Keskustelut Metsänhoito Näin muuttuu maailma…

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 217)
  • Näin muuttuu maailma…

    Vielä vuosikymmen sitten metsänomistajia kehotettiin viivyttämään taimikonhoitoa , että ”saadaan kemerat ”. Samaa neuvoa tarjottiin isännille raivaamattoman leimikon suhteen lisäyksellä , että hakataan puut ensin motolla ja raivaillaan siitten palsta siistiksi , että ”saadaan kemerat ”.
    Energiapuusavotoita markkinoitaessa kehotettiin myös odottamaan ja viivästyttämään nuoren metsän kunnostamista , että ”saadaan kemerat ”

    Nyt alkaa järki viimein voittaa raivausasioissakin .

    Lainaus :

    ”Johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes painottaa, että taimikonhoitoa ei kannata viivyttää, vaikka kemeratukia ei työn suorittamisen oikealla hetkellä olisikaan saatavilla.

    ”Taimikonhoidon viivästyessä myös työn kustannukset kasvavat. Jo yhden vuoden viivästyminen hidastaa työtä 10–30 prosenttia oikeaa aikaan suoritettavaan työhön verrattuna.”

    Kunnon ohjeitakin alkaa viimein tulla , kun löysä raha ei ole ohjaamassa toimintoja . Onneksi viisaammatkin kertovat työn ajoituksen vaikutuksista työkustannuksiin . Tähän asti on yleisesti vain valitettu metsänhoidon kalleutta .

  • Pete

    Varhaisperkausta pystyy tällainen ei kanta-asiakaskin ostamaan 300€/ha taksalla. Ja sitä seuraaviakin jos ei päästä vesakkoa karkaamaan. Joskus tarvitaan se kolme raivausta, kustannukset noin 900€. Usein riittää 600€.

    Kun taimikonhoitoihin suhtautuu kokonaisuutena niin ei tarvitse murehtia yksittäistä kuviota. Voi olla, että joku taimikko vaatii neljäkin työstöä, hui kauhistus!

    Kuusikkoon sopivaa apulantaa, pellon y3, saa 40kg säkissäkin. Se on oikein sopivaa kun boorihan on laitettu kohdilleen jo aikaa ennen kasvatuslannoitusta, eikö niin?

    suorittava porras

    Tuo viittaus 1000 rungon taimi/ puutiheyksistä hehtaarilla tarkoitti
    sitä , että käytännössä huonolle hoidolle jääneistä nuorista metsistä ei enempää kasvatuskelpoista puuainesta löydy . Alitiheys ei luonnollisesti ole tavoite .
    AR vetelee kokemuksistaan tasan päinvastaisia johtopäätöksiä verrattuna esim. puutavarayhtiöiden ja mhyn toimintaan taimikoiden hoidossa . Raivauksia on ruvettu aikaistamaan paremman lopputuloksen takia .
    Reilu kymmenen vuotta sitten yhtiötkin siirsivät perkauksia myöhemmäksi käsittelykertojen vähentämiseksi .
    Nyt ollaan liikkeellä paljon aikaisemmin täysin samasta syystä.
    Mhy:kin on samoilla linjoilla , vaikkakin jälkijunassa vasta vuosi sitten toteutuneen kemerauudistuksen jälkeen . Varhaisperkausta ei siihen mennessä suuremmin mainostettu , kun kemeraa ei toimenpiteelle saanut .

    Ammatti Raivooja

    Raivauksia on alettu aikaistamaan sen takia , että ensimmäinen kerta on halvempi, loput kalliimpia Samalla on unohtunut, että se lisää kertoja ja heikentää metsäntuottoa. Minä en ainakaan tee varhaisperkausta, toista ilman kemeraa ja ennakkoraivausta. Minä saan kuusentaimikosta paremman tuoton kahdella järjellä mietittynä aikana raivattu. Lisäksi saan yhden päivän palkan bonuksena kun säästän päivän. Rahallisesti huikea ero. Sano suorittava vaan suoraan, että näyttää erinomaiselta 7-vuotiaana perkaamani taimikot.

    Metsuri motokuski

    Nyt täytyy myöntää että AR on oikeassa. Minulla on työnalla 2 ha taimikko, johonka ei ole koskaan tehty raivausta. Taimikko on kolmen – neljän metrin luokkaa ja poistettavaa puuta on enemmän kuin riittävästi. Laskin että raivaus tulee maksamaan n 500 euroo /ha ja jos taimikko olisi perattu (n < 200 euroo) ja uudelleen raivattu (n 350 euroo) olisi saman taimikon kunnossapitoon mennyt n 550 euroo / ha. Onhan kaksi raivausta siten kalliimpaa.

