Oletteko huomannut vastaavaa? Monesti kun tälläinen sekametsä menee ensiharvennukseen niin monella motokuskilla ajatus että jaa tehdäämpä tästä sitten esim kuusikko… Ennen hakkuuta menen motokuskin juttusille aina ja sanon että tarkoitus on että nyt on sekametsä ja kun hakkuu päättyy on jäljellä myös sekametsä(:

Jees kirjoitti:
”Apli valitettaavasti enemmän kuin täysoikeassa. Juuri noin tuppaa käydä että lehtipuu katsotaan nk. helpoksi riistaksi eli siitä on helppo tehdä aina poistettava puu. Se on tätä vuosikymmeniä jatkunutta asenneilmapiiriä joka teettää juuri suurta kuusetusta. Ja tätähän tietenkin pahentaa myös lehtipuun puute jo vuosikymmeniä. Että kieroon on menty ja pahasti. Ja vaikea solmu avattavaksi nykyasenneilmapiirillä. ”

Jos jees lukaiset edellisen viestini, niin huomaat että tavoite on kasvattaa laadukkaat RAUDUKSET loppuun asti. Hieskoivun kasvatus kun ei vaan kaikkialla onnistu järjevästi tukkikokoon asti, eli parhaimmillaan kun ovat mukana kakkosharvennukseen asti.
Olen karvaasti 80-luvun alusta alkaneen metsänkasvatukseen sekaantumisen jälkeen havainnut millaisen ongelman olen luonut hieskoivuun luottamisella. Nyt on eräillä kuvioilla ongelmana se, että aikoinaan 50/50 koivu-kuusisekametsissä koivut vain kituvat, kuuset ovat kasvaneet niiltä karkuun. Kuuset nyt 2-3 tukin runkoja, koivuista saattaa saada yhden minimimittaisen ja 45 E kuutiohintaisen tukin, latvakuidun lisäksi. Jos alueilla olisi aikoinaan kasvatuksen alkuvaiheessa onnistuttu saamaan edes 3/4 kuusta, olisi nyt väljennysvaiheessa jätettävissä vain kuusia jatkokasvatukseen. Alueet ovat syntyneet luontaisesti ja raudusta niille ei olosuhteista johtuen ole syntynyt. Ensiharvennusvaiheessa 80-luvun puolivälissä kuvioiden kuuset ja koivut olivat saman kokoisia, harvennuksen jälkeen kuuset lähtivät kasvuun, koivut eivät parantaneet kasvua.

Jätkä on oikeassa ja saanut samaa oppia kuin itsekin aikoinaan, sopiva koivusekoitus parantaa kasvua, mutta koivun määrässä sekametsässä pitää olla järki päässä. Itsellä sitä ei aikoinaan ollut riittävästi ja nyt koivuvaltaisia metsiä on tarkoitus väljennysvaiheessa muuttaa havuvaltaisemmaksi. Vaikka vanerin teko lisääntyisi ja sitä myöden koivutukinkin, ei metsillä ole aikaa odotella.

Vai kasvaa ankarasti päätehakkuuseen asti kuusi. Voiko tuollaasta retoriikkaa käyttää lajista joka ei ihmisiässä saavuta edes häävisti sitä päätehakkuun ikää. Mielestäni, kuten kerroin ne tuototkin yliarvostetaan aivan suotta kuusella. Harvoin sen kasvatus sujuu kuin unelma. Ja kun tuosta omastakin jo löytyi lahoakin vaikka oli tosi suotuisa kasvupaikka ja mitään vaurioituksiakaan ei väillä oltu tehty. Osituksia ei ollut välillä ronkittu esim. Viimeisen harvennushakkuun ja tämän päätehakkuunkin väli suht lyhyt joten siitä laho tuskin on lähtenyt. Ja ei mainittavasti kolhuja siinäkään silloin.
Nyt kun olen kaadellut Kymenlaaksossa muutaman kuusen niin yllätti että aivan samoin jo lahoa sydäntä löytyi sieltäkin. Vaikka ikää ei hirveästi. Ja kaikenkarvaiset tuhot mitä kyllä kerkeää noin järjettömän ylipitkään kasvatusikään kyllä kertyä riittämiin.

Jännää väittelyä kasvusta,,,,Mutta kannattaa muistaa suomi on pitkä maa. kaikki ei sovi kaikille. Eli on hyvää ja huonoa kasvumaata. Tiedän itse meidän metsästä hyvin kasvaa kuusi. nyt 10m ei raivattu koskaan ei ole ollut tarvetta kuusi kasvoi niin nopeasti ei pysynyt hieskoivu mukana sitten kuivi valonpuutteessa pois.