› Keskustelut › Metsänhoito › Näin muuttuu maailma…

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 217)
1 2 3 … 16 17 18 … 20 21 22

  • Näin muuttuu maailma…

    Lähetetty: 30.6.2016, 18:05

    Vielä vuosikymmen sitten metsänomistajia kehotettiin viivyttämään taimikonhoitoa , että ”saadaan kemerat ”. Samaa neuvoa tarjottiin isännille raivaamattoman leimikon suhteen lisäyksellä , että hakataan puut ensin motolla ja raivaillaan siitten palsta siistiksi , että ”saadaan kemerat ”.
    Energiapuusavotoita markkinoitaessa kehotettiin myös odottamaan ja viivästyttämään nuoren metsän kunnostamista , että ”saadaan kemerat ”

    Nyt alkaa järki viimein voittaa raivausasioissakin .

    Lainaus :

    ”Johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes painottaa, että taimikonhoitoa ei kannata viivyttää, vaikka kemeratukia ei työn suorittamisen oikealla hetkellä olisikaan saatavilla.

    ”Taimikonhoidon viivästyessä myös työn kustannukset kasvavat. Jo yhden vuoden viivästyminen hidastaa työtä 10–30 prosenttia oikeaa aikaan suoritettavaan työhön verrattuna.”

    Kunnon ohjeitakin alkaa viimein tulla , kun löysä raha ei ole ohjaamassa toimintoja . Onneksi viisaammatkin kertovat työn ajoituksen vaikutuksista työkustannuksiin . Tähän asti on yleisesti vain valitettu metsänhoidon kalleutta .

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 12.7.2016, 17:08

    Tuohon AR näkemykseen n. 21 tuntia sitten, ettei isäntä halua perkauttaa taimikkoaan 4 vuoden kuluttua edelliskerrasta, niin hienovaraisesti huomauttaisin, että kyllä useimmilla on siihen varaa. Ja että metsä kärsii. Harva nimittäin haluaa näyttää persaukiselta.

    Tunnen erittäin hyvin UPM:n erään ostajan, jolla oli vaikeuksia saada erään sopimustilan omistava vanhapoikametsänomistaja suostumaan tarpeellisiin perkauksiin. Edellä kuvatun tapaisella pienellä pakolla kaikki tarpeelliset hommat tulivat tehtyä, mistä sitten jälkipolvi kiittää. Eikä siltä vanhalta pojaltakaan raha loppunut. Valitettavasti taitaa olla niin, ettei tuollaisia itsensä likoon panevia tyyppejä taida enää paljon löytyä. Mieluummin valitaan helpompi vaihtoehto.

    Timppa 12.7.2016, 17:32

    Siellä H-vallasssa ei puu taida todellakaan kasvaa. Kyllä nykypäivän MT-kuusikoistakin saa kasvatusajalta kantorahaa luokkaa 250- 300 euroa/ha/vuosi. Tietysti sitten hyviltä OMT-pohjilta vaikka 500 euroa/ha/vuosi. Edellyttää toki oikein suoritettua perkauksia ja harvennuksia.

    suorittava porras 12.7.2016, 18:44

    Vähän vaikuttaa siltä , että Harjavallan sunnalla on varsin kädetöntä porukkaa metsäasioissa . Onhan toki helppoa arvostella havupuiden heikkoa kasvua , kun missään ei ole esimerkkiä tapauksista , joissa metsän alkukasvatus olisi tehty oikeaoppisesti . Jos perkauksia ja varhaishoitoja ei tehdä ajallaan , esimerkkejä onnistumisista ei
    synny . Vuosia myöhässä tai ei ollenkaan tehtynä saadaan havupuiden kehitys näyttämään tosi surkealta .

