› Keskustelut › Metsänhoito › Näin muuttuu maailma…

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 217)
1 2 3 … 12 13 14 … 20 21 22

  • Näin muuttuu maailma…

    Lähetetty: 30.6.2016, 18:05

    Vielä vuosikymmen sitten metsänomistajia kehotettiin viivyttämään taimikonhoitoa , että ”saadaan kemerat ”. Samaa neuvoa tarjottiin isännille raivaamattoman leimikon suhteen lisäyksellä , että hakataan puut ensin motolla ja raivaillaan siitten palsta siistiksi , että ”saadaan kemerat ”.
    Energiapuusavotoita markkinoitaessa kehotettiin myös odottamaan ja viivästyttämään nuoren metsän kunnostamista , että ”saadaan kemerat ”

    Nyt alkaa järki viimein voittaa raivausasioissakin .

    Lainaus :

    ”Johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes painottaa, että taimikonhoitoa ei kannata viivyttää, vaikka kemeratukia ei työn suorittamisen oikealla hetkellä olisikaan saatavilla.

    ”Taimikonhoidon viivästyessä myös työn kustannukset kasvavat. Jo yhden vuoden viivästyminen hidastaa työtä 10–30 prosenttia oikeaa aikaan suoritettavaan työhön verrattuna.”

    Kunnon ohjeitakin alkaa viimein tulla , kun löysä raha ei ole ohjaamassa toimintoja . Onneksi viisaammatkin kertovat työn ajoituksen vaikutuksista työkustannuksiin . Tähän asti on yleisesti vain valitettu metsänhoidon kalleutta .

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Apli 10.7.2016, 07:30

    Niin on kyse myös siitä tekeekö työn itse vai maksaako työn? Kyllä osilla omista taimikoista tulee tehtyä se 3 raivausta noh kun ei itselle laske palkkaa niin ok… Onneksi tämä energiapuu hössötys oli tuli ja meni, täällä keskisuomessa jyväskylän energia osti vielä muuta vuosi sitten kaiken ja halusi vielä enemmänkin puuta, nyt niitä lahoaa joka paikassa osa maatuu rauhassa(: Nyt sitten heillä käytännössä ostokielto 2v. Osa kohteista joissa metsäomistaja jätti raivuut tekemättä ja ajatteli että otetaan energiapuuta, myös muutama naapurini ajatteli näin on karseessa kunnossa, nuoret koivikot joista hakattu energiapuuta on täysin kasvaneet umpeen ja käytännössä pilalla jos ei kiireesti raivata ja tuskin raivataan.. Kun varsinkin paikalliset mhy:t lähti tähän hössötykseen tuli sinne korjuupuolelle yrittäjiä lisää joiden olisi pitänyt vaikka juoda kahvia kotona ja lukea maaseudun tulevaisuutta kaikessa rauhassa ja olla menemättä töihin, jälki metsässä heidän jälkeen oli semmoista mitä ei kestä nähdä edes sokea Reettakaan..

    Timppa 10.7.2016, 08:44

    Edellä olevaan keskusteluun viitaten lukuisia havaintoja itseperatuista taimikoista. Joskus sitä jälkivesomista on erittäin vähän ja, kuten jokainen tietää, joskus taas runsaasti.

    Olen kyllä aivan samaa mieltä ”suorittavan” kanssa, että suuremman vesan jälkivesominen on nopeampaa kuin pienemmän. Siis pelkistetysti. Kaadettu 2-metrinen vesa on nopeammin uudelleen 2-metrinen kuin kaadettu metrinen puolestaan metrinen.

    Useita esimerkkejä on, että noin metrisenä kaadettu vesakko ei juurikaan ole toipunut katkaisukäsittelystä useammassakaan vuodessa.

    Kyllä meikäläisen havainnot vahvasti puoltavat sitä, että varhaisperkaus kannattaa tehdä jo ennen kuin vesoista on mitään haittaa havupuille. Silloin säästytään jatkossa paljosta raivaamisen vaivasta. Ja tietysti havupuut kasvat optimaalisesti.

    Ammatti Raivooja 10.7.2016, 10:10

    Voitko Timppa tehdä mulle ensimmäisen asteen yhtälön kannonpaksuuden ja vesojen pituuskasvun suhteesta? Nojoo, et voi. Olennaista on, että kuusten ja vesojen pituskasvun suhde on pieni. Aikaisin peratussa tämä suhde on isompi ja kun kuusen pituuskasvu ei ole vielä vauhdissa, ne hurauttaa ne pienet nopeammin ohi. Myöhemmin kun tehdään niin kuusten varjostus ja suurempi sulkeutumisaste alkaa kompensoimaan vesojen kasvutahtia. Kaikki varmaan ymmärtää, jo 2 metrinen taimikonharvennettu taimikko ei vielä varjosta juuri ollenkaan vesojen kasvua.

