja sen ohella työkustannuksia . Tilanne on tasan päinvastoin . Työmäärä vähenee , kun taimikolle annetaan tilaa kasvaa ja osaltaan hillitä uuden vesakon syntymistä . Varsinkin hyvässä kasvussa oleva kuusi pitää aluskasvoksen kurissa tehokkaasti .

    Myöhään tehty tai laiminlyöty taimikonhoito sitävastoin lisää sekä mies- ,että konetyön määrää kymmeniä prosentteja koko kasvatuskierron aikana . Ainakin ennakkoraivaus on pakko tehdä ennen jokaista korjuukertaa . Hyvin onnistunut taimikonhoito saattaa puolestaan parhaassa tapauksessa olla ainoa vaihe , jossa raivaussahaa tarvitaan .

    Ajoissa hoidettu taimikko varttuu myös varmemmin kestämään tuulta ja tuiskuja . Liian tiheinä kasvaneet taimikot ovat sitävastoin erittäin herkkiä kaikille mahdollisille luonnontuhoille tuholaisista myrskytuhoihin . Niistä varttuu metsä , joka ei kestä edes harventamista . Puolet jätetyistä puista kaatuu muutaman vuoden sisällä .

    jees h-valta

    Suorittavan mielestä siis monta kertaa samalla kuviolla toistuva raivaus siis vähentää taimikonhoitoa?
    Taas uutta matikkaa joka ei aivan tälleen iltamyöhin enää aukene mutta jospa yöseen nukkuminen lisää ymmärrystä.
    Kuten nyt olen jo monestikkin todennut omalla kohdallani oman maun mukainen metsänhoito taimesta alkaen on lähes lopettanut raivaussahan tarpeen. Joten faktat ovat omassa metsänhoidossa kyllä erittäin vahvasti koituneet eduksi työn vähyytenä.
    Aivan loistavasti on keritty lomailla vaikka metsiä on päätehakattu (siis ei sitä ennakkoraivaustakaan) koska olen jo aikaa niistä kerännyt poltinpuina sopevasti alikasvoket pois. Moottorisahatyönä kuten nyt jo on tavaksi tullut. Raivaussahan saa tulla ostamaan pois joka ei ole käytön määrästä ainakaan ränsistynyt. En taida viitsiä enää raahata metsään.

    oksapuu

    Jahas…

    Fakta on jos myyt 4000 runkoluvun metsään e-puu tai ensiharvennus hakkuun niin €-määräinen lopputulos on huono.

    Mutta kun myy ”raskaalla kädellä” raivatun (100 litraista puuta / 100 mottia ha) harvennuksen niin €-määräinen lopputulos on ihan jees…

    Ammatti Raivooja

    Aikasin keväällä tai myöhään syksyllä varhaisperkaus 7-8 vuotiaaseen istutuskuusikkoon hinnat alkaa kakkosella. Mitä siitä nyt tulekaan kun hehtaarin saa päivässä aikaan. Kyllä minustakin on tuo suorittavan matikka omituista kun useampi raivauskerta on kymmeniä prosentteja halvempaa kuin vähemmät raivauskerrat. Tuo on ihan höpöhöpöä, että 50-70centtiseen kuusentaimikkoon kestää 7 vuotta väliä niinkuin kemeratuki on tällä hetkellä on. Suosittelisin tutustumista kuusentaimikoiden kehitykseen ja raivaukseen. Siinä tuleekin tämä, että taimikonhoito kannattaa vaikka tukia ei saisikaan. En tiedä miten paljon innostusta maanomistajissa on maksaa jatkuvasta raivauksesta. kemeratuki ei ole minulle ollut ainakaan koskaan ongelma. Ja jos kuuset harvennat metrisenä niin niissä on vielä tuhoutumisriskiä.

    Vanha kuva http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat/Kuva/?imageId=1780&index=2

    Tuosta nappasin vanhat kemerat, omteetä joka otti runsaasti rauduskoivua. Siinä on sellanen ”tuhoutunut taimikko” ja vanha kemera kannusti ”vääriin malleihin.”

    Timppa

    Perkauksella on kaksi vaikutusta, senhän kaikki tietänevät. Rahaa kuluu, mutta jäävä taimikko elpyy aivan toisenlaiseen kasvuun. Pusikko hyydyttää varsin tehokkaasti kuusen kasvun. Tämä on tässä keskustelussa näemmä jäänyt vähän sivuseikaksi.