    On pari asiaa , joissa en ymmärrä Jessen logiikkaa .
    Koivun istutustiheys on 1600 runkoa hehtaarilla ja haapaa herra tohtii istuttaa vain 1 000 runkoa hehtaarille .
    Kuitenkin herra haluaa kasvattaa koivikot 4 000 rungon hehtaaritiheyksissä .( miksei sitten haapaakin ?)
    Toinen kummastuksen aihe on , miksi istutetut kuusentaimet on välttämättä tukahdutettava vesakon sisällä ? Rahaa on kuitenkin pantu likoon kuusen hyväksi . Koivunrasseja myymällä ei sitä virhettä paikata .

    jees h-valta 12.7.2016, 19:12

    Ei todella ole kyse mistään heikosti hoidetusta vaan hyvällä rehevällä pohjalla olevasta ja vielä ison järven hellässä kainalossa olevasta ja aina ihannehoidetusta ja ajallaan harvennetusta kuusikosta.
    Joka on minulla ollut relut kymmenkunta vuotta ja josta olen tehnyt harvennuksen ja päätehakkuun. Niiden pohjalta arvio. Jos siitä sitten edellinen on olemattoman ensiharvennustilin näiden kahden omani lisäksi saanut on aika vähäpätöinen lisuke kuitenkin. Eikä H-vallassa vaan Pohjois-Satakunnan hyviä kuusikoita. Tai ainakin parempia.
    Ja suorittavalle että koivua voi hyvin kasvattaa ensiharvennukseen asti taajanakin eli lähellä neljäätuhatta koska materia on ilmaista. Toisin kuin istutushaavikkoni. Koivikoissa minulle on edullista jättää harvennusvaraa koska käytän sitä myös osaksi poltinpuina.
    Ja kuusentaimia ei todella tukahduteta heinän tai muunkaan sisään vaan kasvatellaan alikasvoksena. Haavikosta voin esim. kuvata erittäin hyvävärisiä ja terhakkaita ja sopusuhtaisia kuusen taimia vaikka valosta ei juuri tietoakaan. Luontaisia. Itse en kuusta istuta. Mutta muidenkin kannattaa miettiä tulevaa hiukan tarkemminkin. UPM esim. lisää koivun ajoa selluksi muistaakseni jossain Kymin tai vast. sellutehtaassa. Ei lehtisellun menekki ole huonontumaan päinkään vaan vaihtelee kuten havusellukin. Meillä on todella paljon varaa kasvattaa lehtipuuta ennenkuin edes tuontia saadaan vähenemään. Se on todella varmaa että tarvetta on.

    Korpituvan Taneli 12.7.2016, 19:21

    Ammatti raivooja:
    Eikös Taneli ole monta kertaa mainostanu miten ei ole kuusentaimikoista , kasvatuksesta ja raivauksista nyt varmaan puhumattakaan juurikaan kokemusta?

    Juu ei ole varsinaisesti kuusen taimikoista kokemusta. Minkä allaolevista tosiseikoista se kaataa ettei sanojalla ole kokemusta nimenomaan kuusen taimikoista?
    1. Kyllähän se niin on että havupuutaimikosta pitää vesakko ottaa pois mahdollisimman aikaisin, ellei sitä erikseen kuusella hallan suojaksi tarvita. Kyllä Tuo Hiluxmetsurin laskelma on karkeasti ottaen oikea. Se minkä ryönä kasvaa, niin se on pois hyötykasvilta.
    2. Lisäksi pienen pusikon raivaus on niin kevyttä työtä että vaikka menis tuplaksikin, niin ok silti.
    3. Minä laskisin niin että metrisenä kaadettu on kaksi metrista paljon pidemmän ajan kuluttua kuin kaksimetrisenä kaadettu on kaksimetristä.
    4. Kyllähän myös tosiasia on että pienen kannon vesomisvoima on pienempi kuin suuremman kannon, jos kaatoajankohta on sama.

    Kerro AR sen väittämän numero, joka ei ole totta!

    Se ryönä on sitä samaa ryönää kasvoi se sitten kuusen tai männyn taimikossa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Ammatti Raivooja 12.7.2016, 19:41

    Jos ois kokemusta niin tietäisit, suurin osa noista on höpöä samoin sama kuin suorittavalla. Silloin pitää lähteä luontoon tutkimaan kuusikoita ja niiden kehitystä ja kantoja niiden vesomista. Pari kuvaa jäi matkalle kun en jaksanut niitä käännellä mutta katotaan myöhemmin. Kun kuusentaimikko varhaisperataan vastoin suorittavan ohjeita niin isoimmat kannot kuolevat tai kituvat jo vähän isompien kuusien alla. Pienemmätkin kasvavat heikommin kuin aikasessa raivauksessa missä maan elinvoimaa riittää vielä kaikille. Ei muuta ku opiskelemaan ulos luontoon hytistä tai tuvasta.

