Tuttua touhua ja varsinkin UPM:n lopetettua paperikoneet, asia on pahentunut kovasti! Kuitupuun 0-raja on kulkenut ennenkin Ylä-Kainuun puolella.
Juttuhan tietysti oli kovin raflaava, lisänä viime talven tykkylumivahingot. Havuhaloilla ei kyllä kovin kummoista hintaa saa, omalle työlle ei voi laskea palkkaa.
Parilla palstalla Puolangan ja Ristijärven puolella oli muutamia kymmeniä motteja monen ha:n alueella lumituhoja. Ilmoitin ne vakuutusyhtiölle, mutta eihän niitä kannata kerätä koneiden kanssa. Lahopuuhan on nyt kovin suosittua, tuleepahan sekin vaatimus täytettyä 🙂
Joo,kiinnitin huomiota samaan asiaan eli pääseköhän havu/sekahalon myynnillä palkoille.Ehkä enemmän periaate ja kuntoilukysymys.
Sen verran hankintahinnoista että UPM:n mies olisi tarjonnut sen 34e mäk mutta kun pinot ei tulisi olemaan asfalttitien varressa niin hän ei ollut kiinnostunut.Onneksi MG tarjosi hieman paremmin joten ei jäänyt harmittamaan.Taitaa jutussa mainittu 40e jäädä vielä pitkään haaveeksi.
Miten Kainuussa voisi kuitupuun hinta olla parempi kuin tehtaiden lähellä olevilla alueilla. Markkinataloudessa maksetaan puusta se hinta millä sitä saadaan ostettua. Jokainen tietää, että Suomessa ei kaikelle kuitupulle ole tarvetta, siksi se on jatkuvassa alennuksessa.
Jonkin verran myös havupuuhalkoja tehnyt ja myynyt . Harrastushommaahan se pääasiassa on. Nopeasti tulee tavaraa isoista puista mutta aika paljon vaatii käpistelyä, kun ne halot pitää pinotakin – ja vielä kaupitella yleensä pienissä erissä. Jossakin H:gin seudulla voisi olla kannattavaa , vaan ei ehkä peräkylillä.
Siksihän ne isot firmat mielellään jarruttaa kilpailevien tehtaiden rakentamista, jotta puun myynnin ylitarjonta pysyisi entisellään.
Taidetaan kuitenkin tarkoittaa havupuuklapeja – Ainakin jutussa ukko esittelee klapipinoja. Halko on mielestäni vain halkaistu pölkky,
Käsityötä tuollainen työ teettää paljon, mutta kai siinä se varsinainen pullonkaula on markkinointi. Siinä sijainti lienee ratkaiseva tekijä. Jos Kainuussa tekee klapeja ja toimittaa ne vaikkapa kotikunnan alueelle periaatteella ”, pihaan kipattuna”, josta muori heittelee puut suojaan, tai homma on muuten sujuvaa, on mahdollisuus homman olla kannattavaakin.
Kainuussa ei kalapikauppa lyö leiville, mutta rahasta saa sinnekin saman koron kuin muuallakin. Eli senmukaan sijoitukset, rahat pois kainuun korvista rahamarkkinoille korkoa korolle kasvamaan siinä on kasvuvoimaa.
Stora Enso ja Metsä Group on tehnyt yllättävän pirteitäkin tarjouksia Etelä-Kainuusta harvennuksille. Ensi- ja myöhemmät harvennukset 14-16 ja 16,50-18,00 € m3, pelkät lumituhopuut on luonnollisesti asia erikseen. Molemmilla ostajille eriloispuiden (mpa ja mpt) talteen otto on vähäisempää verrattuna sahureihin.
Nuorten metsien hoitamattomuuteen on täälläkin päällimmäisenä samat syyt, eli kuidun hintataso. Metsissä alkaisi tapahtua jos kuidun pystykauppahinta olisi harvennuksilla 25-30 € m3.
Konetyön hinnat ja konekuskien palkatkin on nousseet myös viimm. 10 vuoden aikana. Puun hinnasta on valtio verotuloina + kartellifirmat ehtineet vuosikymmenten mittaan saada suurimman osan niin perityistä kuin ostetuistakin metsistä. Asian voi epätietoiset tarkistaa perehtymällä lähihistorian metsätalouteen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.