Kyllä kuusi kasvaa vielä VT:lläkin nuorena sangen mukavasti. kakkos KL:n vaiheessa se pitäisi harventaa harvennusmallien alakäyrälle taikka lannoittaa, muuten siltä loppuu eväät ja kasvu. Sen näkee jo kuoren väristä, kun niin on käymässä.

On tosin todistettu, että kuitupuuta ei kannata istuttaa, joten homma pitäisi hoitaa muuten.

Meillä teki eräs MTI sellaisen uudistamisen, että istututti rauduksen taimia 400 kpl / ha.
Metsäkeskus pyysi selontekoa ”Lasselta”. No hän värväsi oppilaat tekemään taimikon inventoinnin kaikkien sääntöjen mukaan.(Kuului opetusohjelmaan).
Alue meni läpi kiitosmaininnalla. Aukko oli parikymmentä hehtaaria.

”Etelä-suomessa rehevimillä kasvupaikoilla varhaisperkauksen ajankohta on muutama vuosi istutuksen jälkeen. ”

Mitä tapahtuu jos varhaisperkaus viivästyy?

Osa viljelystä puulajista tuhoutuu ja korvautuu vähempi arvoisilla puulajeilla.”

Metsälehti

No kaikki mun varhaisperkauksista on viivästynyt, jäljellä on enää raunioita, tuhottuja unelmia, haaveet rikastumisesta haudattu, alueita missä joskus kasvoi kuusia. Iltaisin nukkumaan mennessäni kysyn aina itseltäni: ”Miksi en raivannut taimikoita muutama vuosi istutuksen jälkeen?”

Entäs jos sanoisin, että horsmasilla, vattusilla ja heinäsillä etelä-suomen rehevillä alueilla kuuset kehittyy paremmin sen heinän läpi koivujen alla kuin, että ne raivattaisiin muutaman vuoden päästä metrisinä, uskoisitko?

Luuletsiä suorittava ettenkö jo ois ollu mukana tekemässä jo pitkän aikaa noita eka raivaus metrisenä? Minä voi vahvistaa sinulle, että ne raivataan 3 kertaa.

Vatukosta on mielestäni pelkästään hyötyä… Itsellä hyvä esimerkki tapaus, kuusikko 5.6ha ikää oli 80-90v hakattiin aukoksi keväällä, risut ajettiin pois elokuussa, ja laikutus syyskuussa, istustus seuraavana vuonna kesäkuussa 1800kpl kuusta 2v taimi per ha. Sekaan tullu ripaus luontaisesti koivua, mäntyä sekä erittäin runsas vatukko, olen raivalla reikäperannu alueen muuten vatukko saanut kasvaa vapaasti, kerätty useampi ämpäri vattuja(: Taimikko upea, tulevasta raivuusta tulee helppoa… Nyt askarruttaa pitäs löytää kuusikoille lannoite, mutta yara ei myy enää metsälannoitteita 40kg säkeissä, suomensalpietari on vähän siinä ja tässä kuusikoille..

On kyllä ihmeellisiä kuvia, ei tuota voi verrata yhtään mihinkään.

Minä olen ainakin huomannut, että erittäin reheviltä alueilta häviää kuusentaimet jos ei ole vesakkoa syntynyt. Miksi heinäysalueilla laitetaan risuja taimien ympärille? Ettei heinä kaadu taimien päälle. Samaa virkaa toimittaa vesakko. Vesakko lisäksi puhkoo reikää heinäsekoitukseen ja aina koivun vieressä valoa pääsee enemmän kuusentaimille kuin heinämatosta.

Minä hoin nuorempana yllättävää varmaan kyllä samoja juttuja kuin suorittava ja minulta kysyttiin miks näitä raivataan metrisinä vaikka näillä ei ole mitään hätää ja vastasin vaan ”ku näin kuuluu tehdä.” Nyt mitä enemmän on nähny kuusentaimikoiden kehitystä ja eri vaihtoehtoja niinsitä kaukausemmalta tuntuu, ajatus että palasin takaisin. 3 raivauskertaa on minulle taloudellinen katastrofi, että ei kiitos. Vähemmällä vaivalla saa vastaavia. Ajan myötä se käsitys on syntynyt, ehkä olen edelläkävijä kun muut ovat vasta siirtymässä siihen minkä olen jo hylännyt.

Muuten ei ole montaa kuukautta kun suorittava piti järkevänä taimikonharvennusta 1000/hehtaari järkevänä. Joku saattaisi ihmetellä, että onko mitään käsitystä miten metsä kehittyy.