    Mutta. Taimikosta on enemmän tai vähemmän viottuneita kuusia noin 35 % joista osa oli sellaisessa kunnossa että päätin jättää vieressä olevan koivun parempana tilalle. Toki taimikossa on enemmistö hyviä kuusia jotka kasvaa erinomaisesti. Myöskään en ole laskenut kemera-avustuksia, koska metsän omistaja on sellainen yhtymä / yhtiö joka ei tukea saa. Uskon kuitenkin että vaikka raivaus tulee nyt edullisemmaksi niin puuston raivauksen vähyydestä johtuvasta vaurioitumsesta jäävään puustoon on myös joku hinta joka kannattaa myös miettiä.

    Tämä tilanne oli tässä taimikossa tällainen. Ehkä jossain muualla asia on toisin.

    kuusessa ollaan

    MetsuriMotokuskin kommentista tuleekin esille perimmäinen asia omasta mielestä: Paljonko on hehtaarikustannus perkauksella, kun vesakko on parimetristä ja mitä maksaa ensimmäinen taimikonhoito umpeen kasvaneessa kolmemetrisessä taimikossa?

    Jos tuossa MM esimerkissä saadaan viidenkympin hehtaarisäästöllä vikainen kuusikko aikaiseksi, onko se sen arvoista?

    oksapuu

    Ajankäytöstä tuossa on kysymys, ei kenelläkään ammattimaisella mo:lla aika riitä tahkoa samaa kuusentaimikkoa kolmeenkertaan…

    Palkkatyönä tuo kolme raivauskierrosta on yli 1000€ / ha + alv, ihanan kallista…

    kuusessa ollaan

    Juu, en väitä ettei olisi kallista, mutta jos sen suhteuttaakin siihen, että tulevaisuudessa tukkiosuus on esim taimivaiheen latvanvaihtojen vuoksi vähäisempi? Nimittäin tyvitukin osuudella olevat mutkat on todella kalliita lopputulosta laskettaessa, puulajista riippumatta. Vähintään lumppi on tuloksena, joskus jopa nelimetrinen kuitu. Ja kun se yhdistetään mahdollisesti tulevaisuuden uusiin tukkimittoihin, ei lumppauksen jälkeen rungosta tule harvennusvaiheessa lainkaan tukkia. Kuitenkin nämä vikaiset rungot pitäisi poistaa harvennuksissa?

    oksapuu

    Höpöä, kokemukseni mukaan kuusella 7vuotta istutuksesta on optimi aika tehdä raivauskierros…

    Pilallaolevia latvoja on vähän, ehkä saman verran kuin hirvenpuskemia…

    suorittava porras

    ” kuusessa ollaan ” on asian ytimessä . Risukon piiskaamisesta aiheutuneet taimien latvanvaihdot tyvitukin osuudella ovat joskus isokin haitta . Lisättynä boorinpuutoksella ollaan jo pahoissa laatuongelmissa . Tästä kirjoittelin juttua joulukuussa 2013 otsikolla
    ” Katastrofi kuusikossa ” Myös kuvia löytyy samalta ajalta alkaen otsikolla ”Katastrofikuusikko 1”
    AR: n raivaama taimikko näyttää nyt ihan kelvolliselta , mutta mikä on tilanne siinä vaiheessa , kun on hakkuun aika ? Minä olen joutunut katselemaan tilannetta tuolla hetkellä ja olen ollut monesti ensimmäinen , joka on todennut ikävän tilanteen tukin laadun
    kohdalla .

    jees h-valta

    Heh, johan onkin, varmaan pitäisi jokainen kuusentumppi hirttää kakkoneloseen kiinni ettei vaan mutkittele. Mikään puu ei luonnossa lähde heti viivasuoraan vaan joutuu monenlaisten taivutusten kautta etenemään. Suurin osa mutkista häviää aivan luonnostaan rungon muodostukseen. Ja ne harvat mitkä ovat olleet pahemmassa ahdingossa ovat jo päätehakkuuseen mennessä poistuneet koknaiskuvasta. Ei se näytä motokuskikaan niitä montaa sekenttiä tiirailevan noinniinkun elävässä metsäelämässä vaan kyllä se aika nopsaan silppuna on. Pahemmat siinä voidaan huomata, usein ei niitäkään. Kyllä läjissä aika hupaisia väliin näkee.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 217)