› Keskustelut › Metsänhoito › Näin muuttuu maailma…

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 217)
1 2 3 … 20 21 22

  • Näin muuttuu maailma…

    Lähetetty: 30.6.2016, 18:05

    Vielä vuosikymmen sitten metsänomistajia kehotettiin viivyttämään taimikonhoitoa , että ”saadaan kemerat ”. Samaa neuvoa tarjottiin isännille raivaamattoman leimikon suhteen lisäyksellä , että hakataan puut ensin motolla ja raivaillaan siitten palsta siistiksi , että ”saadaan kemerat ”.
    Energiapuusavotoita markkinoitaessa kehotettiin myös odottamaan ja viivästyttämään nuoren metsän kunnostamista , että ”saadaan kemerat ”

    Nyt alkaa järki viimein voittaa raivausasioissakin .

    Lainaus :

    ”Johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes painottaa, että taimikonhoitoa ei kannata viivyttää, vaikka kemeratukia ei työn suorittamisen oikealla hetkellä olisikaan saatavilla.

    ”Taimikonhoidon viivästyessä myös työn kustannukset kasvavat. Jo yhden vuoden viivästyminen hidastaa työtä 10–30 prosenttia oikeaa aikaan suoritettavaan työhön verrattuna.”

    Kunnon ohjeitakin alkaa viimein tulla , kun löysä raha ei ole ohjaamassa toimintoja . Onneksi viisaammatkin kertovat työn ajoituksen vaikutuksista työkustannuksiin . Tähän asti on yleisesti vain valitettu metsänhoidon kalleutta .

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • MaalaisSeppo 1.7.2016, 11:01

    Ei kai energiapuuharvennuksesta ole yleensä haittaa. Yleensä ottaen sillä yritetään usein pelastaa mitä pelastettavissa on. Itsekin olen sitä harrastanut hankintana. Kyseiseisillä alueilla olen kyllä taimikkovaiheessa huolehtinut perkauksesta, mutta jättänyt taimikot sen rehevyydestä johtuen hieman ylitiheäksi. Energiapuuharvennus on sitten ollut aikaistettu ensiharvennus hankintana. Hyvältä näyttävät mm. Näin käsitellyt liian rehevälle maalle istutetut männiköt. Energiapuuharvennuksen jälkeen tulee myöhäitetty ensiharvennus pystykaupalla. Kertymä n 80 kiintia/ha. Osa tukkia. On huomattava, että energipuusta saa hankintana lähes saman kuin kuidusts, eikä tarvitse miettiä puun laatua ja lajia.

    Korpituvan Taneli 1.7.2016, 12:54

    Merkillistä jos oman ”poltinpuun” tarve määrittelee metsänkäsittelyn tarpeen tai ajankohdan. Jos metsää on kymmeniä hehtaareja, saa kyllä kaikki myyntiin kelpaavan puun myydä ja oman käytön polttopuut löytyvät silti vielä niistä kepeistä yms, jotka eivät myyntiin kelpaa. Ei tarvitse koivukuitua omaan pesään laittaa.

    Energiapuun hakkuu on ihan hyvä konsti perkailla metsiä kasvukuntoon. Siinä hyvä että hankintahinta sama kuin koivu tai mäntykuidulla, eikä tarvitse erotella puulajeja. Kelpaa vielä ohuempikin puu, kuin kuituun.
    Energiapuun tuotanto ei ole kuitenkaan metsänhoidon tavoite, vaan yksi konsti millä siihen mahdollisimman suureen tukkisaantoon pyritään.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä 1.7.2016, 14:08

    ”Polttopuuksi harvennuksilta koivukuitua . Jos itse ensiharventaa voi ottaa alamittoja mukaan , muuten homma tuusaamista . Ei sovi minulle pikkurisujenkeräys !
    Lähetetty: 4 h, 10 min sitten
    Lähettäjä: pikkutukki ”

    Kunpa kaikki muutkin ymmärtäisivät tuon.
    Hehtaari kasvaa määrätyn määrän puuta, on siinä sitten ohjeen mukainen tiheys tai 50 000 runkoa kasvamassa.
    Jaettuna esim 10 kuution vuosikasvu 2000 rungolle, kasvaa jokainen runko keskim. 5 litraa / vuosi. Jos puita on 50 000 kpl, on vuosikasvu runkoa kohti 0,2 litraa.
    Risunkokoojalla riittää kyllä puuhaa kasvatella ja hoivailla poltinpuitansa edes 20 kiintoa / vuosi, mutta järkeä ei touhussa ole.
    Jonkinlainen hinta on laskettava omallekin työlle.
    Kun täälläkin on itketty sitä, että kuitupuun kasvatus ei kannata, niin miten ihmeessä kannattaisi energiapuun kasvatus nykyhinnoilla?

    jees h-valta 1.7.2016, 14:30

    Jätkä ei sitten tiedä mitä MaalaisSeppokin totesi että e-puu on kuidun hintaista joten kannattaa saman verran. Ja mitä järkeä on mattona metsää yrittää kasvattaa kun varhaisperkauksella voi pudottaa neljäntuhannen pintaan tai hieman alle. Kasvaa siinä asennossa tosi hyvin sitä tulevaa poltinpuutakin. Aika hyvän palkan saa itelleen jo omistakin polttopuista saati jos esim. myy. Kumma jos maahan mättäminen jätkän mielestä kannattaa kun ei siitä ainakaan mitään hyödy.