    Metsurimotokuskin sanoin:”tuskin vesakosta enää haittaakaan tulee kun varjostus on jo noin hyvä”
    Voin lähettää kuvia yli viiden sentin kannoista jos välttämättä haluatte mutta kaikkia ei varmaan kiinnosta ni en laita ennenkuin on viimeinen pakko.

    Hiluxmetsuri 12.7.2016, 19:42

    Minä kun aloin laskeskelemaan, niin jatketaanpa:

    Alueella vuosikasvu, joka maasta lähtee, on esimerkin vuoksi 10m3/ha. Alalla kasvaa hyödyllisiä puita ja ryönää, lähes samanpituisina niin, että valoa on saman verran kaikilla. Jos tiheys olisi vaikka 3600, josta 1800 on hyötykasveja, niin puolet kasvuvoimasta ( jos tätä nyt näin voi laskea) kuluu ryönän kasvatukseen.

    10/3600 = 2,77 litraa kasvua/ puuyksilö,a . Raivattuna kasvu olisi 5,5 litraa/ hyötytaimi,a. Kolmessa vuodessa tulee melkein tuo 17litraa, mutta jos ei raivaa, niin kolmessa vuodessa ollaan saatu hyödyksi 3×2,26=8,3 litraa eli puolet siitä mitä voisi saada.

    Toki tämä matematiikka ei toimine ihan näin, koska kyseessä on luonto kaikkine omine kotkotuksineen.

    Apli 12.7.2016, 19:59

    Tapoja hoitaa taimikoita on monia, mun naapurit kauhistelee sitä kun yritän kasvattaa sekametsiä, en pidä puhtaista kuusikoista, männiköistä enkä koivikoista. Jätän välillä sekaan jopa leppää ja pihlajaakin, minun kokemuksella noin 30v sekataimikot on kasvanut aina parhaiten…

    kuusessa ollaan 12.7.2016, 20:20

    Tänään sain yhden hehtaarin pikkukuvion kuusikon taimikonhoidon valmiiksi. Osa alueesta vaatii vielä kolmannen, nopean käsittelyn. Syy siihen on luontaisen taimikon hyödyntäminen aikoinaan uudistuksen jälkeen, se alue on niin paljon hitaammin kasvavaa. Alueen naveromätästetty ja istutettu osa (2005) ei tuskin enää tarvitsee huolenpitoa, kuuset ovat sulkeneet valon aluskasvillisuudelta. Nyt alueella 80% kuusta, 15% koivua ja 5% mäntyä. Männyn määrä putosi reilusti tässä kierroksessa, hirvet tuhosivat tänä keväänä niin paljon laadukkaita männyntaimia aukkopaikoista.

    Kyseinen kuvio on kouluttava esimerkki itselle siitä, että mitä tehokkaammin ja nopeammin kuviot uudistaa ja istuttaa (kuusen ja koivun maastoissa), sitä helpommalla pääsee. Pieleen menneessä sitten kolmaskin kerta voi tulla vastaan, jos haluaa tasakokoista puustoa ensiharvennukseen kasvattaa. Karummilla männyn mailla lehtipuu hiipuu helpommin kahdella perkauksella, minkä tuon kuvion viereinen lähes ensiharvennuskokoinen männikkö on todistanut (perustettu laikuttamalla+siemenpuilla 1991, perkaus+taimikonhoito riittivät sille).

    jees h-valta 12.7.2016, 20:49

    Kuusessa ollaan ja pysytään noista jättöprosenteista päätellen. Voi puhua aivan puhtaan kuusikon kasvatuksesta.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 217)
1 2 3 … 16 17 18 … 20 21 22