› Keskustelut › Metsänhoito › Näin muuttuu maailma…

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 217)
1 2 3 … 14 15 16 … 20 21 22

  • Näin muuttuu maailma…

    Lähetetty: 30.6.2016, 18:05

    Vielä vuosikymmen sitten metsänomistajia kehotettiin viivyttämään taimikonhoitoa , että ”saadaan kemerat ”. Samaa neuvoa tarjottiin isännille raivaamattoman leimikon suhteen lisäyksellä , että hakataan puut ensin motolla ja raivaillaan siitten palsta siistiksi , että ”saadaan kemerat ”.
    Energiapuusavotoita markkinoitaessa kehotettiin myös odottamaan ja viivästyttämään nuoren metsän kunnostamista , että ”saadaan kemerat ”

    Nyt alkaa järki viimein voittaa raivausasioissakin .

    Lainaus :

    ”Johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes painottaa, että taimikonhoitoa ei kannata viivyttää, vaikka kemeratukia ei työn suorittamisen oikealla hetkellä olisikaan saatavilla.

    ”Taimikonhoidon viivästyessä myös työn kustannukset kasvavat. Jo yhden vuoden viivästyminen hidastaa työtä 10–30 prosenttia oikeaa aikaan suoritettavaan työhön verrattuna.”

    Kunnon ohjeitakin alkaa viimein tulla , kun löysä raha ei ole ohjaamassa toimintoja . Onneksi viisaammatkin kertovat työn ajoituksen vaikutuksista työkustannuksiin . Tähän asti on yleisesti vain valitettu metsänhoidon kalleutta .

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 11.7.2016, 17:07

    Kyllä se niin on, että kun vesakko on noussut uhkaamaan havupuiden taimia, niin ne pitää perata pois, vaikka taimet olisivat vasta metrisiä.

    Ammatti Raivooja 11.7.2016, 17:21

    Näinhän se on, että vesakko pitää raivata pois vaikka taimet olisi metrin pituisia. Täällä nyt vaan esitetään subjektiivisiä näkemyksiä mikä mikä on taime lle uhka, mikä on raivauskertojen määrä ja taloudellisesti järkevää. Tulevaisuutta voi siten ennustaa kunnon tarpeeksi kokemusta mikä on uhka mikä ei ole uhka millä asioilla on merkitystä.

    Näin on, että 30-40 vuosikasvuja lykkii 1,5metrinen kuusentaimikko, 2,5 jo 80 centin vuosikasvuja. Metsurimotokuskin kuusentaimikko pitää raivata uudelleen n. 4 vuoden päästä.

    jees h-valta 11.7.2016, 19:23

    Kyllä jotkut sitte jaksaa vääntää jostain raivauksen ajankohdasta. Minusta A.R. on hienosti minimoinut raivauksen tarpeen ja se on oikea suunta. Miksi maksaa tai jaksaa turhaa?
    Metsässä piisaa kyllä tarpeellistakin työtä ettei tarvii hirvien horsmia käydä poikki napsimassa turhaan.

    Metsuri motokuski 11.7.2016, 19:23

    No sitten se pitää. Mutta lehtipuu oli jo lähes kaksi kertaa taimien pituinen niin jos ne olisi jättänyt niin varmasti kasvu olisi hidastunut.

    Ammatti Raivooja 11.7.2016, 19:58

    Mitäs sitten kun sinä tarjoat sitä raivausta taas 4 vuoden päästä ja esittelet, että maksas taas monta saturaista ja isäntä kyssyy, että saiskos tähän sitä kemera tukkee. Sit sanot no ei tähä saa ku pitäs olla 7 vuotta väliä ja isäntä tokasee, että mitäs jos kuitennii ootettas se 3 vuotta?

    suorittava porras 11.7.2016, 21:35

    Eipä ole Kemeran saanti mitenkään varmaa jatkossakaan . Jos valtion rahat on loppu , ei tukia heru . Kuten avauksessakin todettiin , tarpeellinen raivaus kannattaa tehdä ilman kemeroitakin . 10-13%:n lisä työkustannuksiin työn viivästyessä vuodella ei ole mikään pikku juttu . 3-4:ssä vuodessa työkustannus pahimmillaan tuplautuu ja varsinkin omatoimiraivaajan kohdalla ryhtymiskynnys käy liian korkeaksi ja työ jää kokonaan tekemättä .