    Jätkä 1.7.2016, 14:39

    Kun ei ole ymmärrystä, niin sitä ei näköjään ymmärrä edes kirjoitettuna.
    KUN HEHTAARI KASVAA VAIN MÄÄRÄTYN MÄÄRÄN PUUTA, NIIN ONKO VIISAAMPAA KASVATTAA RUNKOJA ESIM TIHEYDESSÄ 4000 – KUIN TIHEYDESSÄ 2000?
    Harvemmassa kasvatetut JÄÄVÄT rungot ovat kaiken lisäksi halvatun paljon järeämpiä kuin tiheässä kasvatetut riu` ut, jotka vielä lumi ja myrsky raiskaavat.

    Jessen mielipiteen kyllä jo tiedän, mutta KYSYN VAAN.

    Ammatti Raivooja 1.7.2016, 15:11

    Maailma muuttuu totisesti, minä en ole ainoa joka on siirtynyt pois kesäaikaisista varhaisperkauksesta. Siellä heinien ja vattujen seassa oot jumissa ja liikkuminen hankalaa ja sit koitat arvuutella onko siellä kuusentaimi vatukkoon kaatuneen koivun alla. Varhaisperkaus kesällä on sen 40% hitaampaa kesällä kuin aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä. Jotain lie kertoo se, että UPM:llä keskituotos on kesäaikaisissa varhaisperkauksissa 0,7ha/päivä kun e. Minulla ja monella muulla se on yli hehtaari kun se tehdään parhaan näkyvyyden aikaan. Kuusikossa taimikonhoidon voi tehdä kesällä kun havupuut on jo valmiiksi harvennettu. Sillohan se on nopeaa kun niitä ei tarvitse enää harvennella. Minä teen 2-3 vuotta myöhemmin samassa ajassa samalla rahalla kuin metsurimotokuski perkauksen kesällä. Etuja on mm. Kuuset harvennettu mahdollisimman pieninä vähentäen lahoriskiä ja hallanvaara ohitettu, seuraava raivaus nopeampi ja mitä metsänhoitosuositukset sanovatkaan: kuusen on oltava yli 2 metriä, että koivu ei kasva kuusen yli.

    Metsälehdessä oli äskettäin kuva ja juttu epäonnistuneesta kuusentaimikosta kun se oli 2 kertaa raivattu ja vielä ennakkoraivattu. Siinä ne kustannukset tulevat ja kymmenet prosentit viuhuu. Tuleehan sille myös hintaa kun tehdään toinen kerta pakotettuna aikaisin mihin ei vielä saa kemeraa. Ei minulle ole harvinaisuus olla kolmatta kertaa raivaamassa kuusentaimikkoa, sitähän käytännössä täällä näytetään markkinoivan.

    jees h-valta 1.7.2016, 18:37

    A.R. oikeassa, tuotahan siinä kovasti yritetään markkinoida, maksullista työtä ja moneen kertaan. Ei kukaan täysjärkinen mo lähde tuohon kelkkaan. Mikään kuusikko ei vain tuota ihmisiässä sellaisia että tuohon olisi järkeä satsata.
    Ja jätkä, siinä on järkeä kasvattaa neljäätuhatta jos ajatus on e-puusavotta tai oma poltinpuusavotta. Metsän tuottoa voi tehdä enemmän kuin yhden tavan mukaan. Mutta uskon toki ettei jätkän ykspuiseen päähän tuo mahdu.

    Metsuri motokuski 1.7.2016, 18:57

    Meillä ei tuosta heinikosta ja vatukosta juuri ole haittaa jos havut ovat vain ajettu aukosta pois. Sitten kyllä vattua pisaa jos havuja ei ole ajettu.

    Uskon sen että ammatti raivooja on kova ammattilainen mutta sitä en usko että hän samalla hintaa tekee perkauksen kuin minä 2- 3 vuotta myöhemmin. Nyt meidän täytyisi laittaa raivaustaksat vertailuun jotta asiat selviäis. Itse olen lähtenyt myös siitä että kesällä tehty perkaus voi osaltaan hidastaa vesottumista. Jos perkaus, niin kuin minulle ne yleensä tulevat, tehdään taimikon ollessa siinä 50 – 70 cm korkuinen niin löytyyhän ne sieltä vatukosta milloin vain.

    Jesselle sen verran että tarkoituksena ei ole mainostaa itseäni, eikä siitä mitään hyötyä ole kun kirjoittelen nimimerkillä. Kerron vain omia ajatuksia ja toimintatapoja, joilla pyöritän tätä yritystäni. Jos se on mainontaan niin olkoon sitten.

    Se kyllä voin allekirjoittaa tuon AR:n raivuslogiikan nopeutetusta toisesta raivauksesta. Itse teen omille taimikoille aina noin. Minustakaan ei ole mitään järkeä kasvattaa niita kantovesoja 3 – 4 m kun ne voi niistää jo vajaa metrin korkeudellla. Raivaus olisi huomattavasti edullisempaa maanomistajalle. Mutta nykyään ne palstat tulevat valmiiksi peittisinä ja hintaahan sille silloin tulee.

    jees h-valta 1.7.2016, 18:57

    M.m en niin luullutkaan että suoraan mutta mielipidevaikutustahan täällä kyllä harrastetaan. Paha vain jos mo:t yritetään saada liian työllisiin metsänhoitooppeihin mukaan. Siitä ei ainakaan maan metsät parane jos samaa lohkoa tahvotaan moneen kertaan. Kyllä varhaisperkauksen jälkeen yksi taimikonhoito korkeintaan pitää riittää. Muussa ei ainakaan ostettuna ole järjen hiventäkään. Ei täällä sentään kultaa vuolla puukaupassa.

    Jätkä 1.7.2016, 19:32

    Kun Jesse ahnehtii KEMERAtukia, niin on uskomatonta, että hänen taimikonhoito / kemeratukikohteensa on saanut tuet, kun jäävä runkoluku on muka 4000 r / ha.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 217)
1 2 3 … 20 21 22