    Toinen tekijä on sekin, että raivauskulut saa vähentää heti verotuksessa.

    Kyllä ajoissa tehty perkaus on yleensä kaikissa tilanteissa edullisempi.

    Noita kustannuksia kyllä ihmettelen. Omakohtainen kokemus kertoo, että työn vaikeus vaihtelee tosi paljon. Sellaista vaihtelua en ole kyllä huomannut eri organisaatioiden veloituksissa. Näyttää siltä, että asiakkaalta velotetaan jonkin keskimääräisen kustannuksen mukaan. Siis hankalat kohteet kannattaa teettää muilla ja jos mahdollista perata itse helpot.

    Metsuri motokuski

    Nin en tiedä montako kertaa on monta ? Jos kaksi kertaa raivaa taimikon ja ehkä kolmas kerta voisi olla ennakkoraivaus, jossa vain tihentymiä poistetaan niin onko se monta ? Minusta ei ole. Ainakaan täällä meidän suunnalla ei päästä kahta vähemmällä raivauksella kuin kuivilla kankailla. Kuusikoissa ei millään päästä yhteen raivaukseen.

    Jos lasketaan että perkaus maksaa noin parin sadan euron luokkaa ja raivaus 350 euron luokkaa sekä rajattu ennakkoraivaus jotain 100 – 150 euron luokkaa / ha niin liikutaan siinä 550 – 600 euron kustannuksissa / ha. Osto töinä.

    Itse jos tekee niin kustannukset voivat olla huomattavasti pienemmätkin. Tiedän myös että kustannukset voivat olla suuremmatkin kun sopivasti myöhästetään kaikkia raivauksia. Oikea aikaisilla raivauksilla uskon että päästään useita vuosia aiemmin harvennuksiin kun taimikko on päässyt järeytymään ilman haittaavaa vesakkoo. Tämä osaltaan voisi nostaa sitä tuottoprosenttia jos puunhinta laahaa perässä.

    Jokainen tietenkin saa tehdä ihan niin kuin haluaa. Minulla olisi hyviä esimerkkejä tältäkin kesältä kun isäntä on nähnyt taimikon raivauksen jälkeen kun koivikko on piiskannut kuuset pilalle. Kyllä v….ttua on tullut ja kironnut laiskuuttaan.

    Ammatti Raivooja

    Ajoissa tehty perkaus on edullisempi kuin mikä? Samanhintaista kun tehdään vähän myöhempään oikeaan vuodenaikaan. UPM hänhän yrittää päästä eroon kesävarhaisperkauksista kitkentäkoneella sen kalleuden takia ja huonon tuottavuuden takia. Kyllä minun matikalla se, että toinen kemera jää saamatta tai tehdään ”kannattavaa taimikonhoitoa” 3 kertaa on kalliimpaa. Kuusen alkukehitys on sellainen, että se ei pienestä alkuvaiheen pusikosta kasvu hidastu kun se kasvattaa juuria. Ongelma on jos toista kertaa joudutaan lykkäämään 7 vuotta jolloin se kolminkertainen puumäärä kyllä haittaa kun perkaus on tehty liian aikaisin. Varhaisperkaus aikaisin kemeralla, toinen ilman ja sen päälle on ennakkoraivaus on takuuvarmasti se kallein tapa.

    MaalaisSeppo

    Ei minua ainakaan ole kukaan neuvonut myöhästyttämään taimikoiden hoitoa KEMERoiden takia. Omin nokkineni olen tähän asti raivaillut ja tehnyt hankintana kuitu- ja energiapuuta ja sitten hakenut MHY:n kautta KEMERAt, jos alue on siihen sopinut.

    Nyt tilanne on muuttunut niin byrokraattisesti, että KEMERA:n suhteen taitaa aika olla minulta ohi.

    KEMERAa kovasti parjataan siitä, että se on johtanut taimikoiden hoidon viivästymiseen. Itse en siihen usko. Saamattomien ja taitamattomien metsänomistajien osuushan kasvaa koko ajan. On hyvä perustella pankolla makoilua ajatuksella, että ootellaan, kunnes saadaan Kemerat. Taitaisivat ootella ilman Kemeraakin, mutta nyt voi tehdä sen hyvällä omallatunnolla.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 217)