Hmm.. Kärkkäinen on metsäammattilainen, joten metsään pitää mennä ennenkuin kärkkäinen sanoo, että sinne on mentävä ennenkuin metsäammattilainen sanoo, että sinne on mentävä. Aikamoinen kehä tulee tästä.

Meikäläinen on joutunut minimoimaan omissa kuusentaimikossa käytetyn ajan niin oon seurannut työtunteja, kuusien kasvua siemenestä asti ja käsitystä on tullu raivauskustannuksista niin nämä mallit on hioutunut huippuunsa.

Eikös metsälehdessä tämä suorittavan siteerema Remes sano että en osannu raivata oikeeseen tiheyteen 😀

Se on vähä sellasta ku ne, jotka ei osaa tehä alkaa neuvomaan muita.

Kyllä Remes on oikeilla linjoilla siinä, että Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia ei kannata kuusella noudattaa. Siis kuuset harvennetaan ennen 3-4 metriä. Kuuset harvennetaan 2,5 metrin keskipituudessa varhaisperkauksen yhteydessä.

Täydellistä hulluutta minusta tehdä metrin pituiseen varhaisperkaus säästäen kaikki havupuut taimet ja mennä taimikonharventamaan kun ne on parimetrisiä. Aivan taatusti siellä käydään vielä kolmannen kerran. Ei ole järkeä tässä kalliissa mallissa. Taatusti johtaa valitukseen taimikonhoito rästeistä kun turhaan mennään kaikista kalleimman mukaan.

Siä otit niin huonoja kuvia kun 14 vuotiaasta ei kuusentaimikosta ei löydy 20centtisiä kantoja. Minä voin käydä kuvaamassa aika monenlaista kuusikkoa, sanot vaan millasta.

Sinulla tuo kuusenkasvun seuraaminen ja raivauksien vaikutukset ja kantojen vesomiset on jäänyt vähän vähemmälle. Kannot vesoo aina, kaada metrinen lehtipuu, kahden vuoden päästä siinä on taas metrinen puu, kolmen vuoden päästä 2 metrinen. Tällä kertaa niitä on kolme kertaa enemmän.

Vesat häviää ja jää sinne alle kun kuusella alkaa pituuskasvu vaihe. 2,5 metrinen kuusi alkaa kasvaa jo 80 centtisiä vuosikasvuja, kantovesoja o ko vähän vai paljon, ne ei ennen toista raivausta ota kuusia kiinni.

Kyllä suorittava sitten ymmärtää kun alkaa tekemään ja seuraamaan.

Tuo kemera muutos oli tervetullut uudistus. Männyntaimikossahan varhaisperkaus tehdään siinä 4-5 vuotiaana kun ne on alle entisen kemerarajan. ja kuivemmilla kankailla koivut ei kasva samalla tavalla kuin rehevillä.

Risusavotta on elämän tapa, vapaata työtä metsässä.

2 tankkia raivurilla, 3 tnk pikku sthilillä on sopiva urakka MV;lle.

Juomat, ketjut ym pikku repussa/valjaissa jos raivurilla sahaa.

Tekee ”spurtin” ja sitten toimistohommiin.

Vai alle tuuman kannosta vesonta vähäistä, niinpä vissiin. Näitä pommeja on tulevaisuudessa tulossa raivattaviksi varmasti riittämiin. Näissä nimenomaan tulee olemaan ne suurimmat kasvutappiot jos joku erehtyy uskomaan tätä. Minä en todellakaan usko kun näen usein, että se ei ole montaa vuotta aikaisin raivauksen kun se röyhähtää ei todellakaan kestä 7 vuotta väliä. 3 raivausta ei ole taloudellisesti järkevää. Sen verran kannattaa biologian tuntemusta kehittää kävelemällä kuusentaimikoissa, että vähän vähän isompia puita on parempi kuin paljon puita joiden kokoero on vähäinen.

Tuttavan luona ollaan järestä laitaan sahattu kaikki kuusentaimikot suorittavan ohjeilla ja sääntö on, että ne raivataan 3 kertaa. taloudellisesti ei kauhean mielekästä kun parempikin tapa on mutta en väitä etteikö hyviä kuusikossa tulisi. Samaan pääsee vain pienemmällä rahalla ja ajan käytöllä.