    suorittava porras 10.7.2016, 11:08

    Minua ihmetyttää , miksi pitää odottaa 7 vuotta kahden raivauskerran välillä . Ruotsalaiset ovat onnistuneet vähentämään jälkiversontaa raivaamalla alueen kahteen kertaan saman kasvukauden aikana .
    Tätä ei kuitenkaan pidä kokeilla kookkaaksi ehtineessä risukossa . Poistettavan vesakon on oltava läpimitaltaan pientä ja pituudeltaan korkeintaan miehenmittaista .
    Ensimmäinen raivauskerta tehdään lehden puhkeamisen jälkeen , jolloin ravinteet on käytetty lehtien kasvattamiseen , mutta toisensuuntainen toiminta juuriston kehittämiseksi ei ole vielä
    alkanut .
    Toinen käsittelykerta tehdään uusien versojen noustua ja hyvissä ajoin ennen , kun ravinteet alkavat jälleen kulkeutua juuriin päin . Tälläkeinoin kupataan kilpailevan puuaineksen kasvupotentiaali olemattomiin ja turvataan istutustaimen tasainen kehitys .
    Tästä tosin on seurauksena , että AR joutuu tekemään raivauksen huonommalla katteella ja neuvontaorganisaatio jää ilman kemerapohjaista työnjohto- ja suunnittelukorvausta . Taimikko varttuu kuitenkin nopeammin . Myös täydennysistutus on tehtävissä ajoissa , kun istutuksen onnistuminen on todettavissa raivauksen yhteydessä riittävän varhain .

    Ammatti Raivooja 10.7.2016, 11:55

    Että saa toisen kemeran. Järkevämpi odottaa 7 vuotta kuin 6 vuotta. Itehän sitä kemeraa olet mainostanut, että nyt se ohjaa oikeaan suuntaan, olen täysin samaa mieltä kanssasi.

    Jätkä 10.7.2016, 12:11

    Ennen oltiin vesoittumisen suhteen sillä kannalla, etää pitkä kanto hidasti ja vähensi vesoittumista, lahosi nopeammin kuin lyhyt ja oli uusinnan aikaan helppo ja nopea katkaista yksi hieman paksumpi, kuin kymmenen ohutta.

    Tuo käsitys on tietenkin jäänne viime vuosituhannelta, eikä enää toimi, kun vesakkokin on oppinut sen kiertämisen.

    metsänvartija 10.7.2016, 12:21

    Risusavotta on myös verosuunnittelu yksikkö.

    Jos pääomatuloja tulee muualta, kannattaa voitot sijoittaa metsään.

    Omaa työtä ei pysty vähentämään verotuksessa, vain kulut. Koneista ja laitteista saa vähentää sen 25 %.

    Mieluummin rahat metsään talteen kuin verottajalle.

    Vaatii jatkuvaa verosuunnittelua ja laskentaa exelillä.

    Metsänomistaminen ja sijoittaminen on 24/7 toimintaa. 24 h pv, 7 pv viikossa.

    Metsäekonomistien mukaan lannoitus on kannattavin investointi metsätaloudessa, risusavottaa unohtamatta.

    Kova kustannustaso, talouden lama. Siinä syyt valtaviin taimikonhoitorästeihin.

    Toisaalta kasvu ylittää kulutuksen joten ylituotantoon ei kannata lähteä.

    Hoitamattomista pusikoista tulee sitten aikanaan laatupuuta.

    suorittava porras 10.7.2016, 13:06

    Pitkään kantoon raivaaminen toimii edelleenkin , kunhan raivattava puu ei ole liian kookasta . Isomman puun kannon ympärille kehittyy myös juurvesoja , pienemmän kannon ollessa kyseessä vesat syntyvät kannon päähän . Jälkimmäisessä tapauksessa toinen raivaus on helppoa . Riittää , kun pyyhkäisee kantoa lyhemmäksi versojen alapuolelta . Jos kyseisen homman ehtii tekemään samana kesänä edellisen raivauksen kanssa , on juuren vararavinto ehtynyt olemattomiin .
    Haapaa ei missään nimessä kannata päästää miehen mittaa pidemmäksi . Sen kurissa pitäminen ilman myrkkyjä on myöhemmin mahdotonta .
    Tästä on kohdallani tuoreita kokemuksia . Naapurin tontilta kaadettu läpimitaltaan 20cm:n haapa oli ehtinyt lykkiä juuriaan parikymmentä metriä meidän puolelle . Puu kaadettiin talvella ja äsken ajelin kymmeniä juurista nousseta versoja poikki pihan ruohonleikkuun yhteydessä . Pituutta niille oli kertynyt runsaan viikon aikana 30 cm .

    metsänvartija 10.7.2016, 13:28

    Jostain vanhasta metsänhoito kirjasta jäi opiskelu aikoina mieleen ohje. Kaato metrin kantoon ja kannon aisaus vähentää vesomista.

    Ei tietoa toimiiko.

    Ammatti Raivooja 10.7.2016, 17:19

    Kävin nyt kuvaamassa muutamia kuusentaimikkoita, jotka on varhaisperattu 7- vuotiaina. Mitä isompi kanto oli, sitä vähemmän tai ei ollenkaan vesoja. Yli viiden sentin rauduskoivun kannoista ei meinannu löytää vesoja ollenkaan. Noh, kuvat varmasti auttaa ymmärtämään.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 217)
1 2 3 … 12 13 14 … 20 21 22