    Kemera tuntuu olevan jonkun kohdalla edelleenkin tärkeämpi asia , kun taimikon kunto . Monilta jää huomaamatta , että ylimääräinen kasvusto taimikossa kuluttaa taimille tarpeellisia ravinteita . Varjostus pitää myös maaperän viileämpänä , mikä hidastaa kasvulle tärkeän maaperän pieneliöstön toimintaa .
    Jos maaperässä on niukasti hivenravinteita , liiallinen lehtipuun määrä korostaa puutteen vaikutuksia . Esim boorinpuute aiheuttaa puustolle runsaasti teknisiä vikoja . Nämä viat näkyvät korostetun sevästi havupuilla mutkaisuutena ja monihaaraisuutena.

    Monihaaraisuutta aiheutuu myös hoikan lehtipuun taipuessa lumikuorman painamana ja katkaistessa tämän seurauksena havupuuntaimien latvoja . Muutama tuhat koivunraippaa hehtaarilla voi aiheuttaa jo merkittävää tuhoa sopivan räntäsateen sattuessa kohdalle . Kunnon tyvitukkia tuolta alueelta tulee niukasti . Pitämällä lehtipuun latvus eri kasvatusvaiheissa havupuun latvusta alempana parannetaan havupuun mahdollisuuksia kehittyä hyvälaatuiseksi tukiksi tyvestä lähtien .

    Ammatti Raivooja 11.7.2016, 21:57

    Kehittyäkseen normaalisti kuusi vaatii 20 – 30 prosenttia metsikköön tulevasta valon kokonaissäteilystä. Kuusen evoluutio nyt vaan on ollu sellanen, että se on soputunut varjostukseen ja kasvaa vähän varjostettuna. Mänty ja koivu vaativat paljon valoa mutta ei kuusi. Pitää muistaa myös, että kuten männyllä, koivu kasvattaa juuret heti syvälle. Niinkuin Timppakin on monta kertaa tuonut esille, että mänty sopii kuusen kanssa hyvin yhteen kun juuret ovat eri tasoilla. Lahoavat koivun kannot ja niiden juuret vilkastuttavat maaperän pieneliötoiminta . Samalla ne luo yleensä tiiviiseen maaperään reittejä kuusenjuurille.

    Oikeaan aikaan tehdyistä raivauksista pois jäävä kolmas kerta kannattaa sijoittaa lannoittamiseen. Jokatapauksessa sinnehän ne koivut maatuu ja luovuttavat lahotessaan ravinteet juuri oikeaan aikaan kun kuuset ovat ottamassa kasvubuustia.

    suorittava porras 11.7.2016, 22:02

    Havainnekuva lumen taivuttaman ylispuukoivun vaikutuksista pienempiin puihin ja taimiin löytyy lukijoiden kuvista sivulta 169 .
    pvm06.02.- 13 ”Koivu ”hoitaa” taimikkoa”

    jees h-valta 12.7.2016, 09:59

    Puukin kommentti taimikoiden erilaisuudesta alkoi itekseen hymyilyttää. Kyllä siitä kuusen uudistuksen tuskasta näyttää kirjoitusta piisaavan. Mistään muusta metsän alusta ei sitten juuri ole keskusteluakaan. Eli ei ole elämää metsässä näköjään kuin kuusen ympärillä. Minun mielestäni se ei kuitenkaan ole ainut puulaji jota suomessa voi kasvattaa. Avaruutta katsantoon ja kokeilua kehiin. Tylsäpäisyyttä ei saisi päästää jatkumaan.

    A.Jalkanen 12.7.2016, 10:34

    Ihan hyvä, että keskustellaan: metsänhoidossa voi onnistua erilaisilla malleilla. Kun yhdessä ja samassa metsikössä voi toteuttaa vain yhden kasvatusohjelman, spekuloitavaa riittää ja homma pysyy mielenkiintoisena. Selvää lienee sekin, että kemera-tuella on ohjausvaikutus siihen mitä metsässä tehdään.

    Hiluxmetsurin laskelma maan kasvuvoiman jakautumisesta myyntipuuhun ja ”ryönään” on oikein havainnollinen. Olen vähän huolissani siitä, että biopolttoainehypetys voi lisätä kiinnostusta ”ryönän” kasvatukseen. Jos sitä tulee esimerkiksi hoitotoimenpiteiden viivästymisen vuoksi, se kannattaa myydä tai kaataa maahan markkinatilanteesta riippuen, mutta kasvatusohjelman tavoitteeksi siitä on perin harvoin (näillä öljyn hinnoilla).

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 217)
1 2 3 … 14 15 16 … 20 21 22