› Keskustelut › Metsänhoito › Näin muuttuu maailma…

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 217)
1 2 3 … 10 11 12 … 20 21 22

  • Näin muuttuu maailma…

    Lähetetty: 30.6.2016, 18:05

    Vielä vuosikymmen sitten metsänomistajia kehotettiin viivyttämään taimikonhoitoa , että ”saadaan kemerat ”. Samaa neuvoa tarjottiin isännille raivaamattoman leimikon suhteen lisäyksellä , että hakataan puut ensin motolla ja raivaillaan siitten palsta siistiksi , että ”saadaan kemerat ”.
    Energiapuusavotoita markkinoitaessa kehotettiin myös odottamaan ja viivästyttämään nuoren metsän kunnostamista , että ”saadaan kemerat ”

    Nyt alkaa järki viimein voittaa raivausasioissakin .

    Lainaus :

    ”Johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes painottaa, että taimikonhoitoa ei kannata viivyttää, vaikka kemeratukia ei työn suorittamisen oikealla hetkellä olisikaan saatavilla.

    ”Taimikonhoidon viivästyessä myös työn kustannukset kasvavat. Jo yhden vuoden viivästyminen hidastaa työtä 10–30 prosenttia oikeaa aikaan suoritettavaan työhön verrattuna.”

    Kunnon ohjeitakin alkaa viimein tulla , kun löysä raha ei ole ohjaamassa toimintoja . Onneksi viisaammatkin kertovat työn ajoituksen vaikutuksista työkustannuksiin . Tähän asti on yleisesti vain valitettu metsänhoidon kalleutta .

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 5.7.2016, 17:00

    On toki totta, että pitkäkuituinen kuusi on tässä vaiheessa arvokas puulaji teollisuudelle.
    Puu on kuitenkin niin arka sekä tyvilaholle, että korjuuaikaisille kolhuille, että kannattaisi ehkä tutkia muitakin kuusilajeja.
    Kävimme ranskassa muutaman viikon tutustumismatkalla metsätalouden kuvioihin ja siellä ihmettelimme, kun vetelivät keskikesällä hulppeita kuusirunkoja rinteillä kokorunkoina ja pomintahakkuuna.Puissa oli jälkiä vuosien saatossa tapahtuneista kuoren lähdöistä ja juurten kuoriutumisista, mutta lahovikaa ei ollut lainkaan.
    Sellaisia kuusia meidän pitää hommata!.
    Koivusahatavaran markkinointi on meillä jätetty kokonaan tekemättä. Puu on upeasekä ulkonäöltään, että käyttöominaisuuksiltaan. Miksi emme ole saaneet sitä kaupaksi ulkomaille tai edes suomeen?
    Tosin koivun sahaajat itkevät kunnon tukkien puutetta ja kertovat keskijäreyden putoavan koko ajan. Venäjältä on ”pakko tuoda”

    Apli 5.7.2016, 17:13

    Totta koivu on hieno sahapuu, nytkin omassa taapelissa on tuppeen sahattua koivua… Jostain kumman syystä en ole koskaan ruvennut koivun kasvattajaksi, reheville maille kuusta ja piste.. En tiedä onko takaraivossa hirvien pelko vai mikä, sekametsän ystävä toki olen ja lähes joka hakkuusta kertyy koivua ja tienvarsiin olen pikkusen istuttanut tulevaa polttopuuta.

    Jätkä 5.7.2016, 17:19

    Suomen lämpöpuun toimistolla on koivusta tehty melkein kaikki. Siis lämpökäsitellystä koivusta lattiat ja huonekalut, sekä pannelit.
    Upeaa puusepäntyötä, mutta todella upeaa materiaalia, kuin hienointa jalopuuta konsanaan.

    Timppa 7.7.2016, 16:47

    Verhopuuston alla kasvattamisesta. Varmaa on, että se hidastaa taimikon kasvua. Auttaako verhopuusto hallaa vastaan? Epäilemättä ainakin vähän.

    Kasvattaako kuuset verhopuuston alla vai ei, on mielestäni yksinkertainen optimointitehtävä. Pitää vain tietää hallan esiintymisen todennäköisyys ja verhopuuston kasvua hidastava vaikutus. Ja vielä se, kuinka usein niitä aukkoja tekee.

    Esimerkiksi meillä hallanaralla alueella voi veikata, että halla vaikuttaa keskimäärin 20 vuoden välein. Siellä uudistetaan kuitenkin kuusta joka vuosi. Siis 19 vuotena kuuset saavat kasvaa optimaalisesti. Hallan vaikutus silloin on epäilemättä paljon pienempi kuin jos kuuset kasvatettaisiin verhopuiden alla.
    Tilanne tietenkin muuttuu, jos hallaa esiintyy vaikka joka viides vuosi ja aukkoja tehdään harvoin.

    Yleensä kasvatusohjeet ovat sellaisia, ettei mitään riskejä haluta ottaa. Kannattaa siis aina kuitenkin verrata riskin suuruutta saavutettavaan tuottoon. Kuusen tapauksessa oleellistahan on, ettei puu kuitenkaan harvoin esiintyvästä hallasta johtuen kuole. Toki tilanne on aivan toinen pohjoisessa ja en otakaan niiden seutujen asioihin kantaa.

    Jätkä 7.7.2016, 17:01

    Verhopuustoa kannattaa käyttää hallanaroilla paikoilla, ei muualla.
    Veikkaan, että tänä keväänä meni monen kuusikon vasta istutetut taimet uusiksi.
    Reikäperkaus auttaisi hallaa vastaan samassa suhteessa kuin verhopuustokin. Kannattaa muistaa, että verho – lehtipuut kattavat optimitapauksessa 70 % pinta-alasta.
    Se ei vie kuusentaimilta pituuskasvusta mitään, eikä se olisikaan verhona kuutta vuotta pitempään. Jos sillä säästäisi edes kaikki paleltumisesta johtuvat runkovauriot, se olisi jo ihan hyvä juttu.

    Korpituvan Taneli 7.7.2016, 17:11

    Hallan esiintyminen on hyvin kuviokohtaista täällä meilläkin tasaisilla mailla. Jossain keskisemmässä Suomessa vaihtelu varmaan rajunpaa korkeuserojen ja veistöjen takia.

    Jos jostain lohkosta todella tiedetään että hallan todennäköisyys on kerran kahdessakymmenessä vuodessa, niin mitään verhopuustoa ei ole tarve jättää. Suurin riski silloin on, että halla iskee ensimmäisenä tai toisena vuonna, jolloin vaikutus on pahimmillaan. Yli viisivuotias kuusi ei kovin paljon hätkähdä vaikka siitä kerran vuosikasvut meneekin.
    Kokonaan eri asia on kun halla käy joka vuosi tai ainakin viiden vuoden välein. Pahimmassa tapauksessa voi olla että metsässä on 15 vuotta vanhoja puolimetrisiä töpäleitä.

    Kun katselee luonnon kuusentaimia keväisin niin ilmeisesti verhopuusto tosiaankin vaikuttaa, ei tarvitse olla kovin suuri reikä metsässä kun halla jo on vieraillut.
    Omia kokemuksia kuusen istutuksesta on vain mäntymetsän alle. Ei oikein ole kuuselle sopivia maita ja tuo hallanarkuus on vielä peikkona mukana.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä 7.7.2016, 17:45

    Seurasin vuosikymmenet erästä pellonmetsitysprojeksia. Kuuselle oli istutettu ja sijainti oli Toisveden rannan tuntumassa, eli ei pitänyt olla kovin hallanarka.
    Heti kun kuuset alkoivat näkyä heinän seasta, ne paleltuivat.
    Metsänreunassa näkyi metsän antama suoja, mutta keskipelto meni uusiksi.
    Aluetta täydennettiin useita kertoja ja sen reunat alkoivat nousta, mutta keskusta ei.
    Parikymmentä vuotta kului ja aukkoon istutettiin männyt. Nyt siinä on metsän alku, mutta hintoihinsa tuli.

    Korpituvan Taneli 7.7.2016, 21:58

    Eikö siinä ajassa jo tullut peltoon suojaavaa pusikkoa, vai raivattiinko ne aina alas?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Ammatti Raivooja 8.7.2016, 07:53

    No nyt on hyvä kuva metsälehdessä kun muutamiin koivuihin suhtaudutaan hysteerisesti ja tehää rankkaa työtä ihan väärään aikaan. Kuvassa kuusella ei ole mikään hätä, eikä varmasti muillakaan. 2metrinen heinikko vatukko niin siellä se on helteellä hyvä puskea ja oikee polttaa energiaa. Kyllä nää suositukset kesävarhaisperkauksista lannistaa ainakin ne huonokuntoisimmat. Tuolla ajankohdalla ei hehtaarituotoksilla kehuskella mutta eihän metsänomistajat rahojaan säästele raivauskuluissa eikä kiinnitä huomiota niiden hintaan.

    suorittava porras 9.7.2016, 17:06

    Professori Kärkkäinen Metsälehti Makasiinssa n:o 5 /2016 :

    ”Metsään on syytä mennä silloin , kun metsäammattilainen sanoo , ettei taimikonhoidolla ole vielä kiirettä ”

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 217)
1 2 3 … 10 11 12 … 20 21 22